Eräässä karkkilalaisessa kaupassa asiakas rouva toivottaa myyjälle ”hyviä härkäviikkoja!” Myyjä sanoo kiitos ja samalla toteaa, ettei hän tiedä mitä härkäviikko tarkoitta. Hyvä, koska minuakin kiinnosti mitä se tarkoitti, eihän Suomessa nykyisin näe härkiä töissä pelloilla.
Rouva kiltisti selittää, että se on se aika, jolloin joulujuhlat päättyvät ja seuraavat alkavat. Eli nuutinpäivästä laskiaisiin. Silloin tehdään työtä, syödään (toivon mukaan) vähemmän eikä ole siis juhlapyhiä tiedossa.
On hyvä, että ihmiset jaksavat vastata, mutta erityisesti se, että ihmiset jaksavat ja uskaltavat kysyä.
Katsoin mitä kotimaisten kielten keskuksen sivuilla sanotaan asiasta:
”Loppiaiselta ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi),alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus),terveet viikot (Nilsiä) tai emäseläkä ettee aokee (Kangasniemi). Ja kun hyvällä lapsella on aina monta nimeä, niin myös joulun jälkeisellä pyhättömällä kaudella. Siitä voidaan käyttää myös mm. nimityksiä härkäviikot tai selkäviikot. Edellinen viittaa siihen, että joulun jälkeen on taas tehtävä raskasta työtä, ja lienee saanut alkunsa sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina. Jälkimmäisessä selkä tarkoittaa talvenselkää.
Pyhättömistä viikoista puhuttaessa mainitaan yleensä jotain myös ruoista, joskus saattaa arkisesta elämänmenosta selvitä muutakin: alkkava selkäviiko ja reikäleevä (Perniö), härkäviikot, reikäleivät, rättipairat, presutupaka ja vittaköyret (Pomarkku), läpileivät, selkäviikot ja ympyriäiset pernat (= perunat) (Eräjärvi), läpileivät, selekäviikot ja mahamakkarat (Kuorevesi), sarvileivät (leipä rei’itettiin lehmän sarvella) ja selkäviikot (Pälkäne), selkäviikot ja laukkuleivät (Padasjoki), selkäviikot ja ruisleivät (Vuoksenranta) jne. tai selekäviikoilla seipään vinkuissa syö kyllä suolasilakoitakin (Kitee).
Talven selän on sanottu taittuvan Heikin yöllä (Somerniemi), Paavalina (Pöytyä) tai Matista (Vihti). Joidenkin tietojen mukaan maarianpäivänä loppuu selkäviikot (Lammi).”
Kun suomalainen miettii lopettavansa joulujuhlat loppiaisena tai nuutinpäivänä, espanjalaiset vasta riehaantuvat juhlimaan Itämaan tietäjien kunniaksi. Espanjassa loppiaisena on suuria ja näyttäviä kulkueita. Toki espanjalaiset puhuvat myös laihoista lehmistä (Vacas flacas) tai tammikuun ylämäestä (La cuesta de enero) kuvamaan juhlien jälkeistä aikaa.