Gamla Uppsala

”God morgon”, sanon herralle, joka kastelukannu kädessä katsoo minua päin Vanhan Uppsalan kirkon pihahautojen luona. Hän vastasi tervehdykseen nyökkäämällä.

Olin lukenut Vanhan Uppsalan historiasta . Aikoinaan se on ollut tärkeä ja kansainvälisestikin tunnettu keskus.

gamla5

Kuten minä tuhansia ihmisiä on kävelyt samoissa maisemissa. Vanhan kivikirkon lisäksi Vanhassa Uppsalassa on kolme valtavaa hautakumpua kansainvaellusajalta (400–500-luvulta). Nämä hautakummut kuuluvat Ruotsin tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin.  Ehkä näin enemmän kuin muut, mutta minusta siellä oli enemmän kuin kolme hautakumpua.

gamla7

Tuona syysaamuna ei Vanhassa Uppsalassa ollut muita vierailijoita kuin me ja kumpujen huipussa tunsin olevani kuin pohjolan kuningatar. Sieltä näkee kauas Uppsalan asti, koska se sijaitsee hautakummut sijaitsevat laajalla tasangolla.

gamla6

Uppsalan linna ja tuomiokirkko.

Ihastuin Vanhaan Uppsalan ja näin palasimme seuraavana päivänä katsomaan olisiko kirkko silloin ollut auki ja niin olikin.  Olin aiemmin ihmettelyt missä yksi Uppsalan merkittävimmistä lapsista oli haudattuna, siis Anders Celcius. Linnén hauta on Uppsalan tuomiokirkossa, mutta Celciuksen hauta ei ollut siellä, koska se on kuin on Vanhan Uppsalan kirkossa.

gamlau7

Alttari ja Celsiuksen hauta.

Vanhan Upsalan kirkossa on upeita freskoja ja ne toivat mieleen Lohjan Pyhän Laurin kirkon freskot.

gamlau8

Kirkon freskot.

” Vanha Uppsala oli Ruotsin arkkipiispanistuimena vuodesta 1164 vuoteen 1273, jolloin arkkipiispainistuin siirrettiin Östra Arosiin, josta myöhemmin tuli nykyinen Uppsala.”

Vanhan Uppsalan kirkossa tuntee kuin aika olisi pysähtynyt ja eläisimme satoja vuosia sitten. Upea! Suosittelen.

Lähdimme kirkosta ja ison kellotornin luona oli taas sama herra tällä kerralla harava kädessä. Katsoin häntä ja sanoin ”tack så mycket” ja hän vastasi taas nyökkäämällä.

Mainokset

YK ja Syyria

 

Tänään on kansainvälinen YK: n päivä ja sen kunniaksi Suomen lippu nousi salkoon. Tehtävä oli tänään hyvin erikoinen, koska se herätti kysymyksiä ja tunteita. Välillä mietin, että lipun paikan pitäisi olla puoli väliä salkoa Syyrian tilanteen takia ja YK:n heikot tulokset Syyrian rauhan edistäjänä.

lippu

Syyrian sisällissota on kestänyt yli 5 vuotta ja sen aikana yli 400 000 syyrialaista on kuollut. Se on aika puistattava hinta mille tahansa konfliktille. Lippusalon luona mietin mitä varten YK on yhä olemassa, jos se ei tee sitä mitä varten se luotiin: rauhaa edistämään, mutta myös sen saavuttamaan. Tiedän että tilanne YK: n piireissä ei ole kovin hyvä osittain siksi, koska Kiina ja Venäjä ovat asettuneet Syyrian hallituksen puolelle. Kaikki muut sodan osapuolet ovat niin hajanaisia, ettei yhtenäisestä hallituksen vastaisesta rintamasta voida puhua.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Syyrian sota on kehittynyt kansainväliseksi konfliktiksi sitä muka kun USA ja Venäjä sotivat Syyrian maaperällä. Ollaan siis menossa hankalampaan suuntaan.

