Karkkiland

Asioin melkein joka päivä Karkkilassa ja monesti olen miettinyt, että Karkkilan nimi antaa tälle pienelle ja upealle kaupungille mahdollisuuksia, joita ei käytetä enkä tiedä miksi.

Muistan hyvin hetken, kun kuulin, että Suomessa oli sen niminen kaupunki. Kuvittelin, että siellä olisi jokaiselle maailman lapselle mukava asua. Nimi kuulosti makealta, houkuttelevalta. 🙂 Karkkila on ihan mukava paikka asua lapsille: koulut ja jopa lukio ovat lähellä, kaupungilta löytyy myös eri harrastusmahdollisuuksia, ym.

Karkkilakevät

Karkkilan kevät.

Nyt pääsiäisenä Karkkilan kaduilla voisi olla isoja värikkäitä pääsiäismunia ja pääsiäissunnuntaina ”Vuoden karkkilalainen” voisi astua yhdestä jättimunasta taputusten ja ilon säestämänä.  Nykyisin ”vuoden karkkilalainen” saa palkintonsa valtuustokokouksen yhteydessä.  Veka Toikka on vuoden 2015 karkkilalainen. Onnea hänelle!

Jouluna Karkkila näkyisi Suomen makeampana paikkakuntana ja voitaisiin julistaa nimikkoleivosta. Nimikkoleivos myytäisiin koko valtakunnalle ja ulkomaillekin. Ehkä suuret makeisyritykset, kuten Fazer, ym. haluaisivat tukea karkkilalaisia makean kaupungin imagon rakentamisessa.

En ole karkkilalainen, mutta sydämeni sykkii kaupungille, joka palvelee myös minua.

Eilen kerroin näistä asioista muun muassa Karkkilan kaupungin valtuuston puheenjohtajalle Mika Tallgrenille ja parille muulle karkkilalaiselle. Yksi karkkilalainen oli sitä mieltä, että kyllä myös yksi ”Karkkiland” Suomeen mahtuu.

Karkkila1

Karkkila on kaunis talvellakin.

Mainokset

Huomaavaisuus kunniaan

Jokaisesta maasta kerrotaan stereotypioita, kuten vaikkapa että italialaiset ovat iloisia.  Suomessa moni sanoo, että ” etelässä ollaan ulospäinsuuntautuneita, toisin kuin meillä” . Ei se välttämättä pidä paikkaansa, mutta näin sanotaan ja samalla lauseen kuulija, joka on vaikkapa vasta tullut Suomeen, muodostaa kuvansa, että ne suomalaiset ovat sulkeutuneita. Jos ihminen ei ehdi tutustua suomalaisiin, stereotypia on valmis.

Suomalaisista sanotaan, että he ovat hiljaisia, rauhallisia ja rehellisiä. Ei huono. Hyviä ominaisuuksia voi aina korostaa ja kyllä vaatimattomat suomalaiset osaavat korostaa niitä, joskus tahattomasti tai tahallisesti.

Paikallislehteä lukiessani silmäni kiinnittyivät kuvassa olevaan ilmoitukseen. Se tapahtuu vain Suomessa, sanoisin. Tuo festivaali on nuori ja tämä on vasta toinen kerta, kun sitä järjestetään. Ilmoituksen lukemisen jälkeen menin Facebookin sivulle, jossa karkkilalaiset juttelevat siitä sun tästä ja kas, siellä oli yksi kaupunkilainen, joka ei ollut tyytyväinen kuulemaansa musiikkiin ja oli huolissaan melusta. Moni oli hänen kanssaan eri mieltä.

Suomi on festivaalimaa. Kesällä viikonloppuisin on kaikenlaisia ulkoilmatapahtumia eri paikkakunnissa.

Suomi on festivaalimaa. Kesällä viikonloppuisin on kaikenlaisia ulkoilmatapahtumia eri paikkakunnissa.

En ole aikaisemmin kuullut, että muissa maissa festivaalijärjestäjät pyytelisivät anteeksi häiriöstä, siis melusta. No jaa, Suomessa hiljaisuus on suuressa arvossa, toisin kuin monissa muissa maissa, jossa hiljaisuus on esimerkiksi sairastumisen tai surun merkki.

