Espanjan demarien uudistuminen, Gazan tuhot ja helteet

”Cambio” eli ”muutos” luki Espanjan sosialistipuolueen tämän viikonlopun ylimääräisen kokouksen päänäyttämön taustalla. Espanjan sosialistipuolue kokoontuu Mallorcalle valitsemaan puolueelle uuden johdon.

Pari viikkoa sitten puolueen historiassa jäsenistö äänesti puheenjohtajansa. Voittaja jäsenistön vaaleissa oli Pedro Sánchez. Tänään ylimääräinen puoluekokous valitsee hänet puheenjohtajaksi.  Pedro Sánchez on 42- vuotias taloustieteilijä ja kansanedustaja Madridista. 48% jäsenistä valitsi hänet kolmen ehdokkaan joukosta.

Katsoin televisiosta väistyvän puolueen puheenjohtaja Pérez Rubalcaban puheen. Tunteellisessa puheessaan Rubalcaba tunnusti, että puolue on vaikeuksissa ja sen pitää uusiutua, minkä vuoksi hän väistyy. Ylimääräinen puoluekokous oli pidetty, koska on tarve muuttaa puolueen suuntaa. Rubalcaba antoi tukensa Pedro Sánchezille ja kiitti kovasti puolueväkeä luottamuksesta. Suurta tuossa puheessa oli se nöyryys, jolla väistyvä puheenjohtaja puhui. Hänen velvollisuutensa oli siirtyä sivummalle.

Rubalcaba puhui puolueen periaatteista ja muistutti, että heikompien puolella pitää seisoa ja että ennnen kaikkea sosialistien pitää olla esimerkkinä muille joka päivä. Puolueen etu ei mene maan edelle eikä henkilökohtainen etu puolueen edelle. Sosialistien pitää saada valtaa: ei siksi, että kyykytettäisi muita vaan siksi, että valtaa käyttäen estettäisiin ihmisten kyykyttäminen. Sosialistilla pitää olla vaihtoehtoja, mutta ennen kaikkea ehdotuksia äänestäjille. Minusta Rubalcaban puhe sopisi myös Suomen demareille. Ei riitä se, mitä tehdäään tai on tehty, vaan se, mitä tulevasuudessa halutaan ja aiotaan tehdä.

Kun yliopiston opettaja Rubalcabaa kuuntelee, tuntuu siltä, että Suomen demareiden johtajien pulma on se, että on syvä kuilu puolueen jäsenistön toiveiden ja johdon näkemysten välillä. Ei se riitä, että puolustellaan tekemisiä hallituksessa kuin hallituksessa vaan se, että tehdään uusia ehdotuksia ja tosissaan yritetään toteuttaa niitä. Vain sanansa ja lupauksensa lunastamalla ja kovalla ja nöyrällä työllä saa äänestäjien luottamuksen takaisin. Luottamus on katoavaista politiikassa ja kun sen kerran menettää, on vaikea saada se takaisin. Yritän seurata, miten espanjalaiset demarit onnistuvat tulevaisuudessa. Saatttaa olla, että se nöyrä asenne television kameroiden edessä on jo hyvä kortti epävarmoille äänestäjille.

Saman television lähetyksessä muuten näytettiin kuvia espanjalaisesta toimittajasta, joka nyt tulitauon takia pääsi katsomaan, mitä oli tapahtunut. Tuho on sanoinkuvaamaton. Koittakkaa muistaa ne kuvat tuhotusta Berliinistä toisen maailmansodan lopussa. Gazassa tuho on laajaa eikä valikoivaa, kuten Israelin armeijan propagandassa sanotaan. Sama toimittaja haastatteli israelilaisia, jotka antoivat tukensa armeijalle ja niitä israelilaisia, jotka vastustivat sotatoimia. Yksi sodan vastustajista oli menettänyt lapsensa ja sanoi, että sota on ääriryhmien tulos niin Israelissa kuin Palestiinassa.

Espanjassa, Gazassa ja myös Suomessa on kuuma. Lämpömittäri näyttää meillä 33 astetta ulkona ja 29 sisällä. Helteet eivät täällä ole ikuisia. Nauttikaamme siitä, kun voimme.

