Kuka karkaa karkauspäivänä?

Tänään on toisenlainen maanantai, siis sellainen päivä joka toistuu vain joka neljäs vuosi. Perinteen mukaan nainen voi tänään kosia miestä.

Lapinjärven kunta on julistautunut ”rakkauden kunnaksi” ja tänään Lapinjärvellä järjestetään neljättä kertaa perinteinen Karkauspäivän kosinnat -tapahtuma. Julkiset kosinnat tapahtuvat Suomen suurimman potkukelkan päällä. Tulevat morsiusparit saavat kunnalta lahjaksi tontin puoleen hintaan. Hyvä ja hauska idea! Lapinjärvi ei ole kovin kaukana pääkaupunkiseudulta. Toivoa sopii, että ne tontit ovat hyvässä paikassa.

Varmasti moni muu kuin minä miettii miksi suomeksi tämän päivän nimi on karkauspäivä. Löysin vastauksen: ”Kuka karkaa ja mistä? Päivän erikoinen nimi on vanhaa perua. Se tulee ajalta, jolloin ajan mittaukseen käytettiin sauvaa tai levyä, jossa oli reikä tai kolo eri päiville. Vuorokauden vaihtuessa tikkua siirrettiin seuraavaan reikään tai koloon, paitsi karkauspäivänä, jolloin reiästä otettu tikku laitettiin takaisin alkuperäiseen reikään. Se siis hypähti paikallaan eli ”karkasi”.”

Yksi ylimääräinen päivä on iloinen asia kuin myös se, että maaliskuu on merkki kevästä.

Karkaus2

Eikö Suomen eduskunnan puhemies osaa ruotsia?

Luin sosiaalisesta mediasta yhden kansalaisen päivityksen, jossa hän ihmettelee Maria Lohelan käyttäytymistä. Suomen eduskunnan puhemies puhui englantia ruotsalaisen kollegansa kanssa vaikka kuulemma tulkkaus olisi ollut tarjoilla. Päivityksen kommentoijien mielestä eduskunnan puhemies ei noudata Suomen perustuslakia ja osoittaa halveksuntaa ruotsinkielisiä kohtaan.

”…persupuhemies Lohela päättää ruotsalaisen kollegansa vierailulla käyttää työkielenä englantia ruotsin sijaan. Tämä on käsittämättömän tyhmää ja sitä ei ole ennen Suomen historian aikana tapahtunut. Voi Suomea.”

Ei sillä ole väliä osaako Lohela ruotsia vai ei, vaan se asenne ruotsinkieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan. Ei se ole mitään uutta, että eduskunnassa on voimia, jotka haluavat ruotsinkielen alasajoa. Ihan kuin Suomen ruotsinkieliset eivät maksaisi veronsa ja olisivat yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä. Kohteliaisuudesta ruotsinkieli olisi  olut paikalla.

Tällä menolla alan tarttua taas ruotsinkielen oppikirjaan. Ruotsikin on tärkeä kieli.

Ex rentun retoriikkaa

Katselen Youtubista viedeota Neil Hardwickin televisio-ohjelmasta. Ohjelmassa haastatteltavina ovat Juice Leskinen, Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Ohjelma on vuodesta 1989.

Ohjelmassa keskustellaan muun muuassa Vexi Salmen kirjoittamasta laulusta (noin min. 25:37). Vexi sanoo, että se laulu olisi voinut jäädä kirjoittamatta, koska häntä ärsyttää se tapa millä jotkut suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin. Minä en ole kovin kiinnostunut laulusta, kun kerran sen kirjoittaja on sitä mieltä, että laulu on ymmärretty toisin kuin hän tarkoitti.

Irwin

Kuvakaappaus youtubista.

Sen sijaan minua kiinnostavat Irwinin eli Antti Hammarbergin selitykset. Irwin sanoo, jotenkin niin, että ihmiset ovat sitä mieltä, ”että ensin pitää hoitaa suomalaisten asiat kuntoon ja vasta sitten muiden”. Se on ihan sama lause, joka aika ajoin tulee esiin blogipalstoilla ja keskusteluketjuissa. Ovatkohan suomalaisten asiat ovat menneet pahempaan suuntaan vuodesta 1989, jos vaikka katsoo leipäjonoja tai eriarvoistumista.

Arvioiden mukaan noin 20 000 kansalaista seisoo joka viikko leipäjonoissa. Eläkeläiset, työttömät, lomautetu, ja lapsiperheet ja muut tiukalla olevat jonottavat ruoka-apua. Itä-Suomen yliopistossa on selvitetty miksi kansalaiset joutuvat turvautumaan leipäjonoihin. Raha ei riitä ruokaan, sen jälkeen kun on maksanut vaikkapa vuokralaskun, ym. (tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto).

