Sensaatiohakuisen otsikoinnin seuraukset ja tulijan tietotarve

Yle Kymenlaakson toimittaja Minna Heikura kirjoitti uutisen Kouvolan hätämajoitustilan perustamisesta. Kirjoituksen erikoisuus on siinä, että teksti ei vastaa edes yhdellä sanallakaan otsikkoa. Otsikon perusteella moni kuitenkin on tehnyt sen johtopäätöksen, että ”ne kiittämättömät turvapaikanhakijat voivat lähteä sinne mistä tulivat, jos vastaanotto-olosuhteet eivät miellytä”.

Toimittajan otsikko herättää epäluuloa vaikka uutisessa, toimittaja ei pysty edes pienellä sanllakaan antamaan otsikolle katetta. Voi siis kysyä Yleltä, miksi sellaisia toimitustapoja hyväksytään? Suomen journalistin liiton sivuilta luin, että julkisen sanan neuvosto on antanut langettavia päätöksiä silloin, kun lukija ei ole löytänyt juttujen teksteistä katetta otsikoille.

Ylen Kymenlaakson otsikosta sen verran, että jos tulijat pettyvät suomalaisiin majoitusolosuhteisiin, se voi johtua siitä, että heillä on ollut korkeita odotuksia Suomen suhteen. Muualla maailmassa kiiltokuvat Suomesta ja Euroopasta saattavat vaikuttaa siihen, että tulija kuvittelee tulevansa paratiisiin. Onko rikos yrittää saavuttaa paratiisia ja parantaa elämänsä? Moni puhuu ”elintasopakolaisista”, joka haluaa vain käyttää sosiaaliturvan. Itse näen, että ihminen, joka haluaa parantaa elämänsä laatua, on valmis tekemään työtä sen eteen. Sillä ei pitäisi olla merkitystä, tuliko edistyshaluinen ihminen Tornion kautta vai suoralla lennolla. Eikö Suomi tarvitse nimenomaan niitä aloitekykyisiä ihmisiä?

Mielikuvista Suomesta se verran, että kun muutin Suomeen en tiennyt Suomesta kovin paljon. Kun saapuin Suomeen minulle oli yllätys, että Suomessa oli alkeellisia  kesämökkejä, joissa vesi haettiin kaivosta ja oli ulkokäymälöitä ihan kuin kehitysmaissakin! 90 -luvulla Tampereella sellaisia oli ja ihan Pispalassakin.

Toisin kuin nämä tulijat, jotka laittavat rahansa ja henkensä valoisan tulevaisuuden eteen itse tulin melkein suoralla lennolla puolisoni ja hänen sukulaistensa lämpimään syliin.

Tulijat eivät ole tottuneet siihen ajatukseen ankeasta ja kylmästä Euroopasta ja sen hyväksyminen vaatii sinnikyyttä. Moni varmasti lähtee muualle. Luontoon sopeutuu tavalla tai toisella vaikka kovalla tahdolla. Ihmisiin sopeutuminen vie enemmän henkisiä voimia riippuen vastaanottavista ihmisistä. Sen suhteen Suomi on myös valitettavasti välillä armoton. Parasta olisi, että tulijat eivät vähällä suomen kielen taidolla pysty lukemaan kaikenlaista vihapostia mitä lehtien ja somen palstoilla ”arvoisat huutelijakansalaiset” kirjoittelevat. Rumasti ja ilkeästi kirjoittelevat ovat vähemmistössä, mutta he muodostavat hyvin äänekkään vähemmistön.

Parasta tulijoiden ja yhteiskunnan kanalta olisi, että suomalaiset, jotka parhaiten tuntevat miten Suomessa tulee elää ja toimia, neuvoisivat ja opastaisivat tulijoita.  Kukaan ei ole mestari syntyessään ja voihan vaikkapa irakilaisille Suomi tuntua alussa kuin olisi tullut toiseen avaruuteen. Enemmän kuin jutustelua, tietoa ja taitoja toimia täällä tarvitaan. Vankka tietopohja on hyvä alku uuteen elämään uudessa paikassa sovussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Ylen Heikuran kaltainen otsikointi luo turhaa vastakkainasettelua, huutelua ja turvapaikanhakijoiden tuomitsemista. Nyt tuollaisten otsikoiden perusteella julkisessa keskustelussa ei kritisoida vain maahanmuuttopolitiikkaa vaan myös ihmisiä, tulijoita. Tulijat ja Suomi eivät kehity huutamalla ja tuomitsemalla vaan tiedolla ja taidolla.

Ylen uutinen

Kuvakaappaus Ylen uutisesta.

Laudalla Suomenlinnaan!

Se on hyvin mahdollista, mutta nopeammin pääsee luudalla ja varmemmin lautalla Kauppatorilta. Kyllä se suomenkieli tekee välillä kepposia tai noh, huolimattomuudesta se johtuu.

Suomenlinnalauta

Lautat lähtevät kauppatorilta melko usein.

Blogistin uran aikana olen tehnyt lukuisia virheitä, kuten silloin kun vastasin yhteen kommenttiin, että ”keskustellaan sioista” kun piti kirjoittaa, että keskustellaan asioista.  🙂 Onneksi kommentoija ymmärsi ja ilmeisesti hän nauroi yhtä paljon kuin minä, kun asia selvisi.

Suomenlinnasta vielä, että kuulemma on myös olemassa hoitotunneli Helsingin ja Suomenlinnan välissä. Olisi mielenkiintoista mennä sitä pitkin, mutta tuskin maisemat ovat yhtä upeat kuin meren yläpuolella.

Suomenlinnakatakombi

Katakombi.

Kävin Suomenlinnassa ja lautalla oli paljon turisteja. Vieressäni istui kaksi yhdysvaltalaista naista, jotka pomppasivat pystyyn, kun näkivät pienen punaisen torpan Suomenlinnan ja Helsingin välissä ja he huusivat, kiljuivat ja ihmettelivät. Pienestä se ilo ja mahatava kokemus oli kiinni. Suomenlinna ei ole mikään pieni mökki, mutta mahtava paikka silti.

Suomenlinnamuuri1

Suomenlinnatykit

Lisää tietoa Viaporin tykistöstä:

http://www.suomenlinna.fi/linnoitus/ruotsalainenkausi/viaporin-tykisto/

Tässä linkki niille jotka haluavat lukea espanjaksi (siellä on pari muuta kuvaa). Kirjoituksessa keskityn paikan nimeen ja vähäsen sen historiaan.:  En ”Suomenlinna”, la fortaleza de Finlandia.

Mikä olisi sopiva nimi rakennukselle?

Ties kuinka monta kertaa olen kävelyt tuon talon ohi, mutta vasta nyt pysähdyin katsomaan sitä ja hämmästyin. Rakennus on kaunis ja pieni kuin keksi pullapitkojen keskellä.

Makasiini

VR:n makasiinien purkamisen jälkeen tämä talo on Töölönlahden teollisuusalueen ainoa säilynyt rakennus.

 

Rakennuksessa toimii tsekkiläiseen ruokaan keskittyvä ravintola Vltava. Vltavan kotisivulla sanotaan talosta, ettei ole selvästi tietoa talon rakennusvuosista ja sen suunnittelijasta. Talo on ainut jäljellä oleva rakennus Töölön teollisuusalueelta ja näin myös makasiineista. Talo on suojeltu ja on arkkitehtonisesti arvokas. Tietääkseni rakennuksella ei ole nimeä! Ehkä kaupunki voisi järjestää nimikilpailun yhteistyössä yrittäjän kanssa.