 

Por los niños y niñas de Gaza

Más de 600 palestinos han muerto a causa de los bombardeos del ejército israelí. El 74 porciento de los muertos son civiles: ancianos, niños y niñas, jóvenes, madres, padres. Según el diario español El Mundo 121 niños han muerto y 80 de esos niños son menores de 12 años.! 100 000 palestinos han huido de Gaza. 27 soldados y 3 civiles israelíes han muerto por culpa de los cohetes de Hamás, Movimiento de Resistencia Islámico.

Occidente, los así llamados países civilizados y con la Unión Europea (EU) a la cabeza, miran lo que pasa sin hacer nada como se masacra civiles. Explican que Israel tiene derecho a defenderse de las amenazas. Todo padre y madre, con un poco de pudor y humanismo, no puede comprender de qué manera niños inocentes pueden amenazar a una de las naciones más militarizadas del planeta.

La muerte de niños y demás civiles es incomprensible y a como dice el Ministro de Relaciones Exteriores de Francia, Laurent Fabius, ”es inaceptable”. La Alta Comisionada de Naciones Unidas para los Derechos Humanos, Navi Pillay, ha denunciado hoy que las ataques perpetrados por el Ejército israelí en Gaza podrían constituir crímenes de guerra.

Muchos piensan ahora en lo que podrían hacer para detener esa masacre de civiles. Nosotros, los padres y madres de familia de la Unión Europea y de todo el mundo podríamos dejar los productos israelíes en los estantes de los supermeracados. Esos productos andan por todo el mundo. Hagan clic aquí para ir a una página con un listado y fotos de productos. Me decía una amiga que la vía más efectiva era revisar el código de los productos y si comienzan con los números 729 es que son Made in Israel.

Si los jefes de estado no quieren actuar, nosotros podemos influir con nuestro monedero y de esa manera manifestar que estamos en contra de esa guerra. La vida en paz de la población no se construye con ataques aéreos ni con cohetes. Los niños y niñas palestinos e israelíes merecen una vida mejor.

Escribí este artículo ayer en finlandés en el diario Uusi Suomi y allí ya hay más de 100 comentarios. El respeto a los derechos humanos de los civiles, independientemente del bando que sean, es el motor principal de este texto. Si quieres hacer algo, la decisión es tuya.

El sábado hay una manifestación en Helsinki en contra de este conflicto y por la paz:

https://www.facebook.com/events/572445299533099/

 

Gazan lasten puolesta

Lähes 600 palestiinalaista on kuollut Israelin hallinnon pommitusten seurauksena. 75 prosenttia kuolleista on siviilejä, naisia, vanhuksia ja lapsia. Espanjalaisen El Mundo -lehden mukaan 121 lasta on kuollut ja 80 heistä on alle 12-vuotiaita.!

Länsi, niin kutsutut sivistysvaltiot ja EU etunenässä, katsovat sivusta ja tumput suorana siviilien teurastusta. Selitetään, että Israelilla on oikeus puolustaa kansaansa uhista. Jokainen järkevä isä ja äiti miettii päänsä puhki nyt, kuinka viaton lapsi voi uhkailla yhtä maailman aseistetuimmista valtioista. Lasten murhille ei löydy ymmärrystä.

Moni miettii nyt myös, mitä sitten voi tehdä lasten ja siviilien kansanmurhan pysäyttämiseksi. Mitä jos me vanhemmät jättäisimme nyt kauppojen hyllyjen israelilaiset tuotteet ostamatta. Niitä myydään suomalaisissa marketeissa.

Jos eivät valtiojohtajat halua toimia, me voimme vaikuttaa lompakolla, ja voimme osoittaa olevamme eri mieltä. Kansalaisten rauhallista eloa ei raketeilla, ilmaiskuilla ja sotilaallisilla voimilla rakenneta. Palestiinalaiset ja israelilaiset lapset ansaitsevat rauhallista arkea!

Tässä on (espanjankielinen) lista eri tuotteista. Mukana on myös kuvia:

http://boicotisrael.net/old/documentos/lista_productos_boicot.pdf

 

Jännittävät päivät!

Tämä on se aika vuodesta, jolloin vasta valkolakkinsa saaneet nuoret vastaanottavat kirjeitä eri oppilaitoksissa, joissa ilmoitetaan heille, tulivatko hyväksytyiksi vai ei.

Meillä on kaksi nuorta tyttöä, jotka ovat tuossa elämän vaiheessa.

