Lohjan lukion väistötiloihin ja ystäviä maahanmuuttajaäideille

Lohjan Lasten nuorten ja perheiden lautakunta kokoontuu torstaina 18.1.2018. Kokousasialista on luettavissa Lohjan kaupungin nettisivuilta.
Mukana on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen aleneminen pieni- ja keskituloisilta sekä perheiltä, jolla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Toinen tärkeä ja hyvin ajankohtainen asia on Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Esitys on, että

  1. Lohjan lukion opetus järjestetään toistaiseksi korvaavissa tiloissa lukuvuoden 2018 – 2019 alusta;
    2. pyytää tilojen palveluja järjestämään korvaavat tilat opetusta varten.

Kuten olette saaneet lukea paikallislehdestä, Lohjan lukiossa on vakavia sisäilmaongelmia. Oppilaiden ja henkilökunnan on siirryttävä muualle heti kun se on mahdollista.

Kaupunki on jo ryhtynyt järjestämään väistötiloja,joihin siirryttäisiin ensi syksynä. Kehittämisjohtaja Eero Soiniototesi, että lukiossa on yli 8000 kerrosneliömetriä, mutta väistötilat tulevatolemaan kolme tuhatta pienemmät.

Lehtikirjoituksen lopussa sanotaan, että opiskelijoita on runsaat 730, joista osa oireilee ja 59 opiskelijaa on saanut luvan opiskella kotoa käsin, koska heidän on hankalaa opiskella rakennuksessa.
Väistötilojen hinnaksi arvioidaan noin 3-4 miljoonaa. Jos vanha lukion rakennus päädytään korjaamaan, hintahaarukaksi on arvioitu 6-10 miljoonaa euroa.
Ilman muuta tilanne on haastava ja esitys selvä.

Monkola2

Lohjan lukio on kaupungintalo Monkolan vieressä.

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille
Kaikista asiakohdista eniten jäin miettimään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Lohjan kaupungin kumppanuussopimuksen täydentämistä 2000 eurolla, kuten asialistassa on esitetty. Kumppanuussopimuksen kuntaosuus on tällä hetkellä 13 500 euroa.

Kumppanuussopimuksen tavoitteena on vastata kaupungin lapsiperheiden tarpeisiin. ”Sopimus koski vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta, perhekummitoimintaa ja samaan sopimukseen yhdistettyä vuonna 2010 aloitettua tilapäistä lastenhoitoapua.”

MLL aloitti Lohjalla vuonna 2011 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa.” Sen keskeisenä tavoitteena on ollut maahanmuuttajaäidin integroitumista yhteiskuntaan ja kielen oppiminen. Toimintaan on saatu STEA -rahoitusta . 


MLL vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta, ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta. MLL:n koordinaattori myös etsii maahanmuuttajaäidille sopivan ystävän ja toimii ystäväparin tukena. Ystävätoiminnan tarve on Lohjalla kasvanut ja nykyisellä resurssilla tähän ei pystytä vastaamaan.”

Miksi tämä asia mietityttää? Varmasti henkilökohtaisista syistä. Olen itse maahanmuuttajaäitinä kokenut millaista se arki todellisuudessa on. Teen heti selväksi, että en vastusta tämän sopimuksen täydentämistä. Päinvastoin.

Olen aiemmin kirjoittanut maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja olen toivonut sellaistakin toimintaa mitä nyt MLL tekee nyt Lohjan kaupungin tuella. On hyvä asia, että yritetään auttaa yksin kotona olevia naisia. Mietin kuitenkin, että tarvitaan myös muita täydentäviä toimintoja, joilla naisia yritettäisiin osallistuttaa ja ottaa mukaan yhteiskuntaan. Moni nainen ei välttämättä halua toista naista kotiin ja/tai istua kotona vaan hän haluaa lähteä kotoa vaikkapa kerhoon, jossa hän voi jutella muiden suomalaisten naisten kanssa ja samalla tutustuttaa lapsensa muihin lapsiin.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen on hyvä keino olla mukana ja saada kavereita. Kynnys lähteä harrastamaan on korkea eikä vain rahallisesti. Moni mies (maahanmuuttaja tai suomalainen) estää vaimonsa kotoa lähtemistä. Kannattaisi panostaa myös puolison valistamiseen naisten oikeuksista ja vaikkapa kielten osaamisen tärkeydestä.

