Iloa vuonna 2014!

Arvioiden mukaan noin 10 miljoonaa euroa menee vuoden viimeisinä päivinä Kiinassa valmistettuihin ilotulitteisiin.

Kohta on taas se hetki, jolloin suuret ja pienet nauttivat ilotulitteiden kuvioista ja valoista. Pitää muistaa, että kaikki eivät pidä niistä.

Ei saa unohtaa kotieläimiä. Moni lemmikki ahdistuu. Pysy siis itse, rakas ihminen, rauhallisena.

Silmäsuojat ja etäisyys pitävät huolta siitä, että vuodenvaihteen juhla sujuu mutkattomasti ja myös päättyy kuten sen pitää, eli iloisesti.

Ilotulitteet

Tuossa rakettipaketissa oli viime vuonna viallisia raketteja!

Vanha vuosi jättää hyviä muistoja ja myös konkreettisia asioita, ehkä perheeseen tuli uusi jäsen, ehkä taloprojekti etenee, ehkä matkustit ulkomaille, ehkä opit uusia asioita, ehkä liikuit hyvässä seurassa tai luonnossa, ehkä sait sittenkin askarreltua jotakin ja koit onnistumisen hetkiä muilla aloilla. Sanomme siis hyvästit vanhalle hyvälle vuodelle ja samalla toivomme, että tuleva vuosi olisi ainakin yhtä hyvä kuin edellinen.

Ilo, anteeksianto, empatia, halaukset ja saippua ovat asioita, jotka koskaan ei voi käyttää liikaa! Mitä saippua tuossa tekee? Noh, omasta vartalostaan on pidettävä huolta. Jos ei ole rahaa  kaikenlaiseen ylimääräiseen, ainakin puhtaana pitää kulkea omaksi ja muiden iloksi. Siistit kädet pitävät pöpöt kaukana!

Salud y felicidad! / Hyvää terveyttä ja onnea!

Menestyksellistä vuotta 2014 kaikille!

IMG_8432

Oi kuusipuu!

Tilastotietojen mukaan noin 54 % kotitalouksista hankkii joulukuusen. Jos tähän lukuun lisätään virastojen ja muiden julkisten paikkojen kuuset, puhutaan puolestatoista miljoonasta joulukuusesta. Arvioiden mukaan 150 000 kuusta tulee ulkomailta. Yli miljoona kuusta ostetaan kotimaisilta kasvattajilta. Arvellaan, että Suomessa on noin 500 joulukuusen kasvattajaa. Noin 300 000 kuusta haetaan omasta tai suvun metsistä.

Suomalaisen joulupuuseuran mukaan joulukuusen koristelun perinne on jo noin sata vuotta vanha! ”Joulu alkaa, kun puu on kannettu juhlapaikalle ja koristeltu. Kuusen valot ja tuoksu virittävät mielen joulun tunnelmaan.”

Näinä päivinä joulukuusia haetaan kotiin. Lapsille kuusen hankinta ja koristeleminen on yksi joulun huippujutuista.

Lapsuuteni joulukuusista on jäänyt mieleen, paitsi se, että siskojen kanssa koristelimme kuusten ja rakensimme sen alle seimen, myös  rouva Lauran  kuusi. Hän jaksoi rakentaa kylän suurimman joulukuusen risuista ja vuori sen vanuilla. Joulukuusi oli vitivalkoinen, kuin lunta olisi satanut runsaasti. ”Doña Laura” koristeli kuusensa pienillä figuureilla. Se kuusi oli kylän lasten ihannekuusi ja kävimme ihailemassa sitä, kuten helsinkiläiset lapset käyvät Stockmannin ikkunoilla.

IMG_3930

Tämän vuoden Stockmannin satuikkuna.

Suomessa olen nähnyt ihania ja monenlaisia joulukuusia. Kävin Vanjärven Heinojen Kestituvalla ja siellä oli tämä tunnelmallinen joulukuusi.

ajoulukuusi

Pitäisi myös julkisesti kiittää niitä työntekijöitä, jotka laittavat joulukuusia korkeuksiin, rakennustyömaiden nostureihin. Joulukuusi nosturin nokassa on viesti hyvästä tahdosta.

Hyvää joulun odotusta kaikille!

IMG_4124

Nicaragualainen kalkkunan täyte – ”relleno”

Joitakin vuosia sitten Suomi-Nicaragua -seura julkaisi lehden, jonka nimi oli NICA. Lehdessä oli joskus myös ruokareseptejä.

Varastosta löysin lehden (3/2000), jossa lehden silloinen päätoimittaja Ritva Cortés-Téllez oli kääntänyt nicaragualaisen joulukalkkunan tai -kanan täytteen reseptin.

360

Nicaraguassa joulun valmistelu alkaa jo monta kuukautta ennen joulua, kanan tai possun hoitamisella.

Lehdessä lukee näin.

