Paavi Franciscus ja Castro

Olen jonkun verran lukenut katolisten nykyisestä johtajasta ja uutisesta toiseen ihmettelen kuinka tämä mies kääntää asioita eduksi. Milloin Aasiassa käskee miehiä kunnioittamaan naisia, milloin pesee myös muslimien jalkoja jne.

Tänään espanjankielisestä lehdestä luin, että pari päivää sitten Kuuban presidentti Raúl Castro oli käynyt Vatikaanissa ja keskustellut noin tunnin verran Paavin kanssa.

Uutisesta mielenkiintoisinta olivat Castro hehkutukset. Juu, luet oikein. Castro kiitti vuolasti Paavia USA:n ja Kuuban hyvien suhteiden edistämisestä ja hehkutti, että jos Paavi Franciscus jatkaa samalla linjalla, myös hän voisi tulevaisuudessa rukoilla ja käydä kirkossa.

Koin itse sitä Kuubaa, jossa uskonto oli marginaaliasia ja aikuisten lempikiroilu liittyi jumalaan.

Raúl Castron käyttäytymiselle on etsitty selitystä. Yksi selityksistä on se, että Paavi Franciscus on sellainen ihminen, joka empatialla, iloisella olemuksella voittaa ihmisten suosion.

Paavi vierailee Kuubassa tulevana syksynä ja sekin voi vaikuttaa Raúl Castron asenteeseen Paavia kohtaan.

Mainokset
Kuva

Ääriajattelun suunnat elävät symbioosissa

Katsoin vain pari päivää ennen ranskalaiseen sanomalehteen Charlie Hebdoniin kohdistunutta terrori-iskua espanjalaisesta televisiokanavasta uutisen, jonka mukaan ranskalainen toimittaja ja kirjailijan Éric Zemmourin kirjaesittely loppiaisena Brysselissä sai kielteisen vastaanoton ja runsaasti kritiikkiä.

Ranskalainen Zemmour on juutalaisten vanhempien lapsi, joka liputtaa sen puolesta, että maahanmuuttajien Ranskassa tulee noudattaa sitä Suomessakin tuttua lausahdusta ”maassa maan tavalla”. Mies on myös sukupuolineutraalien avioliittojen, islamismin ja monikulttuurisuuden vastustaja. Onko yhdistelmä tuttu kotimaisesta politiikasta? Zemmouria pidetään äärikonservatiivisena ja oikeistolaisena. 

Charles Hebdonin terrori-isku kaikessa karmeudessaan luo otollisen pohjan kaikenlaiselle yleistykselle ja selityksille monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastustamiselle. Lakimies ja kirjailija Husein Muhammed on todennut, että ääriajattelu ja ryhmät tarvitsevat toisiaan. Terrorismin tarkoitus on kylvää kaunaa ja vihaa. Tarvitaan vain tarpeeksi uskottavia asiantuntijoita luomaan pelkoa eri ihmisryhmistä.

Muslimivastaisen äärioikeiston ja lännenvastaisten ääri-islamistien välillä on kuitenkin jonkinlainen epäpyhä allianssi. Ne lisäävät toistensa kannatusta ja vahvistavat toisiaan: esimerkiksi ääri-islamistien tekemät terrori-iskut lisäävät ennakkoluuloja ja suoranaista vihaa muslimeja kohtaan. Tämä koskee myös sellaisia muslimeja, joilla ei ole mitään tekemistä iskujen kanssa ja jotka tuomitsevat ne selvästi.

Iskut lisäävät avoimesti muslimivastaisten äärioikeistolaisten puolueiden ja liikkeiden kannatusta länsimaissa. Nämä liikkeet lietsovat vihaa kaikkia muslimeja kohtaan, mikä voi johtaa myös maltillisten, aiemmin jopa hyvinkin länsimielisten muslimien radikalisoitumiseen. Näin lännenvastaisuus lisääntyy muslimien keskuudessa samalla kun muslimivastaisuus yleistyy länsimaalaisten keskuudessa.

Tuloksena on noidankehä, josta hyötyvät ainoastaan äärioikeistolaiset ja ääri-islamilaiset liikkeet. Todellisuudessa ääripäillä onkin sama tavoite: estää kahden erilaiseksi ja yhteensopimattomaksi väitetyn kulttuurin yhteiselo ja sekoittuminen.”

