Slussenin ja muille isille

”…Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin.
Toisilla vaan pienempi palkka on.
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin –
Äiti oli silloin jo onneton.”

Melkein jokainen suomalainen tietää mistä kappaleesta nuo sanat ovat ja melkein jokainen suomalainen, joka on matkustanut Ruotsiin Viking –laivoilla tietää missä Slussen on ja miltä se näyttää tai oikeastaan kohta pitää sanoa miltä se näytti.

Tukholman Slussen, se vanha Slussen johon myös jotkut suomalaiset pakenivat yöpakkasia viime vuosisadalla on muuttumassa. Sitä puretaan ja rakennetaan uudestaan, koska se vanha asema oli osoittautunut liian heikoksi ja varalliseksi ohikulkijoille, matkustajille.

slussen3

Pystysuorat seinämaat jäävät kuitenkin sellaisina ja kun matkustaja saapuu Tukholmaan laivoilla ja näkee nuo seinämaat tietää että Slussenissa ollaan.

slussen7

Slussen on osaa myös suomalaisten siirtolaisten historiasta. En näe sitä niin pahana asiana, kuten jotkut antavat ymmärtää. Elämä on joskus hyvin ankara ja hyvinvoivien kelkasta voi pudottaa kuka tahansa, joka astelee vääriin polkuihin, kuten vaikkapa alkoholiin tai huumeisiin. Tärkeintä on kuinka ihminen nousee pohjasta eikä se kuinka hän sinne pääsi.

”Ja isä meni Ruotsiin,
Äiti lensi taivaaseen
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.”

Juon kahvia ja sitten lähden pihalle lumienkeleitä tekemään. EI voi odottaa, että tuuli tekisi niitä puolestani. ❤

Tänään on isänpäivä myös Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kaikki isät eivät ole menestyneitä, mutta he silti rakastavat lapsiaan ja pystyvät auttamaan ja kasvattamaan heitä. Hyvää isänpäivää kaikille isille!

slussen4

 

Mainokset

Paras suomenkielinen kirja

Hyvää Aleksis Kiven ja kirjallisuuden päivä kaikille!

Edellisinä vuosina olen kirjoittanut Aleksis Kiven tunnetuimmasta kirjasta, patsoista, ym. Tänään keskityn kirjallisuuteen. Vaikka olen lukenut joitakin suomenkielisiä kirjoja, en koe olevani tässä suomalaisen kirjallisuuden asiantuntijana. Joskus on parasta kuunnella mitä muilla on sanottavana mielenkiintoisista aiheista.

Suomenkielinen kirjallisuus kiinnostaa kovasti, ainakin minua. Vaikka suomenkielisten määrä on maailmassa pieni, Suomi on antanut maailmalle mielenkiintoisia kirjailijoita ja maailmassa tunnetaan lukuisia suomalaisia kirjoja. Koulutus, suomalaisten arvostama sivistys, kirjaston verkosto ja suomalaisten lukuinto ovat kenties vaikuttaneet siihen, että uusia kirjailijoita on syntynyt vuosien varrella.

Kaikista Suomen historian kirjailijoista arvostan eniten Aleksis Kiveä. Myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Frans Emil Sillanpään tuotanto on jonkun verran tuttu. Runoilijoista arvostan monia elossa oleviakin.

Kirjallisuudessakin maku vaihtelee ihmisestä toiseen. Olisi mielenkiintoista tietää mistä suomenkielisistä kirjoista tai kirjailijoista pidätte.

Seitsemän veljestä on vataukseni otsikkoon.

los-siete-hermanos

Seitsemän veljestä espanjaksi.

Loppiainen ja kuninkaiden päivä

Espanjankielinen sana ”rey” on kuningas ja ”reyes” monikossa kuninkaat.Loppiainen on ”Día de Reyes” tai ”Día de los Reyes Magos de Oriente” eli kuninkaiden päivä.

Kohtalo määräsi, että alkuperäinen nimeni olisi Ana María Gutiérrez Reyes. Äidin sukunimi on siis Reyes. Huomenna Reyesilla on hyvä syy juhlia ja jos ei olisi, sellainen keksittäisiin. 🙂

Loppiainen on aika kielteinen sana.  Se merkitsee, että jokin loppuu, eli jouluaika.

AnaMaritza

Serkkuni on opiskellut lakimieheksi. / Mi prima es abogada y valoro mucho a las personas con espíritu de superación. ❤

Anapurisima

Reyesia kolmessa sukupolvessa. Tres generaciones de Reyes.

Julián3

Yksi nuorimmista Reyesista. /Un Reyes muy lindo. ❤

Se paras konsultointi

Pienessä suurenmoisessa lohjalaisessa kylässä, Ikkalassa, lauantaina vietettiin jälleen kerran ihanat Ikkalan elopäivät.

