Kansalaisten Snellmannin ja Saloniemen kirjoitusten sensurointi

Viikko sitten sunnuntaina 21.6.2015 blogisti Maarit Snellman julkaisi kirjoituksen, jossa Snellman pohtii muun muuassa sitä mitä yhteistä on perussuomalaisella kansanedustajalla Olli Inmmosella ja poliittisen murhan tehneellä yhdysvaltalaisella nuorella, Dylann Roofilla.

Maanantaiaamuna kirjoitus oli vielä Puheenvuorossa luettavissa ja kommenttijonossa oli muun muassa perussuomalaisen euroedustaja Jussi Halla-ahon kommentti ja vastaukset siihen. Blogikirjoitus on myöhemmin poistettu Puheenvuorosta. Snellmann on saanut varoituksen ja myös vihapostia.

Kirjoitus löytyy kokonaisuudessaan Snellmannin omasta blogista.

Maanantaina ilmestyi myös Tuomas Saloniemen kirjoitus, jossa muun muuassa hän kehottaa toimittajia kysymään hallituspuolueen misitereiltä ja erityisesti Timo Soinilta perussuomalaisen Olli Immosen mielenilmauksesta poliittisen murhan tehneen henkilön haudalla. Kirjoitus poistettiin.

Sopii ihmetellä tälläistä sensuuria tavallisia kansalaista kohtaan, varsinkin kun kansalaiset Snellmann ja Saloniemi kritisoivat hallituksessa olevaa puoluetta ja puolueita löysästä asenteesta rasismin ja fasismin suhteen. Emme ole totalitaarisessa maassa, jossa ongelmat lakaistaan maton alle.

Näyttää siltä, että käytäntö on se, että Uuden Suomen valvomo poistaa kirjoituksia, kun ne ilmoitetaan asiattomiksi. On selvää siis, että kriitiikin kohteena olevat tahot, tässä tapauksessa perussuomalaiset, haluavat sensuroida kritiikin heitä kohtaan.

Puheenvuorossa on ollut kirjoituksia, joissa esitetään arvioita muista kommentoijista ja myös kirjoituksia, joissa on syrjiviä ja jopa rasistisia piirteitä. Ne ovat saaneet jäädä rauhaan. Eli sananvapaus ei ole Puheenvuorossa tarkoitettu kaikille tasapuolisesti, vaan vain esimerkiksi perussuomalaismielisille ajatuksille.

Jos tiedotusvälineet itse lähtevät sensuroinnin tielle silloin, kun ei ole muuta aihetta kuin vallassa olevien pyrkimykset vaientaa epämieluisat asiat, olemme kaukana vapaasta lehdistöstä ja sananvapaudesta.

Mainokset

Pakolaiset ovat ihmissalakuljettajien armoilla

20.6. vietetään kansainvälistä pakolaispäivää. Näin on tehty jo vuodesta 2000 lähtien, kun YK päätti asiasta.

Tänä vuonna päivä muistuttaa meitä siitä, että moni on pakotettu jättämään kotinsa ja etsimään turvaa muualta. Olemme lukenee uutisista, millaisilla keinoilla ihmiset yrittävät päästä Italian ja Espanjan rannoille.

Samalla kun hätä lisääntyy, hädän edessä saa lukea kylmiä kannanottoja, ettei esimerkiksi EU;n pidä jakaa unionin eri maiden kesken vastuutta tulijoista. Moni on jopa valmis palauttamaan tulijoita johonkin kaukaiseen satamaan, pois Euroopasta.

Ihmetellä sopii, ja kuten jo aiemmin olen ihmetellyt, miten kristillisellä opilla kasvatettu ihminen voi kääntää selkänsä niille ihmisille, joka tarvitsevat apua. Siksi suoraan sanoen ihmettelen entisen sisäministerin Päivi Räsäsen(kd) ihmettelyä, että Suomen hallitus taipuu niin helposti EU:n sisäisiin pakkosiirtoihin, kuten hän kirjoittaa omassa blogissaan. Räsänen tarkoittaa nykyisen sisäministierin Petteri Orpon (kok) viimeisiä kantoja asiasta. Räsänen esiintyy itse kristittynä!