Zemmourin ajattelu ei ole mitään uutta vaan se saa vain uusia liputtajia, valitettavasti myös Suomessa, ja on hyvin kansainvälinen, kuten ennenkin muissa uusissa muodoissa. Erikoista on, että nämä (yleensä herrat) jotka ajattelevat kuten Zemmour mainostavat olevansa isänmaallisia, soberanisteja ja monikulttuurisuuden vastustajia. Itse moni heistä on tulos monikulttuurisuudesta, onhan Zemmour kasvanut juutalaisessa perheessä katolisessa ympäristössä. Nämä herrat elävät vastustamalla monikulttuurisuutta. Zemmour vastustaa sitä mitä Ranska on ollut vuosisatoja ja mikä on tehnyt Ranskasta sen maa mitä se nykyisin on, myös hyvässä. Jos islamisteja ei olisi, Zemmour ja muut todennäköisesti vastustaisivat jotakin muuta. Synttipukeille tulee aina olemaan tarvetta niin Euroopassa, lähi-idässä kuin kaikkialla maailmassa. Aika on nyt vain erittäin otollinen syntipukkien etsinnälle ja pelon lietsonnalle.

Nämä ideat ranskalaisten ylemmyydestä ja maahanmuuton ja monikulttuurisuuden haitoista Zemmour kirjoitti kirjan, jonka otsikko on vapaasti käännettynä ”Ranskan itsemurha”. Tuleeko mieleen ne puheet uppoavasta lännestä? Eniten ilahduttaa se, että Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Suomessakin on runsaasti ihmisiä, jotka sanovat ei tuollaiselle ajattelutavalle. Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt kirjoitus, jossa sanotaan, että norjalaiset eivät antaneet vihalle tilaa, kuten terroristi Andres Breivik toivoi ja toivottavasti ransakalaiset ovat yhtä fiksuja kuin norjalaiset.

Otsikosta, mieti nyt vähäsen. 🙂

Hyviä härkäviikkoja!

Eräässä karkkilalaisessa kaupassa asiakas rouva toivottaa myyjälle ”hyviä härkäviikkoja!” Myyjä sanoo kiitos ja samalla toteaa, ettei hän tiedä mitä härkäviikko tarkoitta. Hyvä, koska minuakin kiinnosti mitä se tarkoitti, eihän Suomessa nykyisin näe härkiä töissä pelloilla.

Rouva kiltisti selittää, että se on se aika, jolloin joulujuhlat päättyvät ja seuraavat alkavat. Eli nuutinpäivästä laskiaisiin. Silloin tehdään työtä, syödään (toivon mukaan) vähemmän eikä ole siis juhlapyhiä tiedossa.

On hyvä, että ihmiset jaksavat vastata, mutta erityisesti se, että ihmiset jaksavat ja uskaltavat kysyä.

Katsoin mitä kotimaisten kielten keskuksen sivuilla sanotaan asiasta:

”Loppiaiselta ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi),alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus),terveet viikot (Nilsiä) tai emäseläkä ettee aokee (Kangasniemi). Ja kun hyvällä lapsella on aina monta nimeä, niin myös joulun jälkeisellä pyhättömällä kaudella. Siitä voidaan käyttää myös mm. nimityksiä härkäviikot tai selkäviikot. Edellinen viittaa siihen, että joulun jälkeen on taas tehtävä raskasta työtä, ja lienee saanut alkunsa sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina. Jälkimmäisessä selkä tarkoittaa talvenselkää.

 

Pyhättömistä viikoista puhuttaessa mainitaan yleensä jotain myös ruoista, joskus saattaa arkisesta elämänmenosta selvitä muutakin: alkkava selkäviiko ja reikäleevä (Perniö), härkäviikot, reikäleivät, rättipairat, presutupaka ja vittaköyret (Pomarkku), läpileivät, selkäviikot ja ympyriäiset pernat (= perunat) (Eräjärvi), läpileivät, selekäviikot ja mahamakkarat (Kuorevesi), sarvileivät (leipä rei’itettiin lehmän sarvella) ja selkäviikot (Pälkäne), selkäviikot ja laukkuleivät (Padasjoki), selkäviikot ja ruisleivät (Vuoksenranta) jne. tai selekäviikoilla seipään vinkuissa syö kyllä suolasilakoitakin (Kitee).

 

Talven selän on sanottu taittuvan Heikin yöllä (Somerniemi), Paavalina (Pöytyä) tai Matista (Vihti). Joidenkin tietojen mukaan maarianpäivänä loppuu selkäviikot (Lammi).”

