Slussenin ja muille isille

”…Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin.
Toisilla vaan pienempi palkka on.
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin –
Äiti oli silloin jo onneton.”

Melkein jokainen suomalainen tietää mistä kappaleesta nuo sanat ovat ja melkein jokainen suomalainen, joka on matkustanut Ruotsiin Viking –laivoilla tietää missä Slussen on ja miltä se näyttää tai oikeastaan kohta pitää sanoa miltä se näytti.

Tukholman Slussen, se vanha Slussen johon myös jotkut suomalaiset pakenivat yöpakkasia viime vuosisadalla on muuttumassa. Sitä puretaan ja rakennetaan uudestaan, koska se vanha asema oli osoittautunut liian heikoksi ja varalliseksi ohikulkijoille, matkustajille.

slussen3

Pystysuorat seinämaat jäävät kuitenkin sellaisina ja kun matkustaja saapuu Tukholmaan laivoilla ja näkee nuo seinämaat tietää että Slussenissa ollaan.

slussen7

Slussen on osaa myös suomalaisten siirtolaisten historiasta. En näe sitä niin pahana asiana, kuten jotkut antavat ymmärtää. Elämä on joskus hyvin ankara ja hyvinvoivien kelkasta voi pudottaa kuka tahansa, joka astelee vääriin polkuihin, kuten vaikkapa alkoholiin tai huumeisiin. Tärkeintä on kuinka ihminen nousee pohjasta eikä se kuinka hän sinne pääsi.

”Ja isä meni Ruotsiin,
Äiti lensi taivaaseen
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.”

Juon kahvia ja sitten lähden pihalle lumienkeleitä tekemään. EI voi odottaa, että tuuli tekisi niitä puolestani. ❤

Tänään on isänpäivä myös Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kaikki isät eivät ole menestyneitä, mutta he silti rakastavat lapsiaan ja pystyvät auttamaan ja kasvattamaan heitä. Hyvää isänpäivää kaikille isille!

slussen4

 

Antaisin myös vereni, jos voisin

Ihailen verenluovuttajia ja olen jo kauan halunnut luovuttaa verta, mutta en ollut varma oliko se mahdollista.

Muutama viikko sitten rohkenin ja menin Punaisen Ristin verenluovutuspisteeseen ottamaan asiasta selvää.

Kerrottiin ystävällisesti, että koska olen asunut alle viisivuotiaana maassa, jossa malaria esiintyy, että ensin pitäisi saada selville, olenko malarian kantaja vai ei. Jos olisin malarian kantaja, en voisi koskaan luovuttaa verta Suomessa. Menin sitä varten veritutkimukseen. Samalla sanottiin myös, että samasta syystä matkustamisesta malariariskialueelle seuraa pitkä kolmen vuoden luovutusrajoitus. Koska viime joulukuussa kävin Nicaraguassa sukulaisia tapaamassa, voin luovuttaa verta vasta tammikuussa 2019.

Odotin tutkimuksen vastausta toivoen, että vereni olisi käyttökelpoista. Onhan veripalvelu tärkeä monista syistä. Punaisen Ristin veripalvelulla pelastetaa ihmishenkiä ja sen lisäksi veripalvelu työllistää noin 500 henkilöä yhteensä 9 paikkakunnalla!

Pari viikon tutkimuksen jälkeen odotettu vastaus saapui ja siinä sanotaan: ”Näytteesi on tutkittu, eikä sinulla ole osoitettavissa malariavasta-aineita.” Tutkimuksen tulos on normaali ja voin siis luovuttaa verta tulevaisuudessa, kunhan en matkusta malariariskimaissa. Hienoa!

Punaisen Ristin verkkosivuilla sanotaan, että verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä noin 800!

Veripalvelu.jpg

 

24 vuotta Suomessa

24 vuotta Suomessa! 25.5.1992 saavuin Suomeen. Kiitos perheelle ja kaikille hyville ihmisille, jotka pehmentävät kolhuja ja tekevät elämästä (ei voida puhua oleskelusta) mukava! Aurinko paistaa ja linnut laulavat, kuten silloinkin.

24 vuoteen mahtuu aika paljon. Koen, että jokainen eletty hetki on kasvattanut ja vienyt eteenpäin. Kun ei pysähdy liiaksi miettimään kielteisiä asioita ja takerru vain menneisyyteen, niin tulevaisuudelle on tilaa.

En kerro yksityisestä elämästäni paljon, mutta tunnen ja tiedän, että elämäni on monilta kantilta kohdalla. Toivon jokaiselle ihmisille edes sen verran, että olisi tyytyväinen itsensä kanssa.

