Slussenin ja muille isille

”…Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin.
Toisilla vaan pienempi palkka on.
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin –
Äiti oli silloin jo onneton.”

Melkein jokainen suomalainen tietää mistä kappaleesta nuo sanat ovat ja melkein jokainen suomalainen, joka on matkustanut Ruotsiin Viking –laivoilla tietää missä Slussen on ja miltä se näyttää tai oikeastaan kohta pitää sanoa miltä se näytti.

Tukholman Slussen, se vanha Slussen johon myös jotkut suomalaiset pakenivat yöpakkasia viime vuosisadalla on muuttumassa. Sitä puretaan ja rakennetaan uudestaan, koska se vanha asema oli osoittautunut liian heikoksi ja varalliseksi ohikulkijoille, matkustajille.

slussen3

Pystysuorat seinämaat jäävät kuitenkin sellaisina ja kun matkustaja saapuu Tukholmaan laivoilla ja näkee nuo seinämaat tietää että Slussenissa ollaan.

slussen7

Slussen on osaa myös suomalaisten siirtolaisten historiasta. En näe sitä niin pahana asiana, kuten jotkut antavat ymmärtää. Elämä on joskus hyvin ankara ja hyvinvoivien kelkasta voi pudottaa kuka tahansa, joka astelee vääriin polkuihin, kuten vaikkapa alkoholiin tai huumeisiin. Tärkeintä on kuinka ihminen nousee pohjasta eikä se kuinka hän sinne pääsi.

”Ja isä meni Ruotsiin,
Äiti lensi taivaaseen
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.”

Juon kahvia ja sitten lähden pihalle lumienkeleitä tekemään. EI voi odottaa, että tuuli tekisi niitä puolestani. ❤

Tänään on isänpäivä myös Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kaikki isät eivät ole menestyneitä, mutta he silti rakastavat lapsiaan ja pystyvät auttamaan ja kasvattamaan heitä. Hyvää isänpäivää kaikille isille!

slussen4

 

Gamla Uppsala

”God morgon”, sanon herralle, joka kastelukannu kädessä katsoo minua päin Vanhan Uppsalan kirkon pihahautojen luona. Hän vastasi tervehdykseen nyökkäämällä.

Olin lukenut Vanhan Uppsalan historiasta . Aikoinaan se on ollut tärkeä ja kansainvälisestikin tunnettu keskus.

gamla5

Kuten minä tuhansia ihmisiä on kävelyt samoissa maisemissa. Vanhan kivikirkon lisäksi Vanhassa Uppsalassa on kolme valtavaa hautakumpua kansainvaellusajalta (400–500-luvulta). Nämä hautakummut kuuluvat Ruotsin tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin.  Ehkä näin enemmän kuin muut, mutta minusta siellä oli enemmän kuin kolme hautakumpua.

gamla7

Tuona syysaamuna ei Vanhassa Uppsalassa ollut muita vierailijoita kuin me ja kumpujen huipussa tunsin olevani kuin pohjolan kuningatar. Sieltä näkee kauas Uppsalan asti, koska se sijaitsee hautakummut sijaitsevat laajalla tasangolla.

gamla6

Uppsalan linna ja tuomiokirkko.

Ihastuin Vanhaan Uppsalan ja näin palasimme seuraavana päivänä katsomaan olisiko kirkko silloin ollut auki ja niin olikin.  Olin aiemmin ihmettelyt missä yksi Uppsalan merkittävimmistä lapsista oli haudattuna, siis Anders Celcius. Linnén hauta on Uppsalan tuomiokirkossa, mutta Celciuksen hauta ei ollut siellä, koska se on kuin on Vanhan Uppsalan kirkossa.

gamlau7

Alttari ja Celsiuksen hauta.

Vanhan Upsalan kirkossa on upeita freskoja ja ne toivat mieleen Lohjan Pyhän Laurin kirkon freskot.

gamlau8

Kirkon freskot.

” Vanha Uppsala oli Ruotsin arkkipiispanistuimena vuodesta 1164 vuoteen 1273, jolloin arkkipiispainistuin siirrettiin Östra Arosiin, josta myöhemmin tuli nykyinen Uppsala.”

Vanhan Uppsalan kirkossa tuntee kuin aika olisi pysähtynyt ja eläisimme satoja vuosia sitten. Upea! Suosittelen.

Lähdimme kirkosta ja ison kellotornin luona oli taas sama herra tällä kerralla harava kädessä. Katsoin häntä ja sanoin ”tack så mycket” ja hän vastasi taas nyökkäämällä.

Pari yhteisöllistä ideaa Ruotsista

Ruotsin Uppsalassa on nyt asennettu pyöräpumppuja polkupyöräpysäkeillä. Ne ovat kaiken käytössä ja toimivat moitteettomasti. Kaupunkityötekijä käy säännöllisesti huoltamassa niitä. Pumpun käytöstä ei tarvitse maksaa mitään. Uppsala todella kannustaa uppsalalaisia pyöräilemään ja pyöräilijöitä on paljon katukuvassa.

pumppu1

Uppsalalainen pyöräpumppu.