Orpo kertoi Iltalehdelle, että EU:n sisäministerien kokous teki tiistaina monia päätöksiä, joilla muuttoaaltoa yritetään hillitä. Ihmissalakuljetusta pannaan kuriin ja rajavalvontaa parannetaan. Tulijat halutaan myös tunnistaa nopeammin, jotta voidaan palauttaa ne, jotka eivät turvapaikkaa tarvitse.

– Emme me ole ulkopuolella. Meidän täytyy olla mukana tässä ratkaisussa, Orpo korostaa.

Moni siis keskittyy yksinomaan siihen, saako Eurooppaan tulla vai ei. Rakennetaanko muureja vai ei, suljetaanko rajat vai ei. Välimeren pakolaisongelma jatkuu ja toistuu vuodesta toiseen niin kauan kuin oikeita ja kestäviä ratkaisuja ei tehdä.

Itse siis ilahdun, paitsi ministeri Peteri Orpon toiminnasta, kuten myös siitä, että ihmissalakuljetusta pannaan kuriin. Ihmissalakuljetus on yksi maailman tuottoisimmista bisneksistä. Sillä välin kun päättäjät jankkaavat, saako tulla vai ei, salakuljettajien bisnes kukoistaa. Miksei sitä yritystoimintaa ole laitettu kuriin?

Pakolaiset Suomessa:

”Yhteensä vuosina 1973–2012 on Suomeen muuttanut pakolaisena 42 524 henkilöä, joten vieraskielisestä väestöstä pakolaistaustaisia on vain murto-osa. Osa näistä ihmisistä on saattanut muuttaa pois Suomesta. UNHCR:n mukaan Suomessa eli vuonna 2013 11 252 sellaista pakolaista tai kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saanutta, jolla ei ollut Suomen kansalaisuutta.”

Tässä lisää tietoa Suomen pakolaisista: http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/pakolaisuus-suomessa.html

Humanitaarisia viisumia pakolaisille kampanja.

Turvallisia

Ikuinen kesä Helsingin keskustassa

Sateinen kesä? -Paikoittain, joo. Sateita saa odottaa suomalaisessa kesässä. Sen sijaan tämän kesän (kevään) erikoisuus on se tuuli, joka on välillä hyvin voimakas.

Kasvipuutarha1

Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Tuulisena päivänä päätin lähteä lasten kanssa Helsinkiin ja käydä katsomassa, mitä kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneisiin oli kätketty, ja se kannatti. Siellä on erilaisia kasveja eri kasvihuoneissa. Korkeassa palmuhuoneessa tunsin olevani jossain kaukana ja ensimmäistä kertaa elämässäni näin kaakaopuun ja hedelmät omin silmin, vaikka itse olen syntynyt maassa, jossa kaakao kasvaa luonnossa.

Kasvipuutarha10

Palmuhuone.

Kasvitarha3

Kaakaopuu.

Mielenkiintoista oli myös lummehuone, jossa kasvaa Paranán ja Paraguay- joesta tuotu jättilumme.

Kasvipuutarha8

”Kasvihuoneiden vetonaula on toisen maailmansodan aikaisista pommituksista selvinnyt parananjättilumme, joka hallitsee valossa kylpevää, trooppista lummehuonetta. Lumpeen lehti voi kasvaa halkaisijaltaan yli kaksimetriseksi, ja kykenee kannattelemaan jopa aikuisen ihmisen painon. ”

Suosittelen nyt teitä käymään tuossa ihanassa ja vehreässä paikassa, kuten myös espanjalaisessa blogissani. Ulkotarhaan pääse ilmaiseksi, mutta kasvihuoneisiin pääsee kahdeksalla eurolla ja lapset 7-17v neljällä eurolla.

Klikkaa tätä, jos haluat tietää vaikkapa aikatauluista.

Meidän ja muiden heikko-osaiset

Pohjois-Italiassa, Suomessa ja muissa Euroopan maissa on noussut kovia ääniä Afrikasta tulevien siirtolaisten vastaannottoa vastaan.

Kielteistä kantaa perustellaan muun muassa sillä, että ”pidetään huolta ensin omista ja vasta sitten muista”. Tuo selitys ei ole uutta. Niin kauan kun leipäjonoja on ollut olemassa 90-luvun laman seurauksena, näin on Suomessa sanottu. Leipäjonot ovat vain kasvaneet, huonoista ja hyvistä ajoista huolimatta.