Viime viikolla lapsistamme toiseksi vanhin sai kirjeen Helsingin yliopistosta, että hänet on valittu humanistiseen tiedekuntaan. Vastausta oli odotettu, ja se on tuonut paitsi iloa ja ylpeyttä, myös helpotusta. Yli kahdeksastasadasta hakijasta sisään pääsi vain 38 ja hän on yksi heistä.
Lapsi ei käynyt missään valmennuskursseilla ja ensimmäisellä yrityksellä selvisi pääsykokeesta! Myös lukion arvosanat ratkaisivat. Kerron tämän vain siksi, että kannattaa panostaa lukioon ja ahkeroida. Suomessa ovet avautuvat, kun tekee kaikkensa, tai ainakin melkein avautuvat.

Meidän vanhin lapsemme, vain vuoden vanhempi kuin sisaruksensa, pääsi viime vuonna Helsingin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Hän halusi alusta lähtien opiskella lääkäriksi ja osallistui viime vuonna pääsykokeen ja rannalle jäi. Tänä keväänä tyttö lähetti taas hakemuksensa lääketieteeseen ja osallistui pääsykokeeseen. Hän jäi neljä pistettä vaille. Mälsää, mutta tyttö sanoi yrittävänsä taas.

Sen lisäksi lapsi oli keväällä lähettänyt hakemuksen ja opiskelutodistuksia kolmeen lääketieteen laitokseen Ruotsiin. Ruotsissa ei ole pääsykokeita, ja lukion arvosanat ratkaisevat. Ulkomaalaisilla ei ole kiintiöitä. Pari viikkoa sitten hän sai viestin, että hänellä oli korkeimmat arvosanat, ja tänään hänelle tuli vastaus, että oli pääsyt Uppsalan yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Iloa, iloa, mutta rehellisesti myös surua, että lapsi lähtee Itämeren toiselle puolelle. Olen yrittänyt sanoa itselleni, että lähdinhän minäkin kauas kotoa. Eikä lapsi menee mihin tahansa maahan, vaan naapurimaan Ruotsiin ja hyvään yliopistoon. Onhan Uppsalan yliopisto Pohjoismaiden vanhin.

Mietin ensiksi, että miksi Suomessa lääketieteen opiskelupaikan saaminen on niin hankalaa. Kuinka moni nuori lähtee Suomesta muille maille opiskelemaan sitä mitä todella haluaa, koska Suomessa se ei onnistu? Kuinka moni heistä tulee takaisin?

Yritän lohduttautua sillä, että opiskelu ulkomailla tarkoittaa toisen kielen parempaa hallintaa ja toisen maan kulttuuriin lähentymistä. Toisenlaisiin elämankatsomukseeen tutustumista ja ennen kaikkea saada sen ammatti, jotta todella haluaa. Kesä 2014 on ollut jännityksiä täynnä ja jatkossa jännitämme, kuinka lapset selviytyvät opiskelusta ja arjesta itsenäisinä. Kai se on vanhempien tehtävä iloita ja jännittää lastensa puolesta.

Tytöt ovat tehneet kovasti, määrätietoisesti ja periksiantamattomasti työtä itsensä vuoksi ja onnistuneet todella upeasti. Ehkä tästä moni muu nuori saa innostusta. Aina pitää yrittää, vaikka kuinka jännittyneitä ne hassut vanhemmat olisivat.

Jokainen valkolakinsa saanut ansaitsee opiskelupaikansa.

Jokainen valkolakinsa saanut ansaitsee opiskelupaikansa.

En español: Acceso a la universidad en Finlandia y en Suecia

Elämä on konsertti

Tuon sillan teksti on niin hyvä, että oli vain pakko laittaa sen kuvan tähän. Silta on Helsingissä yhden sillan alla, kun tullaan Hakaniemen rannalle. Tekstin kirjoittajan rakkauskohde on selvä. Elämä loppuu, kun musiikki katoa.

Mietin niitä, jotka syystä tai toisesta eivät kuule musiikkia. Elämä itse on kuin konsertti iloinen ja/tai surullinen.

IMG_1392

Tämä on niin meksikolaista! 🙂 Meksikolaiset juhlivat kuolemaa, mutta myös elämää!