Ilman niitä suomalaisia, jotka ovat katsoneet, että pystyn oppimaan, tekemään ja antamaan itsestäni paljon, en olisi siinä asemassa missä nyt olen. Jos kaikki ihmiset olisivat olleet sitä mieltä, että ensin pitää antaa työtä naapurille, en olisi koskaan saanut mahdollisuuksia näyttää mihin pystyn. Ihminen sopeutuu, mutta menestyminen vaatii työtä ja tahtoa menestyä. Monilta tulijaltakin se tahto löytyy!

Ana y la tierra

Älä pysähdy. 🙂

Kiitos vielä kerran!

Muutama sana suomalaisista naisista

19 suomalaista naista tuli valituksi kansanedustajiksi vuonna 1907. He olivat ensimmäiset naiskansanedustajat maailmassa. Yksi niistä naiskansanedustajista oli Miina Sillanpää. Miina Sillanpää oli myös ensimmäinen naisministeri Suomessa. Sillanpää oli sosiaaliministerinä Väiniö Tannerin hallituksessa. Miina Sillanpää toimii 38 vuotta kansanedustajana. Hän oli demari.

Vuonna 2000 Tarja Halosesta tuli ensimmäinen naispresidentti Suomen historiasta. Muistan vielä tuota päivää ja siitä kuinka pienetkin tytöt iloitsivat siitä, että myös naisesta voi tulla maan presidentti. Toisin kuin Sillanpää, Tarja Halonen on opiskellut yliopistossa. Myös Halonen on ollut sosiaaliministeri, mutta myös pohjoismainen yhteistyöministeri, oikeusministeri ja ulkoasiainministeri. Tarja Halonen oli 21 vuotta eduskunnassa, kunnes hänestä tuli presidentti. Hän oli demari.

Ei se ole sattumaa, että edellä mainitut naiset kuuluivat mainittuun puolueeseen. Naisten asema ja tasa-arvo naisten ja miesten välillä on ollut keskeisessä asemassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Naisten aseman kannalta kaikki ei ole tänä päivänä kunnossa, kuten moni voisi kuvitella ja toistaa. On vielä pari asiaa, jotka kaipaavat paranemista: naisten palkka kaipaa vielä kohentamista. Miten naisen palkan oikaiseminen voisi kuitenkin onnistua, kun nyt ainakin sosiaalisissa medioissa jotkut suomalaiset vetoavat siihen, että naisilla on liian hyvä asema ja, että moni mies saa pieni palkka. Miehiä aliarvioidaan jne. Ei ole ihme, että naisvaltainen PAM on varautunut ammattiliitto, joka ei noin vain suostu miesvaltaisten alojen ja neuvottelijoiden ehdotuksiin.

Samat puheet alistetusta suomalaisesta miehestä toistuvat nyt kun mainitaan, että moni, liian moni suomalainen nainen kärsii fyysistä väkivaltaa. Niin moni mieskin, mutta nyt puhutan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Jonkun uutisen mukaan tanskalaisten naisten jälkeen, suomalaiset naiset ovat eniten Euroopassa fyysisen väkivallan kohteena.  Miten tämä voidaan selittää? Yksi syy on se ikuinen väkivallan vähättely, sanotaan ”nainen on siihenkin syyllinen” vaikka höyrypäinen mies nyrkkinsä nostaa.

Kaikesta huolimatta suomalaisten naisten asema on kansainvälisestikin erittäin hyvä. Tämä asema ei olisi mahdollista ilman yhdenvertaisia, epäitsekkäitä ja rohkeita miehiä. Löytyvätkö he tänä päivänä muistakin puolueista kuin vain demareista? Kyllä, kyllä vai kuinka? Olisiko esimerkiksi Nasima Razmyar tullut valituksi eduskuntaan hallituspuolueiden äänillä?

Kiinnostuneille, tässä linkki espanjankieliseen tekstiin: Algunos apuntes sobre las mujeres finlandesas.

Naiset2

Nainen pystyy kaikkeen, jos hän haluaa.

Ihminen ensin

Olin kaksi viikkoa Nicaraguassa ja blogini on pysynyt tuona aikana hiljaisena. Syy on yksinkertainen ja erittäin hyvä.

Vaikka haluaisin kertoa jokaisesta asiasta jonka koin ja näin ja mitä ajatuksia ne herättivät, en ehtinyt mitenkään, koska aina oli joku, joka halusi vaihtaa pari sanaa kanssani. Tietenkin ihminen menee koneiden ja oman tahdon edelle.

Gente1

Koko perhe on melkein aina yhdessä niin juhlissa kuin hautajaisissakin.