 

Kun suomalainen miettii lopettavansa joulujuhlat loppiaisena tai nuutinpäivänä, espanjalaiset vasta riehaantuvat juhlimaan Itämaan tietäjien kunniaksi. Espanjassa loppiaisena on suuria ja näyttäviä kulkueita. Toki espanjalaiset puhuvat myös laihoista lehmistä (Vacas flacas) tai tammikuun ylämäestä (La cuesta de enero) kuvamaan juhlien jälkeistä aikaa.

 

Por los niños y niñas de Gaza

Más de 600 palestinos han muerto a causa de los bombardeos del ejército israelí. El 74 porciento de los muertos son civiles: ancianos, niños y niñas, jóvenes, madres, padres. Según el diario español El Mundo 121 niños han muerto y 80 de esos niños son menores de 12 años.! 100 000 palestinos han huido de Gaza. 27 soldados y 3 civiles israelíes han muerto por culpa de los cohetes de Hamás, Movimiento de Resistencia Islámico.

Occidente, los así llamados países civilizados y con la Unión Europea (EU) a la cabeza, miran lo que pasa sin hacer nada como se masacra civiles. Explican que Israel tiene derecho a defenderse de las amenazas. Todo padre y madre, con un poco de pudor y humanismo, no puede comprender de qué manera niños inocentes pueden amenazar a una de las naciones más militarizadas del planeta.

La muerte de niños y demás civiles es incomprensible y a como dice el Ministro de Relaciones Exteriores de Francia, Laurent Fabius, ”es inaceptable”. La Alta Comisionada de Naciones Unidas para los Derechos Humanos, Navi Pillay, ha denunciado hoy que las ataques perpetrados por el Ejército israelí en Gaza podrían constituir crímenes de guerra.

Muchos piensan ahora en lo que podrían hacer para detener esa masacre de civiles. Nosotros, los padres y madres de familia de la Unión Europea y de todo el mundo podríamos dejar los productos israelíes en los estantes de los supermeracados. Esos productos andan por todo el mundo. Hagan clic aquí para ir a una página con un listado y fotos de productos. Me decía una amiga que la vía más efectiva era revisar el código de los productos y si comienzan con los números 729 es que son Made in Israel.

Si los jefes de estado no quieren actuar, nosotros podemos influir con nuestro monedero y de esa manera manifestar que estamos en contra de esa guerra. La vida en paz de la población no se construye con ataques aéreos ni con cohetes. Los niños y niñas palestinos e israelíes merecen una vida mejor.

Escribí este artículo ayer en finlandés en el diario Uusi Suomi y allí ya hay más de 100 comentarios. El respeto a los derechos humanos de los civiles, independientemente del bando que sean, es el motor principal de este texto. Si quieres hacer algo, la decisión es tuya.

El sábado hay una manifestación en Helsinki en contra de este conflicto y por la paz:

https://www.facebook.com/events/572445299533099/

 

Paavi Franciscus ja mafia

”Paavi uhkasi mafiaa helvetillä”, otsikoi uutisensa Helsingin. Sanomat (23.3.2014).

Jo otsikon perusteella mietin, että jos uutinen pitää paikansa paaville voi käydä huonosti. Se olisi harmi, koska vaikka kävin kirkossa viimeksi monta, hyvin monta vuotta sitten, olen alkanut pitämään tuosta valkopukuisesta papasta.

Paavilla on ollut monta avauksia, joista hänen kanssa voi helposti olla samaa mieltä ja jopa hurrata sille, että hän rohkeni sanoa niin.

Kuuntelen joskus Nicaraguan ja Espanjan radioasemia. Yhdessä radiossa yksi pappi kertoi kuinka heidän piti matkustaa kirkosta toiseen, koska Vatikaanista oli tullut kehotusta kuunnella ihmisiä, antaa kaikille ihmiselle tilaisuuden ripitäytyä.

En aio käydä ripittäytymässä. Toisin olisi, jos itse Paavi kutsuisi vatikaaniin ja saisin kertoa hänelle kaikkea niitä murheita ja iloja, joita mukana kannan: lapsilisät, Venezuelan tilanne, nuorten työttömyys, kovettuneet sydämet, hyvinvointivaltion jäljet, auttavaiset ihmiset, elämäniloa, Suomen kesästä, ym.

Helsingin Sanomien mukaan Paavi olisi sanonut mafialle näin: ”Veristä rahaa, veristä valtaa, ette voi viedä sitä mukananne seuraavaan elämään. Tehkää parannus”. Sama viesti voisi olla myös muille rikkaille, ahneille (myös köyhille), politiikoille, meille kaikille juuttuneet ideologioiden vangeiksi. Aina voimme parantaa tapojamme.

Papa

 

Espanjankielinen teksti tässä: Punto Nórdico