Espanjaksi: en Descubriendo Suomi

Huomaavaisuus kunniaan

Jokaisesta maasta kerrotaan stereotypioita, kuten vaikkapa että italialaiset ovat iloisia.  Suomessa moni sanoo, että ” etelässä ollaan ulospäinsuuntautuneita, toisin kuin meillä” . Ei se välttämättä pidä paikkaansa, mutta näin sanotaan ja samalla lauseen kuulija, joka on vaikkapa vasta tullut Suomeen, muodostaa kuvansa, että ne suomalaiset ovat sulkeutuneita. Jos ihminen ei ehdi tutustua suomalaisiin, stereotypia on valmis.

Suomalaisista sanotaan, että he ovat hiljaisia, rauhallisia ja rehellisiä. Ei huono. Hyviä ominaisuuksia voi aina korostaa ja kyllä vaatimattomat suomalaiset osaavat korostaa niitä, joskus tahattomasti tai tahallisesti.

Paikallislehteä lukiessani silmäni kiinnittyivät kuvassa olevaan ilmoitukseen. Se tapahtuu vain Suomessa, sanoisin. Tuo festivaali on nuori ja tämä on vasta toinen kerta, kun sitä järjestetään. Ilmoituksen lukemisen jälkeen menin Facebookin sivulle, jossa karkkilalaiset juttelevat siitä sun tästä ja kas, siellä oli yksi kaupunkilainen, joka ei ollut tyytyväinen kuulemaansa musiikkiin ja oli huolissaan melusta. Moni oli hänen kanssaan eri mieltä.

Suomi on festivaalimaa. Kesällä viikonloppuisin on kaikenlaisia ulkoilmatapahtumia eri paikkakunnissa.

Suomi on festivaalimaa. Kesällä viikonloppuisin on kaikenlaisia ulkoilmatapahtumia eri paikkakunnissa.

En ole aikaisemmin kuullut, että muissa maissa festivaalijärjestäjät pyytelisivät anteeksi häiriöstä, siis melusta. No jaa, Suomessa hiljaisuus on suuressa arvossa, toisin kuin monissa muissa maissa, jossa hiljaisuus on esimerkiksi sairastumisen tai surun merkki.

Kolumbiassa eilen jalkapallomaajoukkuetta oli noin 120 000 ihmistä odottamassa. Meteli oli sen kokoinen. Tuskin siellä anteeksi pyydeltiin. Tänään San Josessa, Costa Ricassa, ticot juhlivat omia sankareitaan, josta kirkkain on maalivahti Keylor Navas.

Samoin Espanjassa Pamplonassa on ollut ihmismassoja. Arvioiden mukaan viikon aikana pieneen Pamplonaan saapuu yli miljoona ihmistä San Ferminin juhliin. Juhlat alkoivat eilen. Paikkakuntalaiset ovat mukana, koska tapahtuman aikana kaupunkilaisten talous kohenee. Luin, että härkäjuoksujen varrella sijaitsevien talojen parvekkeita vuokrataan. Tuskin sielläkään anteeksi pyydettiin melun takia.

Harju festivaalin järjestäjän ilmoitus Karkkilalainen -lehdessä on hieno osoitus ainakin huomaavaisuudesta, kohteliaisuudesta. Tässä on sitten jo yksi juttu kohteliaisuudesta ja kohteliaista suomalaisista.

Maailma on kotipaikka monenmoisille ihmisille ja huomaavaisuudella aina tulee toimeen ihan missä tahansa.

 

Kesän ensimmäiset

Yksi parhaista asioista Suomen kesästä on se, että myös metsissä on kukkia. Ei ne ole mitä tahansa kukkia vaan sellaisia, jotka lupaavat, että kohta saamme metsistä ruokaa. Ja metsissä on jo ruokia. Tänään löysimme aika mukavasti ahomansikoita ja muutaman mustikan! Ovat herkullisia sellaisinaan tai vaniljajogurtilla tai jäätelöllä.

Fresitas

Ensimmäiset ahomansikat ja mustikat

Koivu

Osa pihan koivuista.

Kesäkuu on ollut sateinen. Kosteus ja yli 10 astetta oleva lämpötila tarkoittaa sieniä. metsissä on jo paljon ja erilaisia sieniä. Pihalta löytyy kovunpunikkitatteja. Onhan meillä koivuja.

Koivunpunikkitatti

Una de las primeras setas.

Niille, jotka haluavat lukea espanjaksi tässä, ole hyvä: Las primeras del verano

Lacometa

Kesä on leijojen aikaa ja tänään tuulee sopivasti. 🙂