YK ja Syyria

 

Tänään on kansainvälinen YK: n päivä ja sen kunniaksi Suomen lippu nousi salkoon. Tehtävä oli tänään hyvin erikoinen, koska se herätti kysymyksiä ja tunteita. Välillä mietin, että lipun paikan pitäisi olla puoli väliä salkoa Syyrian tilanteen takia ja YK:n heikot tulokset Syyrian rauhan edistäjänä.

lippu

Syyrian sisällissota on kestänyt yli 5 vuotta ja sen aikana yli 400 000 syyrialaista on kuollut. Se on aika puistattava hinta mille tahansa konfliktille. Lippusalon luona mietin mitä varten YK on yhä olemassa, jos se ei tee sitä mitä varten se luotiin: rauhaa edistämään, mutta myös sen saavuttamaan. Tiedän että tilanne YK: n piireissä ei ole kovin hyvä osittain siksi, koska Kiina ja Venäjä ovat asettuneet Syyrian hallituksen puolelle. Kaikki muut sodan osapuolet ovat niin hajanaisia, ettei yhtenäisestä hallituksen vastaisesta rintamasta voida puhua.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Syyrian sota on kehittynyt kansainväliseksi konfliktiksi sitä muka kun USA ja Venäjä sotivat Syyrian maaperällä. Ollaan siis menossa hankalampaan suuntaan.

Ratkaisu Syyrian konfliktiin ei voi löytyä ilman muiden arabimaiden tahtoa ja tuntuu siltä, että myös arabimaat eivät tee tarpeeksi Syyrian rauhan eteen. YK: n rooli korostuu nyt entistä enemmän, mutta pystyykö YK tuomaan rauhaa Syyriaan? Mitä me voimme tehdä? -Voimme haastaa päättäjiä etsimään ja edistämään ratkaisuja rauhan saamiseksi.

Tänään Helsingin rautatieasemalla kokoontuu ihmisiä marssimaan Syyrian rauhan puolesta. Rauhanmarssin kutsussa lukee, että marssi lähtee kello 17 Rautatientorilta ja etenee Senaatintorille. Siellä muodostamme torin kokoisen elävän rauhanmerkin, jota varten toivomme osallistujia ottamaan mukaansa kynttilöitä. Marssilla on myös mukana lähes sata toimijaa; järjestöjä, ammattiyhdistyksiä, uskonnollisia yhteisöjä, teattereita ja yrityksiä.

 

Kynttilät Pariisille

Eilen ja tänään moni kommentoija ja blogisti Puheenvuorossa on sanonut, että eivät muslimit tuomitse terrori-iskuja. Ehkä luemme eri sivustoja ja ehkäpä sosiaalisen median yhteisömme eroavat, mutta olen lukenut kuinka muslimit tuomitsevat terrori-iskuja ja järkyttyivät terrori-iskuista yhtä paljon kuin me muut.

Minusta ei heidän pitäisi sanoa mitään, kuten ei pitäisi Timo Soininkaan sanoa mitään pedofiliasta oman kirkon yhteisöissä tai juutalainen Israelin pommituksista. Silti yhdessä voimme kaikki, uskonnosta ja uskonnottomuudesta riippumatta, sanoa ei vihalle, terrorismille ja kyllä rauhalle ja rakkaudelle.

Tänään Helsingin keskustassa on eri uskontokuntien yhteinen marssi rauhan puolesta ja terrorismia vastaan. Uskonnollisten yhteisöjen johtajat ja edustajat ovat mukana yhdessä. Marssiin osallistuu uskovaisia muun muassa Helsingin evankelis-luterilaisista seurakunnista, sunni- ja shiiayhteisöistä, juutalaisesta seurakunnasta sekä ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta.  Siis muslimitkin ovat mukana. Näin tiedoksi kaikille, jotka nyt kyselevät, miksi muslimit eivät sano mitään.

En pääse marssiin, mutta aion sytyttää kynttilöitä Pariisille  kuudelta, kuten moni muu suomalainen.

kynttilät

Valoa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta!