Sensaatiohakuisen otsikoinnin seuraukset ja tulijan tietotarve

Yle Kymenlaakson toimittaja Minna Heikura kirjoitti uutisen Kouvolan hätämajoitustilan perustamisesta. Kirjoituksen erikoisuus on siinä, että teksti ei vastaa edes yhdellä sanallakaan otsikkoa. Otsikon perusteella moni kuitenkin on tehnyt sen johtopäätöksen, että ”ne kiittämättömät turvapaikanhakijat voivat lähteä sinne mistä tulivat, jos vastaanotto-olosuhteet eivät miellytä”.

Toimittajan otsikko herättää epäluuloa vaikka uutisessa, toimittaja ei pysty edes pienellä sanllakaan antamaan otsikolle katetta. Voi siis kysyä Yleltä, miksi sellaisia toimitustapoja hyväksytään? Suomen journalistin liiton sivuilta luin, että julkisen sanan neuvosto on antanut langettavia päätöksiä silloin, kun lukija ei ole löytänyt juttujen teksteistä katetta otsikoille.

Ylen Kymenlaakson otsikosta sen verran, että jos tulijat pettyvät suomalaisiin majoitusolosuhteisiin, se voi johtua siitä, että heillä on ollut korkeita odotuksia Suomen suhteen. Muualla maailmassa kiiltokuvat Suomesta ja Euroopasta saattavat vaikuttaa siihen, että tulija kuvittelee tulevansa paratiisiin. Onko rikos yrittää saavuttaa paratiisia ja parantaa elämänsä? Moni puhuu ”elintasopakolaisista”, joka haluaa vain käyttää sosiaaliturvan. Itse näen, että ihminen, joka haluaa parantaa elämänsä laatua, on valmis tekemään työtä sen eteen. Sillä ei pitäisi olla merkitystä, tuliko edistyshaluinen ihminen Tornion kautta vai suoralla lennolla. Eikö Suomi tarvitse nimenomaan niitä aloitekykyisiä ihmisiä?

Mielikuvista Suomesta se verran, että kun muutin Suomeen en tiennyt Suomesta kovin paljon. Kun saapuin Suomeen minulle oli yllätys, että Suomessa oli alkeellisia  kesämökkejä, joissa vesi haettiin kaivosta ja oli ulkokäymälöitä ihan kuin kehitysmaissakin! 90 -luvulla Tampereella sellaisia oli ja ihan Pispalassakin.

Toisin kuin nämä tulijat, jotka laittavat rahansa ja henkensä valoisan tulevaisuuden eteen itse tulin melkein suoralla lennolla puolisoni ja hänen sukulaistensa lämpimään syliin.

Tulijat eivät ole tottuneet siihen ajatukseen ankeasta ja kylmästä Euroopasta ja sen hyväksyminen vaatii sinnikyyttä. Moni varmasti lähtee muualle. Luontoon sopeutuu tavalla tai toisella vaikka kovalla tahdolla. Ihmisiin sopeutuminen vie enemmän henkisiä voimia riippuen vastaanottavista ihmisistä. Sen suhteen Suomi on myös valitettavasti välillä armoton. Parasta olisi, että tulijat eivät vähällä suomen kielen taidolla pysty lukemaan kaikenlaista vihapostia mitä lehtien ja somen palstoilla ”arvoisat huutelijakansalaiset” kirjoittelevat. Rumasti ja ilkeästi kirjoittelevat ovat vähemmistössä, mutta he muodostavat hyvin äänekkään vähemmistön.

Parasta tulijoiden ja yhteiskunnan kanalta olisi, että suomalaiset, jotka parhaiten tuntevat miten Suomessa tulee elää ja toimia, neuvoisivat ja opastaisivat tulijoita.  Kukaan ei ole mestari syntyessään ja voihan vaikkapa irakilaisille Suomi tuntua alussa kuin olisi tullut toiseen avaruuteen. Enemmän kuin jutustelua, tietoa ja taitoja toimia täällä tarvitaan. Vankka tietopohja on hyvä alku uuteen elämään uudessa paikassa sovussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Ylen Heikuran kaltainen otsikointi luo turhaa vastakkainasettelua, huutelua ja turvapaikanhakijoiden tuomitsemista. Nyt tuollaisten otsikoiden perusteella julkisessa keskustelussa ei kritisoida vain maahanmuuttopolitiikkaa vaan myös ihmisiä, tulijoita. Tulijat ja Suomi eivät kehity huutamalla ja tuomitsemalla vaan tiedolla ja taidolla.

