Ex rentun retoriikkaa

Katselen Youtubista viedeota Neil Hardwickin televisio-ohjelmasta. Ohjelmassa haastatteltavina ovat Juice Leskinen, Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Ohjelma on vuodesta 1989.

Ohjelmassa keskustellaan muun muuassa Vexi Salmen kirjoittamasta laulusta (noin min. 25:37). Vexi sanoo, että se laulu olisi voinut jäädä kirjoittamatta, koska häntä ärsyttää se tapa millä jotkut suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin. Minä en ole kovin kiinnostunut laulusta, kun kerran sen kirjoittaja on sitä mieltä, että laulu on ymmärretty toisin kuin hän tarkoitti.

Irwin

Kuvakaappaus youtubista.

Sen sijaan minua kiinnostavat Irwinin eli Antti Hammarbergin selitykset. Irwin sanoo, jotenkin niin, että ihmiset ovat sitä mieltä, ”että ensin pitää hoitaa suomalaisten asiat kuntoon ja vasta sitten muiden”. Se on ihan sama lause, joka aika ajoin tulee esiin blogipalstoilla ja keskusteluketjuissa. Ovatkohan suomalaisten asiat ovat menneet pahempaan suuntaan vuodesta 1989, jos vaikka katsoo leipäjonoja tai eriarvoistumista.

Arvioiden mukaan noin 20 000 kansalaista seisoo joka viikko leipäjonoissa. Eläkeläiset, työttömät, lomautetu, ja lapsiperheet ja muut tiukalla olevat jonottavat ruoka-apua. Itä-Suomen yliopistossa on selvitetty miksi kansalaiset joutuvat turvautumaan leipäjonoihin. Raha ei riitä ruokaan, sen jälkeen kun on maksanut vaikkapa vuokralaskun, ym. (tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto).

Vuonna 1989 Suomeen oli tullut muutama sata niin sanottua venepakolaista Vietnamista. Aiemmin oli tullut vielä vähemmän pakolaisia Chilestä.  Somaleita alkoi tulla vasta vuonna 1993 Neuvostoliitosta.  Puhuttiin  somalishokista. Eduskunnassa keskustalainen Sulo Aittoniemi piti palopuheita invaasioista ym. Nyt tiedämme, että suurin osa turvapaikanhakijoista joutuu poistumaan Suomesta. Palopuheet ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennen.

Tämä maahanmuuttovastainen retoriikka, jossa asetetaan ”meidän ja muiden köyhät” vastakkain ei ole mitään uutta. Nykyiset maahanmuuttovastustajat ovat jatkaneet ihan rempseästi Irwinin sanoja. Tosin Antti Hammarberg ja muutkaan  maahanmuuttovastustajat eivät esittele ehdotuksia kuinka heikko-osaisten suomalaisten asiat saataisiin kuntoon.

Monet suomalaiset kuitenkin ovat sitä mieltä, että vaikka kuinka huonosti menisi, aina voi auttaa muita. Se, että ihminen on syntynyt Suomessa tai muualla, ei näille ihmisille ole merkitystä. Onneksi tunnen monta tällaista ihmistä.

 

 

Vappuiloa!

Ilmapallot leijailevat jo kaduilla ja moni valmistelee tippaleipiä ja munkkeja. Simaa tehdään tai on hankittu ajoissa.

Vappumunkitaikina

Vappu on suuri karnevaali. On lupa juhlia ja näyttää ilonsa. Laulut raikuvat.
Eilen kuulin aika hyvän tarinan henkilöstä, joka vappuaaton aamulla herää ajoissa, leipoo munkkeja, vie niitä tuttaville, sitten menee yhden hyväntekeväisyysjärjestön keittiöön leipomaan satoja munkkeja ja sitten iltapäivällä ”hiljenee” viettämään vappunsa kavereidensa kanssa.

Pitää siis muistaa, että kaikki eivät syystä tai toisesta pääsee kaduille juhlimaan. Eilen yhden kaverin kanssa veimme juhlan yhteen vanhainkotiin. Pukeuduimme espanjalaisiksi tanssijatareiksi asuilla ja tanssimme siellä salsaa ja muita lattaritansseja. Oli antoisaa nähdä ihmisten silmissä iloa.

