Lohjan lukion väistötiloihin ja ystäviä maahanmuuttajaäideille

Lohjan Lasten nuorten ja perheiden lautakunta kokoontuu torstaina 18.1.2018. Kokousasialista on luettavissa Lohjan kaupungin nettisivuilta.
Mukana on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen aleneminen pieni- ja keskituloisilta sekä perheiltä, jolla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Toinen tärkeä ja hyvin ajankohtainen asia on Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Esitys on, että

  1. Lohjan lukion opetus järjestetään toistaiseksi korvaavissa tiloissa lukuvuoden 2018 – 2019 alusta;
    2. pyytää tilojen palveluja järjestämään korvaavat tilat opetusta varten.

Kuten olette saaneet lukea paikallislehdestä, Lohjan lukiossa on vakavia sisäilmaongelmia. Oppilaiden ja henkilökunnan on siirryttävä muualle heti kun se on mahdollista.

Kaupunki on jo ryhtynyt järjestämään väistötiloja,joihin siirryttäisiin ensi syksynä. Kehittämisjohtaja Eero Soiniototesi, että lukiossa on yli 8000 kerrosneliömetriä, mutta väistötilat tulevatolemaan kolme tuhatta pienemmät.

Lehtikirjoituksen lopussa sanotaan, että opiskelijoita on runsaat 730, joista osa oireilee ja 59 opiskelijaa on saanut luvan opiskella kotoa käsin, koska heidän on hankalaa opiskella rakennuksessa.
Väistötilojen hinnaksi arvioidaan noin 3-4 miljoonaa. Jos vanha lukion rakennus päädytään korjaamaan, hintahaarukaksi on arvioitu 6-10 miljoonaa euroa.
Ilman muuta tilanne on haastava ja esitys selvä.

Monkola2

Lohjan lukio on kaupungintalo Monkolan vieressä.

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille
Kaikista asiakohdista eniten jäin miettimään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Lohjan kaupungin kumppanuussopimuksen täydentämistä 2000 eurolla, kuten asialistassa on esitetty. Kumppanuussopimuksen kuntaosuus on tällä hetkellä 13 500 euroa.

Kumppanuussopimuksen tavoitteena on vastata kaupungin lapsiperheiden tarpeisiin. ”Sopimus koski vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta, perhekummitoimintaa ja samaan sopimukseen yhdistettyä vuonna 2010 aloitettua tilapäistä lastenhoitoapua.”

MLL aloitti Lohjalla vuonna 2011 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa.” Sen keskeisenä tavoitteena on ollut maahanmuuttajaäidin integroitumista yhteiskuntaan ja kielen oppiminen. Toimintaan on saatu STEA -rahoitusta . 


MLL vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta, ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta. MLL:n koordinaattori myös etsii maahanmuuttajaäidille sopivan ystävän ja toimii ystäväparin tukena. Ystävätoiminnan tarve on Lohjalla kasvanut ja nykyisellä resurssilla tähän ei pystytä vastaamaan.”

Miksi tämä asia mietityttää? Varmasti henkilökohtaisista syistä. Olen itse maahanmuuttajaäitinä kokenut millaista se arki todellisuudessa on. Teen heti selväksi, että en vastusta tämän sopimuksen täydentämistä. Päinvastoin.

Olen aiemmin kirjoittanut maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja olen toivonut sellaistakin toimintaa mitä nyt MLL tekee nyt Lohjan kaupungin tuella. On hyvä asia, että yritetään auttaa yksin kotona olevia naisia. Mietin kuitenkin, että tarvitaan myös muita täydentäviä toimintoja, joilla naisia yritettäisiin osallistuttaa ja ottaa mukaan yhteiskuntaan. Moni nainen ei välttämättä halua toista naista kotiin ja/tai istua kotona vaan hän haluaa lähteä kotoa vaikkapa kerhoon, jossa hän voi jutella muiden suomalaisten naisten kanssa ja samalla tutustuttaa lapsensa muihin lapsiin.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen on hyvä keino olla mukana ja saada kavereita. Kynnys lähteä harrastamaan on korkea eikä vain rahallisesti. Moni mies (maahanmuuttaja tai suomalainen) estää vaimonsa kotoa lähtemistä. Kannattaisi panostaa myös puolison valistamiseen naisten oikeuksista ja vaikkapa kielten osaamisen tärkeydestä.

Myös maahanmuuttajien kohdalla se oma-apu voi olla joskus se paras apu. Eli myös aloitteellisuus on tärkeä. Muistutan, että myös moni suomalainen äiti on lastenhoidossa liian yksin. Toki monilla on sukulaisia ja ystäviä, mutta ehkä moni ei jaksa hakea apua ja seuraa. Jos lasten etuja ajatellaan, tärkeintä on, ettei yksikään äiti saisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Mainokset

Pekolainen ei ole vihollisesi

”Pakolainen ei ole vihollisesi vaan se joka teki hänestä pakolaisen.” – Tariq Ramadan, sveitsiläinen islamintutkija.