Pohjois-Italia on hyvinvoivaa seutua, kuten Suomikin. Tuskin Suomessa pakolaisten vastaanottoa vastustavat kaikista heikko-osaisimmat. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä enemmän ihminen elää hyvinvoinnissa, sitä enemmän ihmisen empatiakyky ja solidaarisuus heikompia kohtaan katoaa. Se taas merkitsee otollisia olosuhteita ääri-individualismia edistävän oikeiston kasvulle.

Eurooppa on viime vuosina oikeistolaistunut osittain vasemmiston demagogian takia. Perussuomalaiset tekevät kepposia vasemmistoajatuksille, koska ennen hallituksen taivalta he puhuivat heikompien puolesta, ainakin sen verran, kun ne olivat ”oikeita heikko-osaisia”, ”meidän heikko-osaisia”. Nyt jopa nuo puheet ovat vaimentuneet. On kuitenkin osittain väärin väittää, että perussuomalaiset edustaisivat perinteistä vasemmistoa. Osuvinta olisi puhua, kuten Suomen Kuvalehdessä todetaan, että Perussuomalaiset on porvarillinen työväenliike, porvarillisten miesten liike, jolla on vähän tekemistä vasemmistolaisen solidaarisuuden kanssa.

Suomen Kuvalehden talvella 2015 teettämässä tutkimuksessa selvisi, että perussuomalaiset on työssäkäyvien miesten puolue ja houkuttelee myös yrittäjiä.”

Tutkimuksessa selvitetiin myös, kuuluuko solidaarisuus Perussuomalaisiin.

”Perussuomalaiseen solidaarisuuteen kuuluvat ehkä yhteisöllisyys ja yksikulttuurisuus, monikulttuurisuuteenhan suhtaudutaan pidättyvästi ja epäluuloisesti. Solidaarisuus ilmenee homogeenisen yhteisön keskinäisenä luottamuksena.” Solidaarisuus vain omille siis.

Mihin tämä konservatiivisen porvarillisuuden, oikeistolaisuuden nousu vie? Tuskin tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa jokaisella kansalaisella olisi samoja velvollisuuksia ja oikeuksia. Velvollisuuksia jaetaan kaikille, mutta oikeuksia ei. Rahapussi määrää jatkossa esimerkiksi kansalaisten saamia palvelujen laadun nykyistä enemmän. Se, ettei Pohjois-Italia tai Suomi ota lisää pakolaisia ei merktse, että Pohjois-Italian köyhien asema parantuisi, tai että Suomessa esimerkiksi lepäjonot lyhentyisivät tai loppuisivat.

Hyvinvoivien alueiden heikko-osaisten ahdinkoon käytetään muita, tässä tapauksessa Afrikasta tulevia, heikko-osaisia vastaan. Vastakkainasettelu meidän ja muiden köyhien välillä on kuitenkin vain hyvinvoivien keino saada omia kovia arvoja toteutetuksi.

EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokous Brysselissä

Tänään alkaa Brysselissä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden eli CELAC: n, (Comunidad de Estados Latinoamericanos y Caribeños) kahden päivän huippukokous.

Järjestyksessä toinen EU–CELAC-huippukokoksen tarkoitus on vahvistaa näiden kahden alueiden maiden välisiä suhteita.

Huippukokouksen pääteemana on:  ”Yhteinen tulevaisuutemme: menestyvien, yhtenäisten ja kestävien yhteiskuntien rakentaminen kansalaisillemme”.

Huippukokoukseen osallistuu noin 61 valtio- tai hallituspäämiesta. Suomen pääministeri Juha Sipilä on mukana.

CELAC:n nykyinen puheenjohtaja, Ecuadorin presidentti Rafael Correa, sanoi saapuessaan Brysseliin, että Latinalaisella Amerikalla on paljon opittavaa Euroopasta, mutta että myös Euroopan maat voivat tehdä paljon CELAC.n maiden eteen ”eikä se tarkoita hyväntekeväisyyttä vaan oikeudenmukaisuutta”

Correan mukaan huippukokouksessa tullaan tekemään töitä taistelussa köyhyyden vähentämisessä. Kokouksessa tullaan käsittelemään molempien alueiden maiden yhteisiä  kiinnostusalueita kuten yhteistyön vahvistamista. Innovaatio, kestävä kasvu, koulutus, turvallisuus ja ilmastonmuutos tulevat olemaan huippukokouksen aiheita.

