Pekolainen ei ole vihollisesi

”Pakolainen ei ole vihollisesi vaan se joka teki hänestä pakolaisen.” – Tariq Ramadan, sveitsiläinen islamintutkija.

Kaio2

Näin luki tänään yhden helsinkiläisen kahvilan ovella olevassa julisteessa. Juliste on Helsingin rautatientorilla mieltä osoittavien turvapaikanhakijoiden. Turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltä jo yli 100 päivää.

Refu

Tietenkin astuin kahvilaan, koska mietin, että tänä päivänä humanismi vaatii rohkeutta ja tuossa kahvilassa voisi olla ihan sopiva paikka olla ja niin olikin. Hienoa!

Refu2

 

 

 

 

 

Mainokset

Pitkäsilta

Kävelin taas Pitkäsiltaa pitkin. Tällä kerralla Hakaniemestä keskustaan.

Silta ei ole niin pitkä kuin voisi olettaa, mutta ei se kuitenkaan ole kovin lyhyt. Minua kiinnostaa sillan historiaa, jolla on varmasti tekemistä Helsingin laajentumisen kanssa.Historiakirjoista selviää, että Helsingin väkiluku kolminkertaistui 1800-luvun lopulla, kun väki muutti maaseudulta kaupunkiin.

Luin Matti Klingen ja Laura Kolben  Helsinki -Itämeren tytär -kirjasta, että Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi Suomen suurin teollisuuskeskus ja samalla sinne nousi työväen maailma, Kallion kaupunginosa. ”…Kallion linjat avattiin; niitä oli alun perin tarkoitus tehdä yhdeksän . Pitkäsillan pohjoispuolella väestön valtaosa oli 1900-luvun alussa palkkatyöntekijöitä, tehtaalaisia, sekätyöläisiä, käsityöläisiä ja ammattitaitoisia rakennusmiehiä. Vasta vuonna 1901 Pitkäsillan pohjoispuolen alueet liitettiin Helsinkiin IX kaupunginosaksi ja kivikaupungin rakentaminen pääsi vauhtiin.”

Pitkäsilta on osa kivikaupungista ja kuten kuvissa näkyy, sillan rakenteissa on reikiä ja lohkeamia.

Etsin tietoa netistä ja löytyy vähän. MTV3:n blogisti Pertti Nyberg kirjoitti pari vuotta sitten kuinka historia näkyy eri Helsingin paikoissa ja rakenteissa, mutta noissa paikoissa ei kerrota mitä siellä on tapahtunut. Toivon, kuten Nyberg, että siihen tulisi muutoksia. Ainakin pieni laatta sillan kyljessä auttaisi paljon matkailijoita.

”…Siinä samalla katselin jälleen kerran sillan rakenteissa olevia lohkeamia ja luodinreikiä. Noita pääasiassa sisällissodan aikaisia ja siltaan ilmeisen tahallaan muistoksi jätettyjä reikiä.

Nuo taistelujen jäljet ovat niin sanottua elävää historiaa mutta jostain kumman syystä missään ei ole kilpeä tai taulua, jossa kerrottaisiin noiden luodinreikien historiasta — tai en ainakaan sellaista ole löytänyt. Kirjoja lukemalla selviää, että luodinreiät ovat ilmaantuneet muun muassa sisällissodan aikaisen epäonnisen vankienvaihto-operaation seurauksena. Myös Töölönlahden luona olleiden saksalaisten tykit aiheuttivat lisää tuhoa.”

Pitkäsilta yhdistää vielä tänä päivänä kaksi Helsinkiä. Toinen ylväs, klassinen, täynnä turisteja ja turisteille tarkoitteuja kauppoja turistien hinnoilla ja toinen mahtipontinen, mutta kansanomainen, helposti lähestyvä, monipuolinen, täynnä elämä kaikessa kirjavuudessa. Pitkäsilta1

Jos haluat lukea espanjaksi, tässä tämä: ”Pitkäsilta”

Helsingin kaupunkipyörät innostavat

Vapun jälkeen Helsingin kaupunki toi kaduille keltaisia kaupunkipyöriä. Pyörät ovat Helsingin kantakaupungissa alueella, joka rajoittuu Ruoholahteen, Taka-Töölöön ja Sörnäisiin.