Vuonna 1989 Suomeen oli tullut muutama sata niin sanottua venepakolaista Vietnamista. Aiemmin oli tullut vielä vähemmän pakolaisia Chilestä.  Somaleita alkoi tulla vasta vuonna 1993 Neuvostoliitosta.  Puhuttiin  somalishokista. Eduskunnassa keskustalainen Sulo Aittoniemi piti palopuheita invaasioista ym. Nyt tiedämme, että suurin osa turvapaikanhakijoista joutuu poistumaan Suomesta. Palopuheet ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennen.

Tämä maahanmuuttovastainen retoriikka, jossa asetetaan ”meidän ja muiden köyhät” vastakkain ei ole mitään uutta. Nykyiset maahanmuuttovastustajat ovat jatkaneet ihan rempseästi Irwinin sanoja. Tosin Antti Hammarberg ja muutkaan  maahanmuuttovastustajat eivät esittele ehdotuksia kuinka heikko-osaisten suomalaisten asiat saataisiin kuntoon.

Monet suomalaiset kuitenkin ovat sitä mieltä, että vaikka kuinka huonosti menisi, aina voi auttaa muita. Se, että ihminen on syntynyt Suomessa tai muualla, ei näille ihmisille ole merkitystä. Onneksi tunnen monta tällaista ihmistä.

 

 

Käsityö oikeaan kunniaan

”Käsityö kunniaan” moni sanoo, mutta kuinka moni sanoo sen omalla lompakolla?

Käsityöperinne on Suomessa arvostettu, ainakin sanoilla. Suomessa tehty ja myös suomalaisista laadukkaista materiaaleista tehtyjä käsitöitä kannattaisi kuitenkin ostaa. Voi tilaustyönä saada monenlaisia tavaroita ja näin välttyä, ettei samanlaista tavaraa tulee kadulla vastaan. Hinta laadukkaasta työstä takaa sen, ettei nopeasti kuluneelle heikkolaatuiselle tavaralle tarvitsee hakea korvaavan tuotteen.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja ainakin Keskusta lupasi purkaa sääntelyä. Myös Pääministerin ilmoituksessa normien purkamisesta eduskunnan täysistunnossa 24.6.2015 on kauniita sanoja. Sanoista tekoihin on kuitenkin melko pitkä matka, koska edelleen tarvitaan lupia ihan liian moneen asiaan. En haluaisi nyt ajatella vain kuten vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, että hallituksen normienpurku tarkoittaa kuntien tehtävien purkua kielteisesti: ”Kuntien tehtävien purkaminen tarkoittaakin esimerkiksi vähemmän palveluja vammaisille. Normienpurkutalkoot ei voi tarkoittaa heikompiosaisilta viemistä.”. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että Niinistö on oikeassa. Muistan, että ennen vaaleja keskustalaisilla oli hyvä ja pitkä listä turhista normeista, joita piti poistaa. Onko se lista jo unohtunut?

Luovuus ei voi kukoistaa, jos luovuudelle asetetaan rajoja. Nyt ei saa yrittää ilman luparumbaa ja hyvää lompakkoa. Riski on suuri. Suomessa on silti paljon pienyrittäjiä, jotka kaikesta huolimatta antautuvat luovuudelle. Heidän työnsä laatu riippuu omasta taidosta ja luovuudesta. Heidän työtään pitää katsoa, kehua, mutta myös kannustaa jatkamaan hankkimalla heidän työnsä.

Kiinnostuneille tiedoksi, että kirjoitin espanjankieliseen blogiin mm. suomalaisesta käsityöperinteesta.

Olet yksi meistä

”Olet yksi meistä. Sinä et ole maahanmuuttaja.”

Suomessa työpaikka ja veromaksukyky on ihmisten arvon mittapuu. Ensimmäisen työpaikan saaminen ei ole helppo eikä vain heikon kielihallinnan takia vaan myös siksi, koska Suomessa suhteillakin on väliä ja monilla ei ole verkostoja. Aina voi kuitenkin käydä niin, että löytyy yksi ihminen, joka on riskinottokykyinen ja vastaa myöntävästi, kun kysyt löytyisikö töitä ja näin mahdollisuudet avautuvat. Mahdollisuuksiin tarttuminen on vahva ja hyvä askel eteenpäin. Hyvä kysymys on kuinka monta suomalaista on valmis antamaan mahdollisuuksia työkykyiselle ihmiselle?