Ylen uutinen

Kuvakaappaus Ylen uutisesta.

Ikkalan lasten olympialaiset

Ikkalan asukasyhdistys järjesti eilen kylän lapsille olympialaiset urheilukentällä. Lajia oli yhteensä viisi. Tarkkuusheitto renkailla, pituushyppy ja jonkin seipääntapaisen esineen heitto, kullan työntö ja juoksu. Oli poikien ja tyttöjen sarjat ja lapset jaettiin viiteen ryhmään iän perusteella. Pienemmät olivat 3-vuotaiaita!

Lapsia oli runsaasti. Tässä muutamia valokuvia. ikkala9

Ikkala6

Tässä rengas lensi ja välillä upposi mihin pitikin.

 

Ikkala5, tarjoilu

Asukasyhdistys tarjosi kaikille osallistujille pullaa ja lapsille mehua ja aikuisille kahvia tai/ja teetä. Moni oli varautunut parilla eurolla, mutta ihan turhaan. 🙂 Kiitos!

 

Ikkala8

Iloiset mitalistit. Onnittelut kaikille!

IMG_0056

Vauhdikas ja iloinen ilta oli paras mitali, ainakin aikuisille! 🙂

Roscón de Reyes

”Rosca tai rosco de Reyes” on loppiaisen herkku monissa katolisissa maissa, mutta erityisesti Espanjassa, Argentiinassa ja Meksikossa.

Tiedetään, että jo 1300 luvulla sitä valmistettiin. Reseptejä on monenlaisia, mutta perinteisin on kuin suomalainen pullapitko. Se on pyöreä ja sen muoto muistuttaa kuninkaiden kruunua. Roscón sisälle laitetaan pieni nukke yllätykseksi. Perinteen mukaan se, jolle nukke osuu, valmistaa tai ostaa seuraavan roscón. Nukke pullan sisällä muistuttaa myös siitä, että Jeesuslapsi joutui piiloutumaan Herodekselta. Espanjassa on myös tapana piilottaa papu ja se, jolle papu osuu, on juhlan kuningas tai kuningatar.

Espanjaksi Itämaan tietäjät on ”Reyes Magos de Oriente” ja loppiainen on ”Día de Reyes.” Tänään loppiaisen aattona koko Espanja juhlii. Melkein jokaisessa kaupungissa on ”Cabalgata de Reyes” eli Itämaan tietäjien kulkue näyttävin kuvioin ja koristein. Itämaan tietäjien kulkuvälineistä heitetään kadun reunoille kerääntyneelle kansalle karkkeja, kuten Suomessa abiturientit tekevät penkkaripäivänä. Kaupungit ja kunnat järjestävät monenlaisia ohjelmia.

Itämaan tietäjät tuovat lapsille lahjoja ja lapset kirjoittavat kirjeensä Itämaan tietäjille, nykyisin myös joulupukille. Tänä vuonna myös Itämaan tietäjät ovat kirjoittaneet jossain medioissa maan poliitikoille!

Loppiainen on siis erityisesti lasten juhla.  Itse sain kutsun Karkkilan seurakunnan naisilta mennä puhumaan heille joulun vietosta Nicaraguassa. Joulunaika ei siis vielä ole ohi ja toivon mukaan joulumieli jatkuu koko vuoden. Hyvää loppiaista kaikille! Feliz Día de Reyes! (lausutaan dia de rejes).

Roscón de Reyes tradicional. La repostera Eva Arguiñano nos muestra la receta para elaborar un delicioso Rosco de Reyes.

naviroscon-de-reyes

Valokuva on samasta blogikirjoituksesta kuin resepti

Seuraava resepti löytyy täältä: http://www.hogarutil.com/cocina/recetas/postres/201012/rosco-reyes-3273.html:

Sisältö:

  • 1/2 kg jauhoa
  • 125 g sokeria
  • 3 munaa
  • loraus sahramivettä
  • 30 g rommia
  • loraus maitoa
  • 25 gr tuoretta hiivaa
  • loraus vettä
  • 1/ tl suolaa
  • 150 g voita
  • Koristeluun:
  • 4 kirsikkaa
  • appelsiinin kuorta
  • vatkattu muna
  • tomusokeria

Valmistus:

Sekoita kulhossa jauho, sokeri, munat, sahramivesi, rommi, maito, hiiva, vesi ja suola. Sekoita kunnes taikina on sileä ja kiinteä.