Alkajaisviikolla oli palkattuja oppaita ainakin Postitalon edessä olevassa pyöräasemassa. Opas vastasi kaupunkilaisten kysymyksiin ja opasti kaupunkipyörien käytössä. Olin siellä seuraamassa kuinka tämä palvelu toimii.

Pyörä3

Kaupunkipyörät on saanut innostunut vastaanotto ja uudet pyörät houkuttelevat käyttäjiä. Eilen Ylen uutisissa sanotiin, että ensimmäisellä viikolla tehtiin noin 15 000 matkaa.

Pari miinusta kuulin: ruuhkaisemmissa asemissa ei välttämättä ole parkkipaikkoja saatavilla ja silloin pitää etsiä sitä parkkipaikkaa lähiasemista. Joidenkin käyttäjien mielestä toinen miinus on se, ettei pyörissä ole jalkajarruja. Kaupunkipyöristä on enemmän puhuttu niiden ulkonäöstä ja Alepa –mainoksen näkyvyydestä. Ilman muuta kaupunkien väri ja kauppaketjun mainos antavat ymmärtää, että palvelu olisi kyseisen kauppaketjun suunnittelema ja toteuttama, vaikka Alepa on vain palvelun pääsponsori.

Tärkeä tieto turisteille on se, että jokaisessa pyöräasemassa on opasteita englannin kielilläkin ja palvelu ei ole hinnalla pilattu. Koko kausi maksaa 25 euroa (toukokuusta lokakuuhun), viikko maksaa 10 euroa ja päivä 5 euroa. Lisää tietoa kaupunkipyörien palvelusta saa linkin kautta.

Pyörä2

Polkuyörien suosio voi olla ongelma toisille, mutta toisille mahdollisuus. Nimittäin vapaaehtoisvoimin on avattu sellainen sovellus (Kaupunkifillarit.fi), josta saa tietoa kaupunkipyörien saatavustilanteesta koko kaupungissa. Kaupunkipyöräilijät, Sampsa Kuronen, Antero Päärni, Lauri Piispanen ja Hannu Leinonen, päätivät avittaa muita kaupunkilaisia. Hienoa ja toivottavasti vapaaehtoisryhmän työtä huomataan ulkomaillakin! Kaupunkifillarit -sovellus voi ratkaistaa myös parkkipaikkaongelman.

Kesällä 2016 Helsingissä on 500 keltaista pyörää ja 50 kaupunkipyöräasemaa. Helsingin kaupunkipyörät innostavat paitsi liikkumaan myös luomaan uutta. Hyvä!

Pyörä4

Mannerheimintiellä.

Mäenlaskijan turvallisuus

Kävin Uppsalassa. Uppsalan kaduilla aistii historiaa ja kansainvälisyyttä.

Yliopistokaupunkina Uppsala on menevä paikka. Yksi asia jäi erityisesti mieleen, nimittäin ihan lähellä keskustaa, Upsalan linnan mäellä, lapsiperheet laskettelivat mäkeä. Puiden eteen oli laitettu auton renkaita kolhuja pehmentämään. Suomessa en ole nähnyt vastaavanlaista.

Uppsala. llantas en árboles

Näin Uppsalassa.

 

Viime vuoden helmikuussa Helsingin Sanomissa oli uutinen, jonka mukaan helsinkiläisisä vaati pehmustettuja puistopuita mäenlaskijoille. Helsingin rakennusviraston vastaus tuntuu erikoiselta ja sen mukaan helsinkiläisillä on vain yksi virallinen pulkkamäki Paloheinässä.

”Siellä ei ainakaan keskellä mäkeä ole puita, mutta muualla Helsingin puistoissa saattaa olla. Ehdottomasti emme ala pehmustaa puita, vaan lähdemme siitä, että puistoissa lasketaan mäkeä omalla vastuulla, kuten tähänkin saakka. Emme myöskään laita kieltokylttejä, joissa kielletään mäenlasku”, sanoo Hänninen.