Kaio2

Näin luki tänään yhden helsinkiläisen kahvilan ovella olevassa julisteessa. Juliste on Helsingin rautatientorilla mieltä osoittavien turvapaikanhakijoiden. Turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltä jo yli 100 päivää.

Refu

Tietenkin astuin kahvilaan, koska mietin, että tänä päivänä humanismi vaatii rohkeutta ja tuossa kahvilassa voisi olla ihan sopiva paikka olla ja niin olikin. Hienoa!

Refu2

 

 

 

 

 

Emmanuel Macron on Ranskan ja EU:n toivo

Luin nyt espanjalaisesta El Mundo –lehdestä Emmanuel Macronin elämästä. Suomessa tiedotusvälineissä väitetään, että Macron on liberaali keskustalainen. Espanjalainen oikeistolainen El Mundossa sanotaan, että Macronin taloudellinen ohjelma on sosialistinen. Macron on ollut sosialistien Hollanden hallituksen ministeri ja Hollanden ”lempilapsi”.

Ranskan presidenttivaaleissa tärkein jako ei ole puoluepoliittisesti. Nyt taistelu on euromyönteisyyden ja eurovastaisuuden välillä, avoimuuden ja sulkeutuneisuuden välillä, maahanmuuttovastaisuuden ja maahanmuuttomyönteisyyden välillä.

Koska presidenttivaaleja käydään Ranskassa ja Ranska on ollut vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon lippulaiva, on historiallista, että äärioikeistolainen populisti Marine Le Pen pääsee toiselle kierrokselle.

Macronin ja Le Penin presidenttivaaliasetelma muistuttaa Clintonin ja Trumpin asetelmaa. Toivon, että vapaassa Ranskassa solidaarisuus ja tasa-arvo selviävät voittajina.

Emmanuel on hepreaa ja tarkoittaa ‘Jumala kanssamme’. Macronin isoveli kuoli synnytyksessä ja myös Macronin äiti melkein kuoli silloin. 39 vuotta sitten pieni poikavauva oli toivon merkki vanhemmille.

Kansanomaisen puoluepomon aika on perussuomalaisissa ohi

Yleisradion tilasta kertoo paljon se, että uutislähetyksestä toiseen niin radiossa kuin televisiossa on pääuutisina ollut perussuomalaisten ilmoitukset tuleeko heistä Sipilän hallituksen ministereitä. Moni pikku- ja keskikokoinen puolue haaveilee sellaisesta mediahuomiosta.

Aamutelevisiossa sanottiin, että lisää ministeriöitä syntyisi tarvittaessa, mutta muistaakseni yksi vaalilupauksista oli se, että ministeriöiden määrä vähenisi. Ehkä muistan väärin.

Sampo Terho lähtee tavoittelemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta., mutta Jussi Niinistö ei. Niinistö tukee Terhoa.

Terhon perussuomalaiset siirtyy oikealle. Unohditteko jo Sampo Terhon työllisyysraportti vuodelta 2013, jossa oli sellaisia esityksiä, kuten eri verovähennyksien poisto? Perussuomalaisten ryhmäjohto irtisanoutui silloin Terhon työryhmän linjauksista.

Terhosta leviää tietoa vanhasta kirjoituksesta, jossa Terho harrastaa rotuoppia.

Terhon tai Halla-ahon johtamasta puolueesta voidaan varmuudella sanoa, että kansanomaisen puoluepomon aika on perussuomalaisissa ohi.

Ana María Gutiérrez Sorainen, ehdolla Lohjan valtuustoon.

Kotisivulleni: http://anasorainen.blogspot.fi/

 

Epälojaalisuus ei riipu kaksoiskansalaisuudesta

Nicaraguan passini on nyt vanhentunut, mutta voisin koska tahansa hakea uuden. Sain Suomen kansalaisuuden 1998. Olen siis yksi Suomen kansalaisista, jolla voisi olla myös toisen maan passi. Vaikka käyn noin kahden vuoden välein Nicaraguassa ja soitan säännöllisesti äidille ja siskoilleni, minulla ei ole muita siteitä Nicaraguaan. Rakastan paikkaa, jossa olen syntynyt, mutta myös nykyistä perheeni kotimaata.

Tarinani on vain yksi tuhansien joukossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 95 000 suomalaisella on jonkun muun maan kansalaisuus.

Ymmärrän huolet ihmisten lojaalisuudesta eri suuntiin tässä uudessa kansainvälisessä tilanteessa. Oletus on, ettei kaksoiskansalaisiin voi luottaa tietyissä asioissa. Tämän on sanonut pääministerikin. Ja tähän perustuvat Trumpin operaatiot kieltää tiettyjen muslimimaiden kansalaisia saapumasta Yhdysvaltoihin.