Myös maahanmuuttajien kohdalla se oma-apu voi olla joskus se paras apu. Eli myös aloitteellisuus on tärkeä. Muistutan, että myös moni suomalainen äiti on lastenhoidossa liian yksin. Toki monilla on sukulaisia ja ystäviä, mutta ehkä moni ei jaksa hakea apua ja seuraa. Jos lasten etuja ajatellaan, tärkeintä on, ettei yksikään äiti saisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Mainokset

Pekolainen ei ole vihollisesi

”Pakolainen ei ole vihollisesi vaan se joka teki hänestä pakolaisen.” – Tariq Ramadan, sveitsiläinen islamintutkija.

Kaio2

Näin luki tänään yhden helsinkiläisen kahvilan ovella olevassa julisteessa. Juliste on Helsingin rautatientorilla mieltä osoittavien turvapaikanhakijoiden. Turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltä jo yli 100 päivää.

Refu

Tietenkin astuin kahvilaan, koska mietin, että tänä päivänä humanismi vaatii rohkeutta ja tuossa kahvilassa voisi olla ihan sopiva paikka olla ja niin olikin. Hienoa!

Refu2

 

 

 

 

 

Emmanuel Macron on Ranskan ja EU:n toivo

Luin nyt espanjalaisesta El Mundo –lehdestä Emmanuel Macronin elämästä. Suomessa tiedotusvälineissä väitetään, että Macron on liberaali keskustalainen. Espanjalainen oikeistolainen El Mundossa sanotaan, että Macronin taloudellinen ohjelma on sosialistinen. Macron on ollut sosialistien Hollanden hallituksen ministeri ja Hollanden ”lempilapsi”.

Ranskan presidenttivaaleissa tärkein jako ei ole puoluepoliittisesti. Nyt taistelu on euromyönteisyyden ja eurovastaisuuden välillä, avoimuuden ja sulkeutuneisuuden välillä, maahanmuuttovastaisuuden ja maahanmuuttomyönteisyyden välillä.

Koska presidenttivaaleja käydään Ranskassa ja Ranska on ollut vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon lippulaiva, on historiallista, että äärioikeistolainen populisti Marine Le Pen pääsee toiselle kierrokselle.

Macronin ja Le Penin presidenttivaaliasetelma muistuttaa Clintonin ja Trumpin asetelmaa. Toivon, että vapaassa Ranskassa solidaarisuus ja tasa-arvo selviävät voittajina.

Emmanuel on hepreaa ja tarkoittaa ‘Jumala kanssamme’. Macronin isoveli kuoli synnytyksessä ja myös Macronin äiti melkein kuoli silloin. 39 vuotta sitten pieni poikavauva oli toivon merkki vanhemmille.

Hyvästi rasismi, tervetuloa arjen moninaisuus

Ihmisrotuja on vain yksi. Sen nimi on ihminen. Siksi rasismi on käsitteenäkin virheellinen. Sen lisäksi se on surullinen ja pöyristyttävä. Niiden ulkoisesti havaittavien seikkojen, jotka tekevät meistä iloisesti erilaisia, kuten sukupuoli, alkuperä, fyysiset ominaisuudet tai äidinkieli, ei tule olla peruste minkäänlaiselle syrjinnälle. Syrjimättömyys on osa inhimillisyyttä ja osa hyvänä ihmisenä olemista.

Suomi ei ole koskaan ollut, ei ole nykyään eikä toivottavasti tule koskaan olemaankaan etnisesti yhtenäinen kansakunta. Suomi on moninainen maa. Vain erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja erilaisten ajatusten yhteen sovittamisesta syntyy uutta ja kestävää. Uutta ajattelua, uusia tapoja toimia, uusia tapoja tuottaa tavaroita ja palveluja. Moninaisuus ei ole vain poliittinen tavoite, vaan myös ja varsinkin osa arkipäivää.

Hyvää rasismin vastaista viikkoa jokaiselle!

Meillä on unelma heinäkuussa 2015

Suomi on moninainen maa. ❤

Kansanomaisen puoluepomon aika on perussuomalaisissa ohi

Yleisradion tilasta kertoo paljon se, että uutislähetyksestä toiseen niin radiossa kuin televisiossa on pääuutisina ollut perussuomalaisten ilmoitukset tuleeko heistä Sipilän hallituksen ministereitä. Moni pikku- ja keskikokoinen puolue haaveilee sellaisesta mediahuomiosta.

Aamutelevisiossa sanottiin, että lisää ministeriöitä syntyisi tarvittaessa, mutta muistaakseni yksi vaalilupauksista oli se, että ministeriöiden määrä vähenisi. Ehkä muistan väärin.

Sampo Terho lähtee tavoittelemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta., mutta Jussi Niinistö ei. Niinistö tukee Terhoa.

Terhon perussuomalaiset siirtyy oikealle. Unohditteko jo Sampo Terhon työllisyysraportti vuodelta 2013, jossa oli sellaisia esityksiä, kuten eri verovähennyksien poisto? Perussuomalaisten ryhmäjohto irtisanoutui silloin Terhon työryhmän linjauksista.

Terhosta leviää tietoa vanhasta kirjoituksesta, jossa Terho harrastaa rotuoppia.

Terhon tai Halla-ahon johtamasta puolueesta voidaan varmuudella sanoa, että kansanomaisen puoluepomon aika on perussuomalaisissa ohi.

Ana María Gutiérrez Sorainen, ehdolla Lohjan valtuustoon.

Kotisivulleni: http://anasorainen.blogspot.fi/

 

Uusista ehdotuksista maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin

Viime keskiviikkona julkaistiin ja luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle uusia ehdotuksia maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin. ”Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin.”

Luin raportin. Siellä on mielenkiintoinen kuvio turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, 11 % turvapaikanhakijoista on korkeasti koulutettuja, 23 % on suorittanut 7-9 vuotta peruskoulusta, 12 % on suorittanut lukionsa ja 10 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen. Ilman koulutusta on vain 7 %. Tiedot ovat viime vuodelta.

Myös maahanmuuttopolitiikan asiantuntija SAK:sta Eve Kyntäjä on lukenut raportin ja ottanut siihen kantaa. Kyntäjä iloitsee siitä, että ohjausryhmä haluaa luopua yleisestä kielitaidosta ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena ja yhdistää kieliopinnot ammatillisiin opintoihin.

Kyntäjän mukaan ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on ollut tähän saakka, että opinnoissa vaadittava kielitaito tulee hankkia joko perusopetuksessa tai kotoutumiskoulutuksessa. Kaikki maahanmuuttajanuoret eivät kuitenkaan kykene siihen ja silloin he ovat jumissa – he eivät pääse koulutukseen eivätkä töihin. Siksi ehdotus on hyvä.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä kuinka kieltä voi oppia myös tekemällä, työn kautta. Silloin työssä tarvittavaa sanastoa opitaan työkavereilta ja työarjessa. Olen Kynttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotus on hyvä.

Toinen mielenkiintoinen ehdotettu toimenpide liittyy varhaiskasvatukseen. On hieno ajatus, että opettamalla suomen/ruotsin kieltä varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen toiminnallista monikielisyyttä ja tuoda kulttuurinen moninaisuus näkyväksi osaksi lapsen arkea. Ohjausryhmä linjasi, että maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulisi edistää ja varhaiskasvatus tulisi aina sisällyttää osaksi perheen kotoutumissuunnitelmaa. Toimenpide-esitys on se, että ”laajennetaan vieraskielisten suomen/ruotsin kielen ‐opetukseen ja muuhun oppimisen tukeen tarkoitettua valtionavustusta koskemaan myös varhaiskasvatusta. Tavoitteena on, että kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähintään osa‐aikaisesti.” Olen melkein samaa mieltä.

Sanon ”melkein”, koska lapsen oman äidinkielen hyvä hallinta on vahva pohja vieraskielten oppimiselle ja omaksumiselle Uusi toimenpide ei saisi tarkoittaa sitä, että käytännössä pieniä lapsia sijoitettaisiin varhaiskasvatukseen ohi omien vanhempiensa mielipiteitä ja tahtotila. Tietenkin puhun neljän lapsen äitinä. Minusta myös seurakunnan ja esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kerhot ovat tärkeitä lapsiperheille. Esimerkiksi Lohjalla on käynnissä maahanmuuttajaäitikaveriprojekti. Vertaistuki on tärkeä äideille.