 

Helsingissä on 1 200 kilometriä pyöräteitä, joista 730 kilometriä on asfaltoitu. Virkistysalueilla pyöräreittejä on 500 kilometriä ja veden äärellä 90 kilometriä.

Kesällä Helsingin kaupunki toi uusia kaupunkipyöriä kaduille, mutta pyöräpumppuja ei ole pyöräpysäkkien yhteydessä. Netistä luin, että Töölön kisahallin polkupyöräpysäkeillä olisi yksi sähköisesti toimiva pyöräpumppu. Jos joku tietää onko myös muualla Helsingissä, niin olisi mukava tietää, muuten Helsingin kaupunki voisi hankia ja asentaa niitä pumppuja, kuten Uppsalassa on tehty.

On hienoa huomata, että idea kaikille yhteisistä palveluista voi hyvin Ruotsissa. Näimme myös mm. Enköpingin sairaalan parkkipaikoilla yhteisiä parkkikiekkoja. Sellaiset ideat luovat yhteisöllisyyden tunnetta.

parkkikiekko

Takana Enköpingin sairaala.

 

 

 

 

Eikö Suomen eduskunnan puhemies osaa ruotsia?

Luin sosiaalisesta mediasta yhden kansalaisen päivityksen, jossa hän ihmettelee Maria Lohelan käyttäytymistä. Suomen eduskunnan puhemies puhui englantia ruotsalaisen kollegansa kanssa vaikka kuulemma tulkkaus olisi ollut tarjoilla. Päivityksen kommentoijien mielestä eduskunnan puhemies ei noudata Suomen perustuslakia ja osoittaa halveksuntaa ruotsinkielisiä kohtaan.

”…persupuhemies Lohela päättää ruotsalaisen kollegansa vierailulla käyttää työkielenä englantia ruotsin sijaan. Tämä on käsittämättömän tyhmää ja sitä ei ole ennen Suomen historian aikana tapahtunut. Voi Suomea.”

Ei sillä ole väliä osaako Lohela ruotsia vai ei, vaan se asenne ruotsinkieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan. Ei se ole mitään uutta, että eduskunnassa on voimia, jotka haluavat ruotsinkielen alasajoa. Ihan kuin Suomen ruotsinkieliset eivät maksaisi veronsa ja olisivat yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä. Kohteliaisuudesta ruotsinkieli olisi  olut paikalla.

Tällä menolla alan tarttua taas ruotsinkielen oppikirjaan. Ruotsikin on tärkeä kieli.

Mäenlaskijan turvallisuus

Kävin Uppsalassa. Uppsalan kaduilla aistii historiaa ja kansainvälisyyttä.

Yliopistokaupunkina Uppsala on menevä paikka. Yksi asia jäi erityisesti mieleen, nimittäin ihan lähellä keskustaa, Upsalan linnan mäellä, lapsiperheet laskettelivat mäkeä. Puiden eteen oli laitettu auton renkaita kolhuja pehmentämään. Suomessa en ole nähnyt vastaavanlaista.

Uppsala. llantas en árboles

Näin Uppsalassa.

 

Viime vuoden helmikuussa Helsingin Sanomissa oli uutinen, jonka mukaan helsinkiläisisä vaati pehmustettuja puistopuita mäenlaskijoille. Helsingin rakennusviraston vastaus tuntuu erikoiselta ja sen mukaan helsinkiläisillä on vain yksi virallinen pulkkamäki Paloheinässä.

”Siellä ei ainakaan keskellä mäkeä ole puita, mutta muualla Helsingin puistoissa saattaa olla. Ehdottomasti emme ala pehmustaa puita, vaan lähdemme siitä, että puistoissa lasketaan mäkeä omalla vastuulla, kuten tähänkin saakka. Emme myöskään laita kieltokylttejä, joissa kielletään mäenlasku”, sanoo Hänninen.

Hänninen muistuttaa, ettei Helsingin kaupunki ole virallinen kasvattaja, vaan asioissa voi käyttää kaupunkilaisjärkeä.

”Lähdemme siitä, että lastenkasvatuksessa päävastuu on vanhemmilla.”

Ei puistopuiden pehmentämisessä ole kyse vanhempien vastuusta tai lasten kasvattamisesta vaan lasten hyvinvoinnista, ulkoilumahdollisuuksista ja turvallisuudesta. Toisin sanoen Helsingin rakennusviraston vastaus on se, ettei mäkeä pidä laskea noissa puistoissa, joissa on puita tai pitää matksutaa Pohjois-Helsinkiin Paloheinään!

Tässä yksi aloiteidea valtuutettuille.

Uppsala teki vaikutuksen monin tavoin ja siksi laitoin espanjankieliseen blogiin noin 13 valokuvaa upeasta kaupungista.

Upsala12

Uppsalan linna.