Maahanmuutajanaiset

Lohjalainen eduskuntavaaliehdokas Paula Nordström (Vihreät) kutsui naistenpäivänä Lohjalle keskustelutilaisuuteen puhumaan muun muassa maahanmuuttajanaisista ja kokemuksistani maahanmuuttajana.

Olen asunut Suomessa jo 23 vuotta ja koen olevani vain työssäkäyvä äiti muiden joukossa. Kotini on täällä. Ymmärrän toki, että jokaisen ihmisen eletty elämä muovaa häntä ja ihminen, toivon mukaan, pystyy jäsentelemään ympäröivää maailmaa omalla tavalla. Hyvälle asialle voi aina lainata ääneensä.

Koska piti vähäsen lukea, etten menisi tilaisuuteen puhumaan vain pehmeitä, etsin tietoa maahanmuuttajanaisista. Ei voida sanoa, että aiheesta olisi tietoa runsaasti saatavilla. Joistakin asioista löytyy vähäsen enemmän.

Väestöliitto julkaisi vuonna 2007 (vähän vanha jo) Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D46/2007 Tuomas Martikaisen ja Marja Tiilikaisen toimittamana Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Teoksessa eri kirjoittajat käyvät läpi maahanmuuttajanaisten asioita eri näkökulmista. Ainakin yhdessä artikkelissa maahanmuuttajanaiset itse pääsevät ääneen.

Se on jo kuin ”itsestään selvää”, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset ovat yleensä medioissa, julkisessa keskustelussa ja tutkimuksissa kohteina eivätkä aktiivisina toimijoina.

Martikaisen ja Tiilikaisen teos antaa runsaasti tietoa maahanmuuttajanaisista. Ainakin sellaista tietoa mitä tiedotusvälineistä ja keskustelupalstoista ei saa. Naiset niin Suomessa kuin muualla kokevat maahanmuuttajuutensa eri tavoin. Kulttuuri, josta naiset tulevat, saattaa vaikuttaa siihen, miten naiset suhtautuvat maahanmuuttajuuteensa ulkomailla. Perhekäsitykset ja perheenjäsenten roolit siirtyvät paikasta toiseen. Kotona, perheen parissa maahanmuuttajanaiset kohtaavat samanlaisia ongelmia kuin muut yhteiskunnan naiset.

Moni nainen on yksin ja yksinäisenä yrittää pitää huolta perheestä. Sukulaiset ja ystävät kun ovat kaukana. Monille isovanhempien saaminen Suomeen on vain unelma ja joskus jopa painajainen (Esimerkiksi tapaus karkotetusta kiinalaisesta isovanhemmasta). Toisaalta ei pidä unohtaa, että myös moni suomalainen nainen kokee äitinä yksinäisyyttä.

Asumme tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kuin muualla maailmassa, mutta tasa-arvoinen yhteiskunta Suomi ei valitettavasti vielä ole. (Katso vaikkapa tilastokeskuksen kuvioit mm. osa-aikaisista töistä sukupuolittain tai palkkojen kehityksestä).

Työelämässä maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on koulutustasosta riippumatta yhteiskunnassa kaikista heikoin, jopa verrattuna maahanmuuttajamiehiin. ”Vieraskieliset naiset olivat miehiä heikommassa asemassa koulutusasteesta riippumatta. Suomenkielisten naisten ja miesten työllisyystilanteet sen sijaan eivät olennaisesti poikkea toisistaan lukuun ottamatta pelkän peruskoulun suorittaneita, joista naiset ovat miehiä harvemmin työmarkkinoilla”

Työelämässä maahanmuuttajanaiset tulevat toimeen paremmin kuin yleisesti luullaan. Esimerkiksi ”myös puolisonsa työn takia Suomeen eri puolilta maailmaa muuttaneista naisista suurin osa suuntautuu aktiivisesti työmarkkinoille. Tämä tuli esiin Forsanderin ym. (2004) ”

Toisaalta Monika-naiset liitto ry:n mukaan maahanmuuttajanaisilla on ongelmia:

  • Maahanmuuttajien työttömyysaste on tällä hetkellä noin kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Työttömyys johtaa usein pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, asunnottomuuteen ja huono-osaisuuteen.
  • Suuri joukko maahanmuuttajanaisia elää yhteiskunnan marginaalissa ja syrjäytyy omaan etniseen yhteisöönsä. Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanaiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät miehiä helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
  • Maahanmuuttajataustaiset naiset altistuvat helpommin kiskonnantapaiselle työsyrjinnälle ja jopa ihmiskaupalle.
  • Suuri osa maahanmuuttajataustaisista naisista on korkeasti koulutettuja, mutta Suomessa heidän on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä. 
  • Maahanmuuttajanaiset ovat usein moniperustaisen syrjinnän uhreja: he voivat joutua syrjinnän kohteiksi sukupuolensa tai etnisen alkuperänsä takia, vastaanottavan yhteiskunnan ja myös oman etnisen yhteisönsä, sukunsa ja perheensä keskuudessa.

