Helsingin kaupunkipyörät innostavat

Vapun jälkeen Helsingin kaupunki toi kaduille keltaisia kaupunkipyöriä. Pyörät ovat Helsingin kantakaupungissa alueella, joka rajoittuu Ruoholahteen, Taka-Töölöön ja Sörnäisiin.

Alkajaisviikolla oli palkattuja oppaita ainakin Postitalon edessä olevassa pyöräasemassa. Opas vastasi kaupunkilaisten kysymyksiin ja opasti kaupunkipyörien käytössä. Olin siellä seuraamassa kuinka tämä palvelu toimii.

Pyörä3

Kaupunkipyörät on saanut innostunut vastaanotto ja uudet pyörät houkuttelevat käyttäjiä. Eilen Ylen uutisissa sanotiin, että ensimmäisellä viikolla tehtiin noin 15 000 matkaa.

Pari miinusta kuulin: ruuhkaisemmissa asemissa ei välttämättä ole parkkipaikkoja saatavilla ja silloin pitää etsiä sitä parkkipaikkaa lähiasemista. Joidenkin käyttäjien mielestä toinen miinus on se, ettei pyörissä ole jalkajarruja. Kaupunkipyöristä on enemmän puhuttu niiden ulkonäöstä ja Alepa –mainoksen näkyvyydestä. Ilman muuta kaupunkien väri ja kauppaketjun mainos antavat ymmärtää, että palvelu olisi kyseisen kauppaketjun suunnittelema ja toteuttama, vaikka Alepa on vain palvelun pääsponsori.

Tärkeä tieto turisteille on se, että jokaisessa pyöräasemassa on opasteita englannin kielilläkin ja palvelu ei ole hinnalla pilattu. Koko kausi maksaa 25 euroa (toukokuusta lokakuuhun), viikko maksaa 10 euroa ja päivä 5 euroa. Lisää tietoa kaupunkipyörien palvelusta saa linkin kautta.

Pyörä2

Polkuyörien suosio voi olla ongelma toisille, mutta toisille mahdollisuus. Nimittäin vapaaehtoisvoimin on avattu sellainen sovellus (Kaupunkifillarit.fi), josta saa tietoa kaupunkipyörien saatavustilanteesta koko kaupungissa. Kaupunkipyöräilijät, Sampsa Kuronen, Antero Päärni, Lauri Piispanen ja Hannu Leinonen, päätivät avittaa muita kaupunkilaisia. Hienoa ja toivottavasti vapaaehtoisryhmän työtä huomataan ulkomaillakin! Kaupunkifillarit -sovellus voi ratkaistaa myös parkkipaikkaongelman.

Kesällä 2016 Helsingissä on 500 keltaista pyörää ja 50 kaupunkipyöräasemaa. Helsingin kaupunkipyörät innostavat paitsi liikkumaan myös luomaan uutta. Hyvä!

Pyörä4

Mannerheimintiellä.

Mitä myönteistä löydät Suomesta?

Minun piti kirjoittaa tai oikeastaan kysyä ihmisiltä, jotka sanovat olevansa tolkun ihmisiä tai suvaitsevaisia, että miksi he ovat luovuttaneet mediatilan maahanmuuttoa ja erilaisiin ihmisiin kielteisesti suhtautuville.

Saman kysymyksen voisi esittää myös demareille, vihreille ja vasureille. Puheenvuoro on ollut vapaa kaikille, mutta vain harvat mainittujen puolueiden jäsenet alentuvat osallistumaan julkiseen keskusteluun Puheenvuorossa.

Ei tarvitse seurata vuodesta toiseen Puheenvuorossa käytävää keskustelua huomatakseen, että hallituspuolueet ovat hyvin edustettuina Puheenvuorossa. Onnitellut teille aktiivisuudesta!

Tutkimusten mukaan nämä niin sanotusti suvaitsevaitset ovat sitä mieltä, ettei kannata osallistua julkiseen keskusteluun jossa vain huudetaan. On sanomatta selvää, että hiljaisuus on merkki välinpitämättömyydestä ja jopa hyväksynnästä. Onhan se valitettavasti myös niin, että moni seuraa vain puolueensa edustajia eikä erilaisia ajatuksia.

Annetaan kuitenkin asian olla, koska tässä yhteiskunnan tilassa on liian paljon kielteisiä ajatuksia. EI se maailma ja Suomi parane keskustelemalla vain ja ainoastaan ongelmista. Kaikista ongelmista huolimatta Suomessa on paljon, hyvin paljon myönteisiä asioita. Joka päivä löydän Suomesta kauneutta, iloa, rauhaa, puhdasta luontoa ja ystävällisyyttä. Mitä myönteistä itse löydät?

Lago

Yksi Suomen järvistä.