Vanhainkodissa meitä odotetiin. Aula oli koristeltu serpentiineillä ja ilmapalloilla. Pienestä se ilo on kiinni ja sinäkin voisit tuottaa iloa muille ja muulloinkin kuin vapuksi. 🙂

Iloista vappua!

IMG_9650

Ei pientä tipppakään

Tuntuu siltä, että tässä tammikuussa ei puhuta kovin paljon tippattomasta tammikuusta kuten edellisinä vuosina. Toivon mukaan se ei ole merkki vanhan perinteen suosion laskusta.

Tietävästi tipaton tammikuu järjestettiin Suomessa jo vuonna 1942, jolloin ”Propaganda-Aseveljet-järjestö markkinoi Tipaton tammikuu -kampanjaa, ja sen toiminnan seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.´”

Muissa maissa toki aina on niitä ihmisiä, jotka päättävät minä kuuna tahansa olla koko kuukauden ilman alkoholia. Mutta tipaton tammikuu ei valitettavasti ole muissa maissa yhtä vahva ”käsite” kuten Suomessa. Erikoista, koska eihan alkoholin kulutus ole vain Suomessa korkeaa. Esimerkiksi monissa Latinalaisen Amerikan maissa juodaan viinin ja kaljojen sijasta rommia, ym. väkeviä ja tilastoinnin laatu on toinen.

Tipaton. fi sivustolla Antti Hyytti kirjoittaa: ”Tipattomaan tammikuuhun osallistujien määrä on vakiintunut reiluun kymmeneen prosenttiin alkoholia käyttävästä aikuisväestöstä.

Juhlakauden jälkeen Tipaton tammikuu nähdään myös osana laajempaa elämäntaparemonttia. Se on toimiva tapa arvioida millaista oma alkoholin käyttö on ja miten se vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Kuukauden tauko alkoholin käytöstä kohentaa mielialaa, parantaa unen laatua, lisää vastustuskykyä, laskee verenpainetta ja parantaa työssä jaksamista. Monelle Tipaton tammikuu toimii innoituksena pitkäaikaisempaan kulutuksen vähentämiseen…

Eurojen lisäksi tipattomalle ryhtyminen säästää myös maksaa, aikaa, kaloreita, ihmissuhteita ja miksei vaivaakin.

Tipattoman tammikuun uusilta verkkosivuilta (www.tipatontammikuu.fi) löytyy laskuri, josta selviää paljonko rahaa alkoholiin palaa sekä ehdotuksia siitä, mitä muuta vastaavalla summalla olisi voinut hankkia. ”.

Tipattoman tammikuun terveysvaikutuksista ollaan kuitenkin monta mieltä. Joidenkin mielestä paras alkoholin terveyshaittojen ennaltaehkäisevin muoto on antaa maksalle armoa säännöllisemmin.

Yksi harvoista, jotka ovat lähipäivinä kirjoittaneet aiheesta on Saksa Saarikoski. Luin Saarikosken kolumnin (HS: ssa 9.1.2012), jossa hän kertoo, että alkoholikeskustelu Suomessa pyörii alkoholistien ympärillä. 80% on kuitenkin alkoholin kohtuukäyttäjiä. En kannata holhousta ja ylimitoitettuja toimenpiteitä asian suhteen. Näin, vaikka tiedän mitä alkoholi tekee varsinkin köyhälle ihmiselle vaikkapa Latinalaisen Amerikan maissa.

Tipaton tammikuu on hyvä päätös. Nauttimatta alkoholia voi olla myös ihan milloin vain. Monille parasta on se, kun ei hehkuta päätöksestä muille, mutta pystyy näyttämään itselleen että pystyy siihen.

Jos joku haluaa ryhtyä vaikkapa tipattomaan vuoteen, se on hänen asiansa. Alkoholin seurauksista tiedetään niin paljon, ettei tuskin ole kovin viisasta hehkuttaa sillä.