Hänninen muistuttaa, ettei Helsingin kaupunki ole virallinen kasvattaja, vaan asioissa voi käyttää kaupunkilaisjärkeä.

”Lähdemme siitä, että lastenkasvatuksessa päävastuu on vanhemmilla.”

Ei puistopuiden pehmentämisessä ole kyse vanhempien vastuusta tai lasten kasvattamisesta vaan lasten hyvinvoinnista, ulkoilumahdollisuuksista ja turvallisuudesta. Toisin sanoen Helsingin rakennusviraston vastaus on se, ettei mäkeä pidä laskea noissa puistoissa, joissa on puita tai pitää matksutaa Pohjois-Helsinkiin Paloheinään!

Tässä yksi aloiteidea valtuutettuille.

Uppsala teki vaikutuksen monin tavoin ja siksi laitoin espanjankieliseen blogiin noin 13 valokuvaa upeasta kaupungista.

Upsala12

Uppsalan linna.

Laudalla Suomenlinnaan!

Se on hyvin mahdollista, mutta nopeammin pääsee luudalla ja varmemmin lautalla Kauppatorilta. Kyllä se suomenkieli tekee välillä kepposia tai noh, huolimattomuudesta se johtuu.

Suomenlinnalauta

Lautat lähtevät kauppatorilta melko usein.

Blogistin uran aikana olen tehnyt lukuisia virheitä, kuten silloin kun vastasin yhteen kommenttiin, että ”keskustellaan sioista” kun piti kirjoittaa, että keskustellaan asioista.  🙂 Onneksi kommentoija ymmärsi ja ilmeisesti hän nauroi yhtä paljon kuin minä, kun asia selvisi.

Suomenlinnasta vielä, että kuulemma on myös olemassa hoitotunneli Helsingin ja Suomenlinnan välissä. Olisi mielenkiintoista mennä sitä pitkin, mutta tuskin maisemat ovat yhtä upeat kuin meren yläpuolella.

Suomenlinnakatakombi

Katakombi.

Kävin Suomenlinnassa ja lautalla oli paljon turisteja. Vieressäni istui kaksi yhdysvaltalaista naista, jotka pomppasivat pystyyn, kun näkivät pienen punaisen torpan Suomenlinnan ja Helsingin välissä ja he huusivat, kiljuivat ja ihmettelivät. Pienestä se ilo ja mahatava kokemus oli kiinni. Suomenlinna ei ole mikään pieni mökki, mutta mahtava paikka silti.

Suomenlinnamuuri1

Suomenlinnatykit

Lisää tietoa Viaporin tykistöstä:

http://www.suomenlinna.fi/linnoitus/ruotsalainenkausi/viaporin-tykisto/

Tässä linkki niille jotka haluavat lukea espanjaksi (siellä on pari muuta kuvaa). Kirjoituksessa keskityn paikan nimeen ja vähäsen sen historiaan.:  En ”Suomenlinna”, la fortaleza de Finlandia.

Mikä olisi sopiva nimi rakennukselle?

Ties kuinka monta kertaa olen kävelyt tuon talon ohi, mutta vasta nyt pysähdyin katsomaan sitä ja hämmästyin. Rakennus on kaunis ja pieni kuin keksi pullapitkojen keskellä.

Makasiini

VR:n makasiinien purkamisen jälkeen tämä talo on Töölönlahden teollisuusalueen ainoa säilynyt rakennus.

 

Rakennuksessa toimii tsekkiläiseen ruokaan keskittyvä ravintola Vltava. Vltavan kotisivulla sanotaan talosta, ettei ole selvästi tietoa talon rakennusvuosista ja sen suunnittelijasta. Talo on ainut jäljellä oleva rakennus Töölön teollisuusalueelta ja näin myös makasiineista. Talo on suojeltu ja on arkkitehtonisesti arvokas. Tietääkseni rakennuksella ei ole nimeä! Ehkä kaupunki voisi järjestää nimikilpailun yhteistyössä yrittäjän kanssa.