Korkeakouluopiskelijoiden suomen ja ruotsin kielen opiskelua halutaan parantaa integroimalla kielen opiskelua nykyistä enemmän aineopintoihin. Myös tulevaisuuden opettajien valmiuksia kohdata eri ihmisiä halutaan parantaa. ”Opettajankoulutusta tarjoavat yksiköt (yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa) varmistavat, että kaikilla opiskelijoilla on opetusharjoittelun yhteydessä (harjoittelu‐/kenttäkoulussa) mahdollisuus kohdata eritaustaisia ja erikielisiä oppilaita.” Hyvä!

Raportissa ollaan huolissaan maahanmuuttajalasten koulumenestyksestä ja on syytäkin. Sen sijaan ei pidä olettaa, että koska lapsi on maahanmuuttaja, että hän on lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Koulumenestysmahdollisuudet ovat heikentyneet kaikkien eikä vain tulijoiden lasten kannalta. Suuret leikkaukset opetukseen ovat nakertaneet kaiken lasten mahdollisuuksia tasokkaaseen koulutukseen peruskoulusta yliopistoihin saakka. Raportissa on myös muita ehdotuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Hyvä!

Loppuraporttia pääset lukemaan tämän linkin kautta:

http://minedu.fi/OPM/Julkaisut/2017/maahanmuuttajat.html

Muta tietoa raportista:

Taulukko 1. Kymmenen suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää Suomessa vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Ulkomaan kansalaiset

Maa, jonka kansalaisuus 2015
Viro 50 367
Venäjä 30 813
Ruotsi 8 174
Kiina 8 042
Somalia 7 261
Thaimaa 7 229
Irak 7 073
Intia 4 992
Turkki 4 595
Vietnam 4 552

Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuonna 2015 (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai
saame). Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Väestö kielen mukaan 2015

venäjä 72 436
viro 48 087
somali 17 871
englanti 17 784
arabia 16 713
kurdi 11 271
kiina 10 722
albania 9 233
persia 8 745
thai 8 582

Epälojaalisuus ei riipu kaksoiskansalaisuudesta

Nicaraguan passini on nyt vanhentunut, mutta voisin koska tahansa hakea uuden. Sain Suomen kansalaisuuden 1998. Olen siis yksi Suomen kansalaisista, jolla voisi olla myös toisen maan passi. Vaikka käyn noin kahden vuoden välein Nicaraguassa ja soitan säännöllisesti äidille ja siskoilleni, minulla ei ole muita siteitä Nicaraguaan. Rakastan paikkaa, jossa olen syntynyt, mutta myös nykyistä perheeni kotimaata.

Tarinani on vain yksi tuhansien joukossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 95 000 suomalaisella on jonkun muun maan kansalaisuus.

Ymmärrän huolet ihmisten lojaalisuudesta eri suuntiin tässä uudessa kansainvälisessä tilanteessa. Oletus on, ettei kaksoiskansalaisiin voi luottaa tietyissä asioissa. Tämän on sanonut pääministerikin. Ja tähän perustuvat Trumpin operaatiot kieltää tiettyjen muslimimaiden kansalaisia saapumasta Yhdysvaltoihin.

Perussuomalaisvetoisissa ulkoministeriössä ja puolustusministeriössä on nyt ilmennyt tapauksia, joissa kaksoiskansalaisia ei ole otettu töihin. Näin on toimittu vaikka kyse on selkeästi kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä.

Lain mukaan kaksoiskansalaisuudella ei saisi olla merkitystä rekrytoinnissa. Jokainen kaksoiskansalainen on Suomen kansalainen. Suomen kansalaisten lakisääteinen eriarvoinen kohtelu edellyttää perustuslain muuttamista.

Enemmän kuin kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus, ihmisen lojaliteettia määrittävät hänen sidosryhmänsä. Esimerkiksi dosentti Johan Bäckman olisi vuosia sitten saanut tehdä töitä armeijan ja ulkoministeriön tehtävissä, koska tiettävästi Bäckman ei ole kaksoiskansalainen. Jos hänet olisi tuommoiseen virkaan valittu, mihinköhän suuntaan hänen lojaliteettinsa olisi osoittanut?