Kolumbiassa eilen jalkapallomaajoukkuetta oli noin 120 000 ihmistä odottamassa. Meteli oli sen kokoinen. Tuskin siellä anteeksi pyydeltiin. Tänään San Josessa, Costa Ricassa, ticot juhlivat omia sankareitaan, josta kirkkain on maalivahti Keylor Navas.

Samoin Espanjassa Pamplonassa on ollut ihmismassoja. Arvioiden mukaan viikon aikana pieneen Pamplonaan saapuu yli miljoona ihmistä San Ferminin juhliin. Juhlat alkoivat eilen. Paikkakuntalaiset ovat mukana, koska tapahtuman aikana kaupunkilaisten talous kohenee. Luin, että härkäjuoksujen varrella sijaitsevien talojen parvekkeita vuokrataan. Tuskin sielläkään anteeksi pyydettiin melun takia.

Harju festivaalin järjestäjän ilmoitus Karkkilalainen -lehdessä on hieno osoitus ainakin huomaavaisuudesta, kohteliaisuudesta. Tässä on sitten jo yksi juttu kohteliaisuudesta ja kohteliaista suomalaisista.

Maailma on kotipaikka monenmoisille ihmisille ja huomaavaisuudella aina tulee toimeen ihan missä tahansa.

 

Kuvia syntymäpäivästä

Kiitokseksi kaikille kavereille ja sukulaisille, jotka tavalla tai toisella ovat muistaneet, että tänään täytän vuosia, päätin laittaa tänne valokuvia tästä päivästä. Onni on arjessa, pienissä ja isoissa asioissa. Ihmiset ovat elämän suola.

IMG_0265

Tässä aamulla me vasta suunnittelemme millaisia laattoja laitamme yhteen huoneeseen. Autoin mittaushommissa ja ideoimaan. 🙂

IMG_0269

Aamulla aurinko paistoi ja pojat viihtyivät pihalla.

IMG_0272

Kävimme tässä metsässä luontoa ihmettelemässä!

IMG_0275

Piti käydä Karkkilassa asioimassa. Meidän kotitielle on ilmestynyt tuo työmaakyltti. Kohta näet muissa kuvissa mitä siellä tehdään.

IMG_0276

Ihana Karkkilan kirjaston rakennus. Palvelu on loistava ja tänään siellä oli uusia lainaus- ja palautuskoneita!

IMG_0279

Torin laidalla ja Karkkilan kirkon pihalla on hautausmaa. Kesälläkin ihmiset tuovat kukkia. Itse kävelin ohi torille, mutta oli pakko pysähtyä ihailemaan sitä, rakkauden tulosta!

IMG_0280

Tuo rakennus on karkkilalaisille hyvin tuttu. Siellä on nykyisin ravintola. En ole vielä käynyt. Olen kuitenkin kuullut, että on hyvä. Pankkikyltit kuuluvat katukuviin ja muuten Karkkilassa on ihan sopivasti pankkeja. Sekin kertoo, että kaupunki elää

IMG_0287

Edellisessä kuvassa taivas oli pilvinen, mutta aurinko paistoi. Torilta lähdimme muihin ruokakauppoihin ja kun olimme lähdössä Karkkilasta sää muuttui täysin.

IMG_0289

Näkyvyys oli välillä tosi huono. Onneksi itse en ollut kuskina!

IMG_0297

Tämä on jo Alhonvuoren vieressä ja kuten näkyy Ikkalassa aurinko paistaa aina, ainakin minulle. 🙂

IMG_0304

Tiellä tehdään töitä satoi tai paistoi.

IMG_0306

Voisiko kauha ystävällisesti väistyä! Kyllä se väisti heti, kun kuski huomasi.

IMG_0316

Ei tässä ole ehditty mitenkään leipoa itse, mutta tuo ihana saherkakku tarttui kaupasta. Se oli hyvä!

IMG_0321

Tässä jo laattoja asennetaan. Itse katson kuinka Olli sen tekee ja välillä menen tekemään omia juttujani.

IMG_0330

Pihalla siirsin sinisiä akileijoja valkoisten viereen. Nyt rivi on kaunis. Valkoiset akileijat tulivat pari viikkoa sitten naapurilta!