Olen ollut Suomessa jo 23 vuotta! 90 luvun alussa Suomeen tuli monenlaisia maahanmuuttajia ja moni meistä on jäänyt Suomeen pysyvästi asumaan. Meillä on lapsia ja monilla on jo myös lapsenlapsia, töitä, suhteita, omaisuutta, ym. On jotenkin väärin vielä tänä päivänä väittää, etteivät varsinkin kaupungeissa asuvilla suomalaisilla olisi kokemuksia eri kulttuurista tulevista ihmisistä. Jos ihminen sulkeutuu eikä halua olla tekemisissä eri ihmisten kanssa, sadan vuoden kuluttua puhutaan yhä maahanmuuttajista vaikka olemme jo silloin haudassa.

Suomessa on onneksi kuitenkin myös niitä ihmisiä, jotka avoin mielin kohtaavat tuntemattomia ihmisiä yhdenvertaisina ihmisinä. Kuulin kirjoituksen ensimmäisen lauseen eilen ja sen tuoma ilo ei voida sanoin kuvata. Kiitos hänelle, joka rohkeni sanoa sen!

Nyt uskon siihen, että jonakin päivänä tulee olemaan toisin ja ihmisiä kohdellaan ja kohdataan vain yhdenvertaisinä ihmisinä.

Atouhu2

Tekemällä oppii.

Entäs ihmisarvo, herra presidentti?

Luin yhden blogikirjoituksen, jossa oli linkki nettisivulle, jossa luki muun muassa näin: ” Maahanmuuttovirta Eurooppaan, myös Suomen osalta, on paljolti kansainvaellusta, siis muuta kuin välitöntä hätää pakenevaa. Kaikkien arvioiden mukaan ihmisvirta on tänä vuonna kasvussa. Tämä haastaa koko läntisen demokratian kyvyn auttaa. Ja haastaa eurooppalaisuuden rakenteet.”

” Tulen nyt lähemmäs keskeistä kysymystä. On tehty kansainvälisiä sopimuksia, EU-direktiivejä ja kansallisia lakeja, ja on ajateltu kauniisti ja oikein – että kaikkia hädässä olevia autetaan.

Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum”, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen, sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja. Vailla mitään oikeaa perustettakin saa täyden, vuosiakin kestävän tutkinnan, ja pystyy sen jälkeen välttämään pakkotoimia, elleivät turvapaikan edellytykset täytykään, ja siis jäämään sinne, minne väärin perustein tuli.”

Saman sivun kirjoituksessa sanottiin myös, että eurooppalainen arvoperusta ja järjestys on turvattava ja samalla vaadittiin lisää rajavalvontaa. Edellisten sitaattien perusteella olisin voinut luulla, että olin Rajat kiinni –liikkeen tai perussuomalaistaustaisten Hommaforumin nettipalstoilla, mutta erehdyin koska valitettavasti olin lukemassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivän avajaisissa (3.2.2016). Ei ihme siis, että nuivasti maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin suhtautuvat nyt taputtelevat ja kiittelevät presidenttiä.

Presidentti puhuu eurooppalaisista arvoista, jotka olivat laadittujen kansainvälisten sopimusten pohjana. Nyt presidentin mukaan, toisin sanoen, niitä arvoja, sopimuksia ja säädöksiä pitää asettaa uuteen järjestykseen, koska ne arvot ja sopimukset olivat tarkoitetut toiseen tilanteeseen, jossa hyödyt kansainvälisistä sopimuksista hyödynsivät Euroopassa syntyneitä. Nyt kun joku muu hyötyy, pitää tehdä tiukennuksia esim. turvapaikanhakusäädöksiin.

Ei siis ihme, että moni on hämmentynyt, koska moni uskoo, että eurooppalaisiin arvoihin kuuluu auttaa ihmisiä. Lähtökohtaisesti on väärin luulla, että tulijalla kuin tulijalla on pahat mielessä. Tämä ylivarautunut ajattelu, jonka nyt presidentin puhekin vahvistaa heijastuu myös maassa jo asuviin ihmisiin. Eilen uutisoitiin siitä kuinka poliisille oli soitettu miehestä, joka houkutteli lapsia autoonsa. Kävi ilmi, että mies oli koulutaksikuski. On myös esimerkkejä siitä, ettei turvapaikanhakijoita oteta vaikkapa päiväkoteihin auttamaan, koska kansalaiset soittelevat ja viestittelevät vaatien muutosta…Yle uutisoi uudesta polttopulloiskusta Keski-Suomessa Petäjäveden vastaanottokeskuksessa!

Presidentin kylmä puhe ei ole kansaa yhdistävää vaan jakavaa. Miten voidaan puhua yhteisistä eurooppalaisista arvoista unohtaen, että ne arvot pohjautuvat kristillisiin arvoihin ja, että tärkein kaikista arvoista on ihmisarvo?

Atalvi.jpg

Ihmisten kylmyys nujertaa talvea enemmän.