Nicaraguassa näin nuoria kännykät kädessä kuten Suomessa ja nettiyhteydet toimivat hyvin. Sen lisäksi hallinto on laittanut vapaita nettivyöhykkeitä puistoihin ja iltaisin puistot ovat kuin suuri olohuone, jossa sanoja vaihdetaan eikä vain puhelimitse vaian myös kasvokkain vieressä istuvan kanssa. Noissa puistoissa moni saa uusia kavereita. Sen sijään lapsilla ei ole kännyköitä niin yleisesti kuin Suomessa. Moni äiti, joiden kanssa keskustelin oli sitä mieltä, että lapset ovat nettimaailmaan liian hauraita ja viattomia. Parasta on, kun lapset leikkivät toistensa kanssa.

Gente3

Kaksi veljestä tanssimassa.

Ymmärrän, ettei Nicaraguassa ole paljon masennusta ehkä jo siksi, ettei kukaan ehdi olla yksin ja miettiä vain ikäviä asioita. Arjen huolet ratkaistaan yhdessä. Pihoilla, talojen edustustoilla tai kaduilla kuka tahansa pysähtyy tervehtimään ja juttelemaan. Se, että ihminen tulee kunnelluksi, auttaa paljon. Moni auttaa myös konkreettisesti mahdollisuuksien mukaan.

Alla olevissa kuvissa isona eskarilaisten vuosijuhlat ja pienenä ylempänä Achupan lukion ylioppilasjuhlat. Kylässä on kaksi lukiota! Alempana hautajaiset, joihin melkein koko kylä osallistui.

Koska olen ollut poissa kotikylästäni jo yli 30 vuotta, kuvittelin, ettei minua paljoakaan tunneta. Erehdyin pahasti, koska jo se, että äiti, sisko tai serkku on tuttu, oli ihmisille hyvä syy tervehtiä ja kysellä eri asioita. Olen joskus sanonut, että minulla on tosi iso suku. En liioittele, kun sanon, että koko kylä on kuin suuri suku. Nicaraguan ilmasto auttaa paljon sosiaalisessa aktiivisessa elämässä, koska helteessä ovet ja ikkunat ovat auki tuttaville ja uusille tuttavuksillekin.

Rasittavaako, kun ei saa olla yksin? Yksinäisyys ja hiljaisuus ovat välillä liian suuressa arvossa ja ihminen tarvitsee toista ihmistä lähelleen, vaikkei sitä hän aina tiedosta ja erakoituu.

Kaksi viikkoa vähällä nettikäytöllä oli kuin olisi ollut pitkällä mustikkametsäretkellä suuren mukavan ryhmän kanssa. Ei huonoa. 🙂

Gente6

Ulkoilemassa Achupan kaduilla hyvässä seurassa.

 

 

 

 

 

 

Hyvinkään rautatiemuseo

Pidätkö junista, vai onko sinulla lapsia tai lastenlapsia, jotka pitävät junista? Tämä kokemus ja vinkki on sinulle.

Rmuseo1

Pääsisäänkäynti museoon.

Hyvinkäällä on yksi Suomen upeimmista museoista, nimittäin Suomen rautatiemuseo. En muista, kuinka monta kertaa olen käynyt siellä. Niin kauan kun meidän vanhin poikamme on osannut lukea ja on ollut kiinnostunut junista, olemme käyneet ainakin kerran vuodessa tuossa museossa. Poika on jo 13-vuotias ja yhä pitää junista ja tuntee rautateiden historiaakin.

Rmuseo3

Veturi.

Viime vuonna pojat kävivät tuossa museossa keskenään, mutta nyt syyslomalla minäkin lähdin mukaan. Museo on muuttunut ja parempaan suuntaan. Sitä on laajennettu. Kaksi isoa uutta hallia on avattu ja museon pihallekin on nyt tuotu eri asioita, joista kiinnostavat junista kiinnostuneita lapsia. Zen lisäksi nyt vetureissa on äänitehosteita ja opasteita, jossa selitetään eri kielillä mitä kävijä näkee. Hyvä!

Rmuseo7

Rmuseo11

Nyt museossa vietetään yhden veturin 100-vuotisjuhlia ja Prinsessa-nimisen veturin kunniaksi museossa on opastettuja prinsessakierroksia. Museon aulassa on nyt entistä enemmän juna-aiheisia tuotteita mukana.

Rmuseo9

Prinsessa.

Mu

Museossa oli käydessämme paljon ihmisiä. Hyvä! Museokierroksen jälkeen voi mennä vaikka uuden kauppakeskuksen kahvilaan tai ravintolaan. Hyvinkääläiset ovat tehneet isoja päätöksiä, eivätkä pahempaan suuntaan. Niin ainakin tuntui meistä ulkopaikkakuntalaisista.

Kun asuin Nurmijärvellä, kävin joka viikko Hyvinkäällä töissäkin. Meidän poikamme syntyivät Hyvinkään sairaalassa. Hyvinkää on siis meille hyvin tuttu ja rakas paikka.

Rmuseo18

Kauppakeskus.