Joulun lähestyessä nicaragualaisessa perheessä aletaan suunnitella tyypillistä jouluaaton ruokaa, täytettyä kalkkunaa tai kanaa. Joka emännällä on oma täytteen (el relleno) reseptinsä… Täyte tuntuu usein tärkeämmältä kuin se, minkä sisään sitä työnnetään. Täytettä tehdään paljon ja sitä syödään vielä jouluaaton jälkeenkin, vaikka kana tai kokonainen kalkkuna olisi jo loppunut.

Jos haluat kokeilla ”rellenon” valmistamista, tässä yksi monista ohjeista.

Tarvikkeet:

1 tuore ranskanleipä murennettuna

1 litraa maitoa

noin 600 g possunlihaa, esim. kinkkua tai ulkofilettä

2 isohkoa sipulia

2-3 raakaa perunaa kuutioina

150 g voita

3 rkl sokeria

suolaa ja pippuria

2-3 worcestershire- kastikettä

loraus makeaa viiniä

noin 60 g luumuja

noin 60 g rusinoita

noin 60 g vihreitä kivettömiä oliveja

pieni purkki kaprista

1 rkl sinappia

Valmistus:

1. Kaada maitoa murennetun leivän päälle paksupohjaiseen kattilaan imeytymään.

2. Leikkaa liha peukalonpään kokoisiksi kuutioiksi.

3. Lisää liha- ja perunakuutiot leivän ja maidon joukkoon.

4. Hienonna sipuli kattilaan ja lisää pippuri, suola, sokeri, Worcestershire-kastike.

5. Keitä seosta alhaisella lämmöllä välillä sekoittaen, jotta se ei pala pohjaan.

6. Ohenna maidolla ja voilla, jos seos sakeutuu liiaksi. Keitä kunnes liha ja muut ainekset ovat muhentuneet kiinteäksi massaksi.

7. Lisää lopuksi luumut, rusinat, oliivit, kaprikset ja sinappi.

8. Jatka keittämistä, kunnes viimeksi lisätyt aineksetkin ovat pehmenneet massaan, tarkista suola ja muut mausteet.

Jäähdytä valmis ”relleno” ja täytä sillä jouluaattona kana tai kalkkuna, ompele puuvillalangalla vatsa kiinni ja paista uunissa esim. paistopussissa kypsäksi. Tähteeksi jäänyt täyte maistuu hyvältä vaikka leivän päällä.

arelleno

Kuvassa ”relleno” ja riisi.

 

Ikkalan puurojuhla

Suomalaisessa joulussa on kolme asiaa, jotka tulevat Väli-Amerikasta.

IMG_3579

Näin kerroin Ikkalan pikkujoulussa. Sain kutsun kyläyhdistykseltä tulla juhlaan kertomaan, kuinka maapallon toisella puolella vietetään joulua.

Näytin joitakin kuvia Nicaraguan ja Keski-Amerikan maiden joulusta, luonnosta ja maisemista. Varmuudella tiedetään, että ensimmäinen Amerikan mantereella vietetty joulu oli joulukuussa 1492, kun Kolumbus saapui nykyisen Haitin rannikkoille ja haaksirikotusta laivasta espanjalaiset rakensivat linnoituksen, jonka nimi oli ”Joulu”.

Koska espanjankielisten maiden joulussa on tapana tanssia, niin esityksen lopussa pyysin kaikkia läsnäolijoita tanssimaan yhdessä. Oli todella ihanaa nähdä mummuja, vaareja, isiä, äitejä ja lapsia tanssimassa suuressa ympyrässä käsi kädessä. Koulun liikuntasali jäi pieneksi. Kiitos ikimuistoisesta kokemuksesta!.

Ikkalalaiset joulutontut olivat ahkeroineet: he keittivät yli 20 litraa riisipuuroa ja paistoivat noin 120 joulutorttua!

IMG_3593

Pöytiä oli koristeltu joulutähdillä ja näin muistin, että se kukka tulee kuin tuleekin Väli-Amerikasta, jossa se kasvaa pihoilla melko isona pensaana. Monissa suomalaisissa joulupöydissä on myös kalkkuna, joka on kotoisin Meksikosta, puhumattakaan suklaasta. Myös kaakao tulee sieltäpäin.

Ikkalan joulujuhlassa laulettiin joululauluja, tiernapojat esiintyivät ja joulupukki ehti käydä. Suomi muuttuu joulukuussa melkoiseksi joulumaaksi. Pikkujoulujen järjestäminen on kaunis traditio.

Cantamos villancicos como este al abeto.

El texto del fondo es de un villancico dedicado al árbol.

Leivotaan piparkakkuja!

Jokavuotinen traditio, joka toistuu joulun alla lapsiperheissä: piparkakkujen leipominen.

Meillä perinteeseen kuuluu laittaa taikina edellisenä päivänä. Taikina jää yöksi ulos hyvin peitettynä. Seuraavana päivänä leivomme lasten kanssa yhdessä ja samalla kuuntelemme espanjankielisiä joululauluja, kuten José Felicianon ”Feliz Navidad”, ym.

Tämä iloinen, touhukas ja jauhoinen perinne jää tietysti mieleen. 😀

Lapset ideoivat itse omia hahmoja.

Lapset ideoivat itse omia hahmoja.

IMG_3760