Lisää sitten voita ja sekoita käsin kunnes saat pallon.

Peitä ja anna nousta rauhassa muutaman tunnin ajan.

Tämän jälkeen painele taas ja muotoile ympyräksi. laitta roscónia uunipellille leivinpaperille ja koristele appelsiinikuoren nauhoilla, kirsikoilla ja jätä lepäämään noin pari tuntia.

Laita ylläri sisään ja voitele munalla. Paista uunissa  175ºC noin 15-20 minuuttia.

Ennen tarjoilua voit ripotella tomusokeria

Lisää tietoa espanjaksi: http://www.hogarutil.com/cocina/recetas/postres/201012/rosco-reyes-3273.html#ixzz2pVnutxcd

Syödään kahvipalana tai aamiaiseksi.

Ikkalan puurojuhla

Suomalaisessa joulussa on kolme asiaa, jotka tulevat Väli-Amerikasta.

IMG_3579

Näin kerroin Ikkalan pikkujoulussa. Sain kutsun kyläyhdistykseltä tulla juhlaan kertomaan, kuinka maapallon toisella puolella vietetään joulua.

Näytin joitakin kuvia Nicaraguan ja Keski-Amerikan maiden joulusta, luonnosta ja maisemista. Varmuudella tiedetään, että ensimmäinen Amerikan mantereella vietetty joulu oli joulukuussa 1492, kun Kolumbus saapui nykyisen Haitin rannikkoille ja haaksirikotusta laivasta espanjalaiset rakensivat linnoituksen, jonka nimi oli ”Joulu”.

Koska espanjankielisten maiden joulussa on tapana tanssia, niin esityksen lopussa pyysin kaikkia läsnäolijoita tanssimaan yhdessä. Oli todella ihanaa nähdä mummuja, vaareja, isiä, äitejä ja lapsia tanssimassa suuressa ympyrässä käsi kädessä. Koulun liikuntasali jäi pieneksi. Kiitos ikimuistoisesta kokemuksesta!.

Ikkalalaiset joulutontut olivat ahkeroineet: he keittivät yli 20 litraa riisipuuroa ja paistoivat noin 120 joulutorttua!

IMG_3593

Pöytiä oli koristeltu joulutähdillä ja näin muistin, että se kukka tulee kuin tuleekin Väli-Amerikasta, jossa se kasvaa pihoilla melko isona pensaana. Monissa suomalaisissa joulupöydissä on myös kalkkuna, joka on kotoisin Meksikosta, puhumattakaan suklaasta. Myös kaakao tulee sieltäpäin.

Ikkalan joulujuhlassa laulettiin joululauluja, tiernapojat esiintyivät ja joulupukki ehti käydä. Suomi muuttuu joulukuussa melkoiseksi joulumaaksi. Pikkujoulujen järjestäminen on kaunis traditio.

Cantamos villancicos como este al abeto.

El texto del fondo es de un villancico dedicado al árbol.

Espanjalainen paahtovanukas / Flan español

Ainekset:

       10 isoa munaa (tai 12 pientä)

       400 gr sokeria

       1 lt maitoa

       1 tl vanilliinisokeria tai 2 tl vaniljaesanssia

       2 dl sokeria tai lasillinen karamellikastiketta varten

Valmistus:

       Laita 2 dl sokeria paksupohjaiseen kattilaan miedolla lämmöllä. Kun sokeri sulaa ja vähäsen saa väriä, ota liedeltä pois ja sekoita kunnes sokeri sekoittuu kokonaan.

 IMG_3576  

       Pitäisi saada vaaleaa karamellia, koska jos karamelli on liian tumma, lopuksi vanukkaan maku on karvasta.

 IMG_3577

       Kun se on vielä kuuma, laita karamelli uunikakkumuottiin ja lusikan avulla varmista varovasti, että koko vuoka peittyy. Karamelli on hyvin kuumaa.