Pala Suomen kesästä ulkosuomalaisille

On se varmasti niin, että monia Uuden Suomen blogeja luetaan ulkomailla. Näin on myös blogini kohdalla. Kävin noin kaksi viikkoa sitten katsomassa tilastoja Google Analytics -sivustolta ja sen mukaan Suomesta lisäksi blogia on käyty lukemassa Ruotsissa, Saksassa, USA:ssa ja myös Espanjassa.

Arvelen, että lukijat ovat ulkosuomalaisia, jotka haluavat tietää Suomesta. Joskus olen myös saanut viestejä ja kerran jopa Havaijilla asuvalta suomalaiselta.

Viesteissä kannustetaan jaksamaan kylmässä pohjolassa, ja kiitetään avoimesta ja rennosta asennoitumisesta suomalaiseen elämään.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kiitän julkisesti kaukaisia lukijoita. Meitä yhdistää se, että emme asu samassa paikassa, jossa olemme syntyneet. Meitä kenties yhdistää myös se samanlainen loppumaton uteliaisuus kaikkia uusia asioita kohtaan ja kunnioitus muita ihmisiä kohtaan, olisivat he mistä tahansa ja kunnioitusta meitä ympäröivää kulttuuria (kulttuureita), yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan.

Rakkaus kehtoamme kohtaan ei unohdu, ja aina välillä, olimme missä tahansa, haluaisimme palata lapsuuden muistoihin. Siksi nyt laitan teille kuvia suomalaisista niittykukista. Heinäkuussa peltojen reunat, polkujen ja teiden varsilla on monenlaisia kasveja ja värien sekoitusta. Suomen luonto on nyt kuin paras kukkakimppu.

kukka2

Siankärsämö. / Achillea millefolium.

 

 

Espanjan opiskelijoille laitan tähän linkkiin espanjankieliseen blogiin.

Harakankello.

Harakankello.

Helteisen päivän juoma

Vihdoin tänään istuin pihalla aamiaisella. Aah, siinä oli vasta jotakin! Piha-aamiaisen jälkeen lähdin töihin (omakotitalorakentajalla ei ole lomia) ja vasta nyt ehdin istua vähäsen.

työ

Hyvä rappauskeli. 🙂

työ2Onhan se niin, että Suomessa kuumuus jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät ja toiset eivät. Itse talvella jaksan myös siksi, koska mietin, ettei se ole ikuista ja että se kesä jonakin päivänä on taallä Suomessakin ja nyt kun se vihdoin on tullut, en voi muuta kuin ottaa sen avosylin vastaan. Se on aikamoinen vuodenajan vaihtelu.

Pidän myös syksystä ja kevät on vain kolea esikesä. Eilen harmitti mennä nukkumaan, kun oli niin kaunis ilta. Hukkasin lämpimiä hetkiä. 🙂

Helteisenä päivänä kannattaa juoda. Pidän hedelmäsekoituksista eli smoothiesta. Sekoittamalla esimerkiksi mango- tai ananasviipaleita, mangorahkaa ja mangomehua tai mangoappelsiinimehua, ym. mehua tehosekoittimellä saa aika hyvän juoman. Jäitä siihen ja siinä on jo herkullinen mango- tai ananasjuoma.

Myös raparperimehu on hyvä helteessä.

Myös raparperimehu on hyvä helteessä.

Helle

Helle on kaunis sana. Se soi korvassa kauniisti, mutta mielelle ja kehollekin se helle on myös mukava. Sitä on tänä vuonna odotettu. Itse ainakin olen odottanut kaun.

Uuff, johan on helle! moni sanoo ja silloin minusta ilma vain paranee. Kuumuus tuo kauniitä muistoja kaukaisista hiekkarannoista, kookosmaidon palmujuurella ja mangosmoothien rehevän mangopuun alla. Mausteet ja kukat roikkuivat äidin pihalla ja kolibri laskeutui kukkiin.

Patio2

Minullakin on roikkuvia ruukuja. Kuvassa oleva on Nicaraguasta.

Kun tropiikissa on kuuma, hakeudutaan varjoon. Vuosien ja kesien varrella olen ymmärtänyt, ettei Suomessa kauniinä ja lämpimänä kesäpäivänä kannattaa hakeutua talon varjoon, vaan nauttia luonnosta.

Pihalla saa tehdä vaikka mitä. Itse mielelläni upotan sormiani multaan ja tulokset pikkuhiljaa näkyvät.  Innostuin helle-sanasta ja kirjoitin muun muuassa siitä espanjaksi. Ei ainakaan espanjaksi sille ole erityistä sanaa sille, kun lämpötilaa nousee 25 asteeseen tai yli. Minusta se ketoo jo jotakin Suomen kesästä ja ihmisten suhtautumisesta luonnon lämpöön.

Rypsi

Rypsipelto on kuin olisi ikuisessa helteessä. Kuva on otettu tänään Raaseporin ja Lohjan välissä.