Tänä vuonna ennätysmäärä paikallisyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä tuli paikan päälle esittelemään ja myymään omia tuotteitaan. Läsnä oli myös lapsia ja aikuisia myymässä ylimääräisiä tavaroita kirppiksellä.

Kuten muina vuosina, myös tällä kertaa Ikkalan kyläyhdistys järjesteli tapahtuman, jota verten ei kokoonnuttu kuin pari kertaa suunnittelupalaveriin. Asia hoitui muuten puhelimitse ja sähköpostitse. Tehtäviä jaettiin, yksi kutsui poniratsastuksen pitäjän, toinen hankki elintarvikkeita, neljäs hankki lahjoituksia arpapöytään, jne, jne. Myös iloisesti kävi niin, että muita kyläläisiä teki voitavansa odotetun tapahtuman eteen. Pari ikkalalaista piti huolta autojen parkkeerauksesta. Yksi pariskunta kutsui poliisin Nallekoplan esiintymään ja Nallekopla vastasi kutsuun ja tuli viihdyttämään lapsia ja aikuisiakin, jotka olivat paikalla ajoissa ja aika sankoin joukoin.

Elopäivät11,kopla

Nallekopla vauhdissa.

Myös Lohjan uusi kaupunginjohtajaa Mika Sivulaa kutsuttiin ja hän tuli kuin tulikin. Sivula sai ikkalalaisilta kylän T-paidan ja kyläsuunnitelman. Ennen sitä Sivula puhui paljon muun muassa maaseudun haasteista. Mieleen kuitenkin jäi Sivulan sanat, että jos iso organisaatio järjestelisi niin suuren tapahtuman kuin Ikkalan elopäivät, jo suunnitteluun uppoaisi monta euroa konsultointiin, puhumattakaan tapahtuman toteuttamisesta. Kaupunginhohtaja siis kehui ikkalalaisia aloitteellisuudesta ja toimeliaisuudesta. Hänen kanssaan on vaikea olla asiasta eri mieltä. Kun ihmiset yhdessä toimivat yhteisen hyvän eteen innolla ja halulla saada jotakin hyvää, niin silloin menestytään. Ikkala menestyi ja toivon mukaan se menestystunne ja ennen kaikkea into tehdä asioita yhdessä tarttuu jälkipolviin. Face to facea ei voita mitään.

Elopäivä4

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula saa kyläsuunnitelman Ikkalan kyläyhdistyksen puheenjohtajalta Sella Suoniolta.

Juttelin hetkeksi kaupunginjohtajan kanssa elämästä pikkukylässä ja sanoin hänelle, että varsinkin netissä moni ei jaksa tai on unohtanut, miten olla ihmisiksi. Maaseudulla ja kasvokkain ihmisiä osataan olla toisillemmekin.

Minulla ei siis muuta kuin että koettakaamme olla enemmän ihmisiksi. Olkoon ikkalalaisten toiminta esimerkkinä muulle Suomelle ja maailmalle.

Mietin, että tämä kirjoitus sopisi Vapaavuoron, mutta nyky-Suomessa tarvitaan sitä myönteistä tahtotilaa, intoa ja uskoa, että hyviäkin asioita osataan tehdä yhdessä. Ei rakas Suomi porskuta eteenpäin, jos vain voivotellaan, että se ja se asia on päin mäntyä eikä sille tehdään mitään, koska on keskitytty vain huutelemaan ja päivittelemään.

Elopäivät14,kopla

Hieno Suomi ja Ikkala!

23 vuotta!

25.5.1992 saavuin Suomeen. Aurinko paistoi ja ihmiset söivät jäätelöä. Itse pyysin toppatakin ja käsineet!

Lentokentällä poliisi oli vastassa lomakkeiden kanssa. Hitsi, muualla joutuu tekemisiin univormumiesten kanssa silloin kun on tehnyt jotakin väärin. Onneksi yksi suomalainen pariskunta (/Matti ja Silva) oli tulossa Nicaraguasta ja he auttoivat kovasti. Täytin lomakkeita ja lähdin matkalle tuntemattomaan. Tuntui kuin olisi matkustanut toiseen avaruuteen, koska kaikki (paisti miestäni) oli uutta. Onneksi lähellä on ollut alusta lähtien ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä.

Kiitos! Nyt lähden jäätelölle…:)

Aopiskelee

Kuva on otettu Luvialla. Opiskelen suomea. Olimme käyneet Tampereen kirjastossa lainamassa materiaalia. Kuuntelin sanoja, lauseita ja toisti ja toistin väsymykseen asti. 🙂

 

Hyviä härkäviikkoja!

Eräässä karkkilalaisessa kaupassa asiakas rouva toivottaa myyjälle ”hyviä härkäviikkoja!” Myyjä sanoo kiitos ja samalla toteaa, ettei hän tiedä mitä härkäviikko tarkoitta. Hyvä, koska minuakin kiinnosti mitä se tarkoitti, eihän Suomessa nykyisin näe härkiä töissä pelloilla.

Rouva kiltisti selittää, että se on se aika, jolloin joulujuhlat päättyvät ja seuraavat alkavat. Eli nuutinpäivästä laskiaisiin. Silloin tehdään työtä, syödään (toivon mukaan) vähemmän eikä ole siis juhlapyhiä tiedossa.

On hyvä, että ihmiset jaksavat vastata, mutta erityisesti se, että ihmiset jaksavat ja uskaltavat kysyä.

Katsoin mitä kotimaisten kielten keskuksen sivuilla sanotaan asiasta:

”Loppiaiselta ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi),alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus),terveet viikot (Nilsiä) tai emäseläkä ettee aokee (Kangasniemi). Ja kun hyvällä lapsella on aina monta nimeä, niin myös joulun jälkeisellä pyhättömällä kaudella. Siitä voidaan käyttää myös mm. nimityksiä härkäviikot tai selkäviikot. Edellinen viittaa siihen, että joulun jälkeen on taas tehtävä raskasta työtä, ja lienee saanut alkunsa sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina. Jälkimmäisessä selkä tarkoittaa talvenselkää.

 

Pyhättömistä viikoista puhuttaessa mainitaan yleensä jotain myös ruoista, joskus saattaa arkisesta elämänmenosta selvitä muutakin: alkkava selkäviiko ja reikäleevä (Perniö), härkäviikot, reikäleivät, rättipairat, presutupaka ja vittaköyret (Pomarkku), läpileivät, selkäviikot ja ympyriäiset pernat (= perunat) (Eräjärvi), läpileivät, selekäviikot ja mahamakkarat (Kuorevesi), sarvileivät (leipä rei’itettiin lehmän sarvella) ja selkäviikot (Pälkäne), selkäviikot ja laukkuleivät (Padasjoki), selkäviikot ja ruisleivät (Vuoksenranta) jne. tai selekäviikoilla seipään vinkuissa syö kyllä suolasilakoitakin (Kitee).

 

Talven selän on sanottu taittuvan Heikin yöllä (Somerniemi), Paavalina (Pöytyä) tai Matista (Vihti). Joidenkin tietojen mukaan maarianpäivänä loppuu selkäviikot (Lammi).”

 

Kun suomalainen miettii lopettavansa joulujuhlat loppiaisena tai nuutinpäivänä, espanjalaiset vasta riehaantuvat juhlimaan Itämaan tietäjien kunniaksi. Espanjassa loppiaisena on suuria ja näyttäviä kulkueita. Toki espanjalaiset puhuvat myös laihoista lehmistä (Vacas flacas) tai tammikuun ylämäestä (La cuesta de enero) kuvamaan juhlien jälkeistä aikaa.

 

Joulumuistot lapsuudesta

Nyt on se aika, kun kouluissa lapset esittävät erilaisia näytelmiä joulujuhlissa. Tunnetuin näytelmä on Tiernapojat, mutta on muitakin. Esimerkiksi nyt meidän talossa asuu yksi paimen ja jopa joulupukki itse. Muistatko mikä hahmo olit joulujuhlissa? Jokainen varmasti muistaa aikuisenakin, millaisia osia on esittänyt joulujuhlissa.

Poika

Ruuku on Nicaraguasta ja tonntu jostain kaupasta. Kynttilä on nurmijärveläisen kaverin tekemä.

Kun olin pieni, Achuapassa järjestettiin joskus vaelluksia, siis ”posadoja”. (la posada = majapaikka) ”Posadas” on kuin koko kylän teatteriesitys, jossa Maria ja Joosef etsivät majapaikan. Ihmiset laulavat kunnes heidät otetaan vastaan, päästetään sisään, ja kaikki rukoilevat ja juhlivat. En pääsyt koskaan jouluaiheisiin näytelmiin.

Ainut teatteriosa, johon muistaakseni olen osallistunut, on vyötiäinen. Se oli koulun päättäjäisjuhlassa, Achuapan ala-asteella. Esitys oli eläimistä ja itse olisin tahtonut olla pupu tai orava. Opettaja ei suostunut vaihtoon, kaikista pyynnöistä huolimatta. Aina se ei mene kuten lapsi haluaisi. Kesti kauan ennen kuin pystyin hyväksymään sen, että vyötiäinenkin on söpö eläin. 😀

Tänään sain kuvassa olevia joulutavaroita. Tärkeintä ei ole tavaroiden arvoa vaan teko. Kiitoksia lahjan lähettäjille tästä ilon aiheesta!

Feliz Navi

Espanjalaisia lehtiä, jouluherkku ja hieno kyltti. Joulu saa jo tulla! Kiitos vielä kerran yllärin järjestäville tontuille! ❤