       Rikko munat kulhoon ja vatkaa kunnes ne ovat sekoittuneet. Lisää sokeria varovasti ja vähitellen, ettei synny kuplia.

       Kaada maito ja vaniljaesanssi. Sekoita hyvin vatkaamatta, kunnes sekoitus on tasaista.

       Kaada sekoitus karamelisoituun kakkumuotiin. Jos haluat varmistaa, että vanukkaan koostumus on tasaista, voit siivilöidä sisällön.

       Jos kaikki ei mahdu kakkuvuokaan, voit tehdä pieniin astioihin.

       Laita kakkumuotti toiseen uunivuokaan ja lisää vettä ulomman kakkuvuoan puoleenväliin. Paista vanukkaan uunissa miedolla lämmöllä kunnes vanukas on kullanvärinen ja sisältö kiinteä (Noin 175 asteessa, 50 minuuttia).

 IMG_3580

       Ota uunista pois, anna jäähtyä ja laita jääkaappiin pariksi tunniksi. Kaada tarjoiluastiaan.

       Jos vanukas on kullanvärinen, mutta ei ole vielä kiinteä, peitä alumiinifoliolla ja näin varmistat, että sen pinta ei pala.

  IMG_3587

Lohjan kaduilla

Tiedätte kai tuosta Lohjan virkistysviraston sivustosta. Se on tehty huumorilla ja välillä siellä on tosi hauskoja juttuja ja valokuvia. Itse pidän siitä, mutta kai on niin, että eivät kaikki ymmärrä tuota huumoria.

Lohjalla näkee ja kokee vaikka mitä. Asun hyvin kaukana Lohjan keskustasta. Itse asiassa yli 30 kilometrin päässä, mutta uuden kuntayhdistymisen myötä mekin Ikkalassa olemme nyt lohjalaisia.

Koska käyn harvoin, yleensä otan kameran mukaan. Sen jokainen matkaaja huomaa, että kaupungin keskusta kaipaa ehostusta ja oikastaan tiivistämistä, mutta ei vain sitä. Lohjalla pitäisi olla pari muuta vetovoimaista matkailukohdetta, kuten esimerkiksi se kaivos.

Joka tapauksessa jo nyt näkee Lohjalla eri asioita, jos vain lähtee sinne ennakkoluulottomasti ja uteliana. Ja aina välillä joku lohjalainen hymyilee kauniisti. Viimeksi sellaiseen lohjalaiseen törmäsin nahkurintorin parkkipaikan läheisyydessä. Iäkäs nainen oli ulkoiluttamassa söpöä koiraansa ja hän katsoi minua silmiin ja hymyili niin kauniisti, että en voinut muuta kuin ihailla häntä enemmän kuin koiraansa. Hieno ihminen siellä!
kurpitsa

Kekseliäs lohjalainen somisti ikkunansa upeasti!
hojas
Jokasyksyinen näkymä. Haamut eivät mahtaisi noille metsästäjille mitään, vai mitä?

IMG_3113

Vuorimies-patsas sijaitsee Lohjan keskusaukiolla.

IMG_3133

Cafe Laurista saa tuollaisia herkkuja. On melkein kuin synti käydä Lohjalla eikä edes hetkeksi tuossa kahvilassa.

Puustinna

Karkkilassa on paljon hyviä asioita. Pienessä ja tiivissa kaupungissa yksi niistä hyvistä asioista on melko uusi kahvila nimeltään Puustinna.

Pimeallä ja kylmällä kadulla Puustinnan valot kutsuvat.

Kahvila avasi ovensa  1.12 de 2012.  Pustinnassa tehdään kaikki herkut itse. Sieltä saa siis lähi-ja paikallista ruokaa ja tietysti tuoretta ja maukasta.







Kysyin miksi kahvilan nimi oli sellainen ja kahvilan emäntä sanoi, että se tulee siitä, että pienenä hän oli ahkera leipuri ja leipoi aina korvapuusteja äitinsä kanssa. Välillä kävi niin, kuten käy melkein jokaisessa lapsiperheessä, pieni tyttö ei malttanut olla litistämättä niitä nousseita puusteja, äidin iloksi. 😀   Lisää tietoa saa yrityksen kotsivulta .

Huovutusilta.