Ratkaisu Syyrian konfliktiin ei voi löytyä ilman muiden arabimaiden tahtoa ja tuntuu siltä, että myös arabimaat eivät tee tarpeeksi Syyrian rauhan eteen. YK: n rooli korostuu nyt entistä enemmän, mutta pystyykö YK tuomaan rauhaa Syyriaan? Mitä me voimme tehdä? -Voimme haastaa päättäjiä etsimään ja edistämään ratkaisuja rauhan saamiseksi.

Tänään Helsingin rautatieasemalla kokoontuu ihmisiä marssimaan Syyrian rauhan puolesta. Rauhanmarssin kutsussa lukee, että marssi lähtee kello 17 Rautatientorilta ja etenee Senaatintorille. Siellä muodostamme torin kokoisen elävän rauhanmerkin, jota varten toivomme osallistujia ottamaan mukaansa kynttilöitä. Marssilla on myös mukana lähes sata toimijaa; järjestöjä, ammattiyhdistyksiä, uskonnollisia yhteisöjä, teattereita ja yrityksiä.

 

Pari yhteisöllistä ideaa Ruotsista

Ruotsin Uppsalassa on nyt asennettu pyöräpumppuja polkupyöräpysäkeillä. Ne ovat kaiken käytössä ja toimivat moitteettomasti. Kaupunkityötekijä käy säännöllisesti huoltamassa niitä. Pumpun käytöstä ei tarvitse maksaa mitään. Uppsala todella kannustaa uppsalalaisia pyöräilemään ja pyöräilijöitä on paljon katukuvassa.

pumppu1

Uppsalalainen pyöräpumppu.

 

Helsingissä on 1 200 kilometriä pyöräteitä, joista 730 kilometriä on asfaltoitu. Virkistysalueilla pyöräreittejä on 500 kilometriä ja veden äärellä 90 kilometriä.

Kesällä Helsingin kaupunki toi uusia kaupunkipyöriä kaduille, mutta pyöräpumppuja ei ole pyöräpysäkkien yhteydessä. Netistä luin, että Töölön kisahallin polkupyöräpysäkeillä olisi yksi sähköisesti toimiva pyöräpumppu. Jos joku tietää onko myös muualla Helsingissä, niin olisi mukava tietää, muuten Helsingin kaupunki voisi hankia ja asentaa niitä pumppuja, kuten Uppsalassa on tehty.

On hienoa huomata, että idea kaikille yhteisistä palveluista voi hyvin Ruotsissa. Näimme myös mm. Enköpingin sairaalan parkkipaikoilla yhteisiä parkkikiekkoja. Sellaiset ideat luovat yhteisöllisyyden tunnetta.

parkkikiekko

Takana Enköpingin sairaala.

 

 

 

 

Paras suomenkielinen kirja

Hyvää Aleksis Kiven ja kirjallisuuden päivä kaikille!

Edellisinä vuosina olen kirjoittanut Aleksis Kiven tunnetuimmasta kirjasta, patsoista, ym. Tänään keskityn kirjallisuuteen. Vaikka olen lukenut joitakin suomenkielisiä kirjoja, en koe olevani tässä suomalaisen kirjallisuuden asiantuntijana. Joskus on parasta kuunnella mitä muilla on sanottavana mielenkiintoisista aiheista.

Suomenkielinen kirjallisuus kiinnostaa kovasti, ainakin minua. Vaikka suomenkielisten määrä on maailmassa pieni, Suomi on antanut maailmalle mielenkiintoisia kirjailijoita ja maailmassa tunnetaan lukuisia suomalaisia kirjoja. Koulutus, suomalaisten arvostama sivistys, kirjaston verkosto ja suomalaisten lukuinto ovat kenties vaikuttaneet siihen, että uusia kirjailijoita on syntynyt vuosien varrella.