Perussuomalaisvetoisissa ulkoministeriössä ja puolustusministeriössä on nyt ilmennyt tapauksia, joissa kaksoiskansalaisia ei ole otettu töihin. Näin on toimittu vaikka kyse on selkeästi kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä.

Lain mukaan kaksoiskansalaisuudella ei saisi olla merkitystä rekrytoinnissa. Jokainen kaksoiskansalainen on Suomen kansalainen. Suomen kansalaisten lakisääteinen eriarvoinen kohtelu edellyttää perustuslain muuttamista.

Enemmän kuin kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus, ihmisen lojaliteettia määrittävät hänen sidosryhmänsä. Esimerkiksi dosentti Johan Bäckman olisi vuosia sitten saanut tehdä töitä armeijan ja ulkoministeriön tehtävissä, koska tiettävästi Bäckman ei ole kaksoiskansalainen. Jos hänet olisi tuommoiseen virkaan valittu, mihinköhän suuntaan hänen lojaliteettinsa olisi osoittanut?

Inhimillisen päätöksenteon puolesta

Demokratian hyvä puoli on, että jokainen voi osallistua päätöksentekoon äänestämällä ja myös asettumalla ehdolle vaaleissa. Monissa maassa tämä ei ole itsestään selvä asia, mutta Suomessa on. Nyt on käsillä aika, jolloin pitää kysyä itseltään asettuako ehdolle vai ei ja minkä puolueen listalta.

Kahden koululaisen äitinä ja haja-asutusalueella asuvana lohjalaisena minua huolestuttaa, miten koulukäynti muovautuu tulevaisuudessa. Miten pienissä kylissä asuvat kuntalaiset voisivat elää yhtä yhdenvertaisesti kuin kaupungeissa asuvat. Miten vanhusväestön palvelujen käy? Voitaisiinko kaavoituksella vahvistaa Lohjan houkuttelevuutta asuinpaikkana? Onko yhteistyötä rajakuntien kanssa mahdollista vahvistaa? Ajat ovat muuttuneet ja asenteet koventuneet. Muurien rakentamisen sijasta tarvitaan siltoja ihmisten välillä. Päätin asettua ehdolle.

Kävin läpi Lohjan demarien alustavaa vaaliohjelmaa ja voin ilomielin todeta voivani tehdä vaalityötä ohjelmassa mainittujen asioiden puolesta. Puolue on siis sama, jonka kanssa tein yhteistyötä vuoden 2008 vaaleissa.

Teksti on ilmestynyt Länsi Uusimaa -lehdessä.

Luonto on hyvä koulu

18 vuotta sitten Nicaraguan ja Hodurasin itärannikolle rantautui hurrikaani Mitch. Arvioiden mukaan 10 000 ihmistä kuoli ja 9 000 katosi. Mitch on eniten ihmisiä surmannut hurrikaani yli 200 vuoteen. Mitch syntyi hurrikaanikauden loppuvaiheessa, marraskuun alussa vuonna 1998. Olin Suomessa ja muun muassa Suomi-Nicaragua –seura keräsi apua hurrikaanin uhreille.

Eilen Nicaragua oli samassa tilanteessa kuin 18 vuotta sitten. Hurrikaani Otto oli kuitenkin jo rannikon tuultaessa heikompi kuin Mitch, mutta silti se epätietoisuus siitä mitä tulemaan pitää raastoi hermoja. Samoilla hetkillä kun hurrikaani oli rantautunut maahan länsirannikolla, Nicaraguan ja El Salvadorin edustalla Tyynellämerellä iski maanjäristys ja maahan annettiin tsunamivaroitus. Presidentti Daniel Ortega julisti hätätilan. Kaikki tämä tapahtui muutamissa tunnissa.

Soitin kotikylään, mutta linjat eivät toimineet. Viestittelin Facebookin kautta muutamille sukulaisille. Yön aikana oli tullut rauhoittavia viestejä. Hurrikaani oli jo poistumassa maasta.

laguna

Ehkä joku teistä on jo kuullut uutisista, mutta kerron, koska elämä voi muuttua yhtäkkiä. Vielä eilen aamulla harmittelin, että kuinka pimeä tämä marraskuumme oli. Hetken myöhemmin olin hyvin kiitollinen siitä, että olin Suomessa pimeässä, mutta turvassa.

Yksi tuttavistani kirjoitti: ”Luontomme on paras humanismin ja empatian koulu”. Kaikki olivat valmiita auttamaan toisiaan. Nicaragualaiset selvisivät nyt säikähdyksellä. Nyt sataa lunta ja valon määrä kasvaa.

arbolito