IMG_0339

Elämäni ensimmäinen patalappu on tuo keltainen. Kuvassa ei näy, mutta se on tosi ruma ja vinossa. Seuraava on myös niin ja nain, mutta ruudullinen ja lintupatalappu ovat jo ihan ok. Nämä kaksi viimeiset lähtevät yhdelle ihanalle ihmiselle. Välillä pitää antaa eikä vain saada, myös syntymäpäivänä.

Kiitollisena tästä päivästä ja hetkistä!
Espanjaksi: Descubriendo Suomi

 

”Pyhäjärvi on se kana, joka muni Karkkilan”

Karkkilaan on Ikkalasta vain 8 kilometria ja asioin siellä melkein joka päivä. Myös työskentelen siellä.

Yhtenä päivänä vein lapset harrastuksiin ja jäin itse odotushuoneeseen odottamaan. Samalla yhdestä kirjahyllystä löytyi Matti Koivumäen ja Raimo Laaksosen Karkkilan historiasta kertova kirja.

IMG_5250

Ehdin lukea kirjan alusta loppuun, kiitos sille, että kirjassa on runsaasti valokuvia. Mukana oleva teksti oli sen verran hauskaa, että välillä oli vain pakko nauraa. Opin myös jotakin Karkkilasta ja karkkilalaisuudesta.

”Jos historioissa todetaankin, että täällä on ollut muita kuin karkkilalaisia, on kysymys muualta muuttaneista, ei siis ihan oikeista karkkilalaisista. Karkkilalainen on titteli, joka ei niin vain kaikille heltiäkään…” Itse monesti olen todennut, että jos joku Karkkilassa on outo, hän on muualta tullut. 😀 Tunnen muutamia paljasjalkaisia karkkilalaisia ja heistä minulla ei ole mitään pahaa sanottavana. Päin vastoin.

”No, olivatpa nämä ihmiset historiassamme keitä hyvänsä, asuttua seutua tämä Karkkilan seutu on ollut kauan. Ensin täällä oli järvi, jonka nimi oli Pahajärvi…Tämän vuosituhannen puolivälin paikkeilla järven toisella puolella asunut äiti löysi tarinan mukaan järven jäältä jäätymäisillään olleen poikansa. Pojan pelastumisesta kiitolliset ihmiset ristivät järven uudelleen. Siitä tuli Pyhäjärvenkylä. ”

IMG_5256

En ehtinyt nähdä tuollaisia pesulaitureita. Ne on nyt jo silkkaa historiaa.

 

IMG_5253

Kirjan mukaan joku herra löysi painavan kiven, jossa oli runsaasti rautaa ja sitten paikkakuntaan perustetiin rautateollisuutta. Högforsin tavaramerkki syntyi ja samoin elävä Karkkila. Pyhäjärvi oli maatalousalue ja Karkkila teollisuusalue. ”Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan vuonna 1969. Näin Pyhäjärven kunta poistui kaikessa hiljaisuudessa kartalta…”

IMG_5255

Onhan Karkkilassa ollut muutakin kuin rautateollisuuta. Tekstiiliteollisuus kukoisti, kuten tuossa kirjan kuvassa näkyy. Nykyisin on vielä teollisuuta ja miksi olisi, kun Karkkilasta Helsinkiin ei ole muuta kuin 60 kilometriä. Karkkilalaisen kirjoittajan näkemys Helsingistä on varsin mielenkiintoinen: ”Eikä se Helsinkikään meidän mielestämme ole juuri mitään. Jos me haluamme lähteä huvittelemaan isompiin paikkoihin lähdemme Leningradiin tai Tukholmaan. Helsinki on vain pakollinen läpikulkupaikka.

Tuo ei pidä nyt paikkansa, koska moni nuori ja aikuinen lähtee Helsinkiin huvittelemaan ja nykyisin lähdetään erityisesti muualle maailmalle. Espanja ja Italia ovat suosiossa, mutta myös muu maailma on auki.

Myös moni tulee Karkkilaan rauhallisuutta hakemaan, mutta jos nykyisestä Karkkilasta jotakin myönteistä pitäisi kertoa, se on se, että toisin kuin muissa lähiseudun pitäjissä, Karkkilassa kulttuurielämä on hyvin elävää. Ihmiset ovat ystävällisiä.

IMG_5258

Joskus Karkkilassa on ollut kaupungin matkailulautakunta!

Espanjaksi: Karkkila y su gente.