Kaikista Suomen historian kirjailijoista arvostan eniten Aleksis Kiveä. Myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Frans Emil Sillanpään tuotanto on jonkun verran tuttu. Runoilijoista arvostan monia elossa oleviakin.

Kirjallisuudessakin maku vaihtelee ihmisestä toiseen. Olisi mielenkiintoista tietää mistä suomenkielisistä kirjoista tai kirjailijoista pidätte.

Seitsemän veljestä on vataukseni otsikkoon.

los-siete-hermanos

Seitsemän veljestä espanjaksi.

Jordi Évolen Astral

Taas kuuntelen espanjalaista radiokanavaa ja nyt puhui Jordi Évole. Évole on se toimittaja joka teki dokumentin Eurooppaan pyrkineistä ihmisistä. Jordi Évole ei puhu pakolaisista vaan ihmisistä. Hän haastatteli Lybiasta tulevia ihmisiä kun he astuivat kansalaisjärjestö Proactiva Open Armsin laivaan.

Laivan nimi on Astral. Astral on yhden italialaisen miljonäärin lahjoittama. Évole kertoi, että miljonääri ei käyttänyt enää luksuslaivansa ja kun näki millä keinoilla kansalaisjärjestöt yrittivät auttaa ihmisiä merestä, hän lahjoitti laivansa. Laiva on muokattu ja pelkistetty kaikista luksustavaroista.

Dokumentin nimi on saanut nimensä laivasta. Évole pyysi lehtikirjoituksessa, elokuvateattereita näyttämän dokumenttinsa ja tulot (5 euroa per katsoja) annetaisiin Proactiva Open Arms -kansalaisjärjestön työhön. Luin nyt, elokuvateattereiden myönteisestä vastuksesta. (Linkissä on lista elokuvateattereista, johon voi mennä Astralia katsomaan). Hienoa!

Radiohaastattelun lopussa Évole kertoi kuinka ihmiset astuivat laivaan ilman mitään. Haastattelusta kiinnostavin hetki oli se, kun hän kertoo kuinka toinen avustustyöntekijä oli antanut yhdelle pelastetulle lapselle purukumin ja tämä pieni lapsi oli jakanut purkansa kahteen osaan ja tarjonnut toinen puolisko avustustyöntekijälle.

jordi

Jordi Évolen kirjoitus El Periodicossa.

http://www.elperiodico.com/es/noticias/internacional/barco-mar-desigualdad-astral-5283682

http://www.elperiodico.com/es/noticias/internacional/proactiva-open-arms-extiende-labor-rescate-refugiados-mediterraneo-central-5212805

Kaipuu

Sanotaan, että ilo on pienestä kiinni ja joskus se pitää paikansa. Eilen ruokakaupassa näin Costa Rican lipun erän hedelmän kyljessä. En ole syntynyt Costa Ricassa, mutta iloitsin kuitenkin, että näin jotakin mitä on tullut sieltä päin, josta minäkin olen tullut.

pina

Tänä aamuna yllätykseni oli suuri kun televisiossa oli argentiinalainen mies ja venezuelalainen nainen tanssimassa tangoa ja musiikki oli Carlos Gardelin. Pariskunta oli televisiossa suomalaisen miehen kanssa puhumassa Helsingin tangoviikon tapahtumista. Tango viikon päämäärä on yhdistää kansoja ja samalla tuoda hyviä puolia Latinalaisen Amerikan kulttuurista. En ole syntynyt Argentiinassa, mutta taas sydämeni kutistui vähäsen .

Varmasti, jos olet asunut tai asut ulkomailla, kaukana Suomesta, ymmärrät mitä nyt kirjoitan.

Tilastojen mukaan Suomessa asuu alle 10 000 latinoa ja uutiset Latinalaisesta Amerikasta keskittyvät muihin aiheisiin kuin kulttuuriin.

Espanjaksi: Algo de lo latino en Finlandia