EU–CELAC-huippukokouksessa tullaan keskustelemaan Kolumbian rauhanprosessista kuin myös Kuuban ja EU:n suhteista ja niiden vahvistamisesta.

Correa2

Correa illasti Euroopan komission puheenjohtajan kanssa.

CELAC perustetiin vuonna 2010.

Ensimmäinen EU–CELAC-huippukokous pidettiin Santiagossa Chilessä 26.–27. tammikuuta 2013. Pääteemana oli kaupan alan yhteistyö sekä sosiaalisten ja ympäristöön suunnattujen laatuinvestointien edistäminen.

EU:ssa sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa asuu yhteensä yli miljardi ihmistä

  • EU–CELAC-huippukokoukseen osallistuu kolmasosa YK:n jäsenistä ja lähes puolet G20-maista
  • EU on CELAC-alueen suurin ulkomainen investoija
  • EU on CELACin toiseksi suurin kauppakumppani

Lähteet:

http://www.telam.com.ar/notas/201506/107469-secretario-general-oea-cumbre-celac-ue.html

http://www.elcomercio.com/actualidad/correa-bruselas-celac-unioneuropea.html

http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2015/06/10-11/

Tahra Suomen maabrändiin

Nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb asetti vuonna 2008 korkean tason valtuuskunnalle Suomen maabrändin kehittämiselle. Valtuuskunan johdossa oli tunnettu yritysjohtaja Jorma Ollila.

Ulkoasiainministeriön sivulla sanotaan, että ”Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi…Maabrändillä vahvistetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, saadaan lisää ulkopoliittista vaikuttavuutta, kehitetään Suomen kiinnostavuutta investointikohteena ja lisätään Suomeen suuntautuvaa matkailua. Maabrändi on taustatekijä menestykselle ja hyvinvoinnille. Huono kuva tarkoittaa pahimmillaan riskiä taloudellisesta ja poliittisesta taantumasta.”

Nyt Yle kertoo, että kansainvällisesti hyvin tunnettu ranskalainen satiirilehti Charlie Hebdo ironisoi tuoreimmassa numerossaan Suomen perussuomalaisia ja puolueen nousua hallitukseen.

Charlie Hebdo toimii nyt kuin se pikkulapsi joka huutaa kuningalle, etti sillä ole vaatteita. Suomalainen media ei ole halunut nähdä ja puhua kuten se viaton lapsi, vaan toistanut perussuomalaisten keksimiä ja toistamia termiä, kuten ”maahanmuuttokriittisyyttä”. ”Maahanmuuttokriittisyys” -sana on kuin se viitta, joka peittää kuninkaan alastomuuden. Muualla maailmassa syrjintää ja rasismia kutsutaan sellaisenaan. Perussuomalaisista on haluttu tehdä salonkikelpoisia, koska viihde myy politiikassakin. Eettisestä journalismista silloin ei voida puhua.

Viikko sitten kysyin pääministeri Juha Sipilältä ja valtiovarainministeriltä Alexander Stubbilta, miksi he ryhtyivät yhteistyöhön maahanmuuttovastaisten, euroskeptisten ja islamivastaisten perussuomalaisten kanssa, jos hallistusohjelmassa kirjattiin, että rasismia ei suvaita ja jokaisella kansalaisella olisi Suomessa hyvä olla? Vastaus antaa odottaa.

Viikko sitten kerroin myös, että nyt ulkomailla lehdet ja tiedotusvälineet kirjoittelevat Suomesta kuten Charlie Hebdo kirjoittelee, paitsi että muissa lehdessä se ei ole enää satiiria. Suomi vain suomalaisille ei ole myönteinen brändi ulkomaalaisille yritykselle ja yrittäjille, jotka harkitsevat investointeja Suomeen. Suomen kielteinen imago suvaitsemattomana maana ei houkuttele koulutettua työvoimaa, koska aina voi mennä muualle. Kilpailu koulutetusta työvoimasta on Euroopassa kova.

Kuka on vastuussa Suomen tähän asti siistin imagon tahrimisesta? Se ei ole Charlie Hebdo sananvapauden nimisssä.

Inte

Kuva on ollu somessa kannanottona eduskuntapuhemiehen valintaan. Suomen eduskuntapuhemies Maria Lohela (Perus) on tunnettu kärkevistä ja kielteisistä ajatuksista maahanmuuttajista, muslimeista ja homoista.