Ja taas toisaalta noin vuosi sitten Huomenta Suomessa vieraillut tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta on sitä mieltä, että Suomessa selvästi parhaiten maahanmuuttajista työllistyvät korkeakoulutetut naiset.

Eli,näkokulma vaihtelee kuin myös tilanne maahanmuuttajaryhmästä toiseen koulutustasosta riippuen. On siis väärin puhua kokonaisesta maahanmuuttajaryhmästä, kuten myös kansalaisjärjestöissäkin tehdään.

Maahanmuuttajanaisten koulutus näyttää olevan tärkeässä asemassa työllistymisen kannalta. Voidaan kuitenkin ja joka tapauksessa myös pohtia, kuinka hyvin nämä naiset työllistyvät opintojensa vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi itse vaikka olen suorittanut opintoni Suomessa ja kirjoitan suomeksi, työllistyn muulla alalla kuin toimittajan töissä. Toimin opettajana. Noh, opiskeluvuosina toimin fiksusti ja suoritin myös aikuiskasvatuksen cumlaudea. Pidän työstäni tosi paljon ja tiedän kuitenkin olevani etuoikeutetussa asemassa, koska teen sitä mistä pidän. Arvelen, että  moni maahanmuuttajanainen tekee muuta työtä kuin sitä mitä varten häntä on koulutettu. Nostan hattua heille, koska ei pidä seisoa ja odottaa vaan toimia. Pitää murtaa kodin muurit ja yhteiskunnan muurit. Tärkeintä on kuitenkin tulla toimeen itse ja itsenäisesti. Suomi antaa siihen mahdollisuuksia, mutta sisua se vaatii.

Joitakin lukuja

Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia.

Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaistaustaisista miehiä oli 153 007 ja naisia 148 517, eli miehiä oli 4 490 enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 51 prosenttia, ja on ollut hitaassa nousussa 2000-luvulla. Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli vuoden 2013 lopussa 49 prosenttia kuten myös Suomen koko väestössä.

Kaikista maahanmuuttajataustaisista työikäisistä noin puolet on naisia.

”Suomessa asuvista thaimaalaistaustaisista henkilöistä peräti 85 prosenttia oli naisia vuonna 2011. Venäläistaustaisista naisia oli 60 prosenttia, somalialaistaustaisista 47 prosenttia.” (Tilastokeskuksen tuore tilasto)

Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialais-, nepalilais- ja pakistanilaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.

Väitetään, että ”maahanmuuttajilla on suuria perheitä”. Tilastokeskuksen mukaan ”Syntyperältään ulkomaalaisten kokonaishedelmällisyysluku on hieman suomalaisia korkeampi. Vuosina 2007–2011 tämä luku oli keskimäärin 2,09 ulkomaistaustaisilla, kun taas suomalaista syntyperää olevilla se oli 1,84.”

Ulkomaalaistaustaisista naisista 61 prosenttia on hedelmällisyysikäisiä eli 15–49-vuotiaita. Suomalaistaustaisista naisista tämänikäisiä on 42 prosenttia. (Tilastokeskus)

– Monikan mukaan ”Perheväkivallan takia kuolee Suomessa keskimäärin 25-30 naista vuodessa. Heistä joka neljäs on maahanmuuttajataustainen.

Tässä Paula Nordströmin ilmoitus.

Monikulttuurinen Naisten päivän kahvila sunnuntaina 8.3. 2015 Lohjan Punakanelissa Elävää musiikkia, mm. Lohjan Kulttuuripajan bändi Pots Lojo. Maahanmuuttajien puheenvuoroja. Vietnamilaista kahvia, rooibos-teetä, nicaragualaista ananaspiirasta. Mukana kansanedustajaehdokkaat Paula Nordström Lohjalta ja Inka Hopsu Espoosta. Osoite Suurlohjankatu 21-23 A, Lohja. Tervetuloa!

Lahteet:

https://www.facebook.com/paula.s.nordstrom?ref=ts&fref=ts

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/d84c5af839a05f127c848587c6d4382c/1425659077/application/pdf/386433/Maahanmuuttajanaiset_e.pdf

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija–korkeakoulutetut-maahanmuuttajanaiset-suomen-toivo/2799860

http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188931-naisista http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-06-04_001.html

http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/

http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_tie_001_fi.html

Mainokset