Uusista ehdotuksista maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin

Viime keskiviikkona julkaistiin ja luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle uusia ehdotuksia maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin. ”Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin.”

Luin raportin. Siellä on mielenkiintoinen kuvio turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, 11 % turvapaikanhakijoista on korkeasti koulutettuja, 23 % on suorittanut 7-9 vuotta peruskoulusta, 12 % on suorittanut lukionsa ja 10 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen. Ilman koulutusta on vain 7 %. Tiedot ovat viime vuodelta.

Myös maahanmuuttopolitiikan asiantuntija SAK:sta Eve Kyntäjä on lukenut raportin ja ottanut siihen kantaa. Kyntäjä iloitsee siitä, että ohjausryhmä haluaa luopua yleisestä kielitaidosta ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena ja yhdistää kieliopinnot ammatillisiin opintoihin.

Kyntäjän mukaan ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on ollut tähän saakka, että opinnoissa vaadittava kielitaito tulee hankkia joko perusopetuksessa tai kotoutumiskoulutuksessa. Kaikki maahanmuuttajanuoret eivät kuitenkaan kykene siihen ja silloin he ovat jumissa – he eivät pääse koulutukseen eivätkä töihin. Siksi ehdotus on hyvä.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä kuinka kieltä voi oppia myös tekemällä, työn kautta. Silloin työssä tarvittavaa sanastoa opitaan työkavereilta ja työarjessa. Olen Kynttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotus on hyvä.

Toinen mielenkiintoinen ehdotettu toimenpide liittyy varhaiskasvatukseen. On hieno ajatus, että opettamalla suomen/ruotsin kieltä varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen toiminnallista monikielisyyttä ja tuoda kulttuurinen moninaisuus näkyväksi osaksi lapsen arkea. Ohjausryhmä linjasi, että maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulisi edistää ja varhaiskasvatus tulisi aina sisällyttää osaksi perheen kotoutumissuunnitelmaa. Toimenpide-esitys on se, että ”laajennetaan vieraskielisten suomen/ruotsin kielen ‐opetukseen ja muuhun oppimisen tukeen tarkoitettua valtionavustusta koskemaan myös varhaiskasvatusta. Tavoitteena on, että kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähintään osa‐aikaisesti.” Olen melkein samaa mieltä.

Sanon ”melkein”, koska lapsen oman äidinkielen hyvä hallinta on vahva pohja vieraskielten oppimiselle ja omaksumiselle Uusi toimenpide ei saisi tarkoittaa sitä, että käytännössä pieniä lapsia sijoitettaisiin varhaiskasvatukseen ohi omien vanhempiensa mielipiteitä ja tahtotila. Tietenkin puhun neljän lapsen äitinä. Minusta myös seurakunnan ja esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kerhot ovat tärkeitä lapsiperheille. Esimerkiksi Lohjalla on käynnissä maahanmuuttajaäitikaveriprojekti. Vertaistuki on tärkeä äideille.

Korkeakouluopiskelijoiden suomen ja ruotsin kielen opiskelua halutaan parantaa integroimalla kielen opiskelua nykyistä enemmän aineopintoihin. Myös tulevaisuuden opettajien valmiuksia kohdata eri ihmisiä halutaan parantaa. ”Opettajankoulutusta tarjoavat yksiköt (yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa) varmistavat, että kaikilla opiskelijoilla on opetusharjoittelun yhteydessä (harjoittelu‐/kenttäkoulussa) mahdollisuus kohdata eritaustaisia ja erikielisiä oppilaita.” Hyvä!

Raportissa ollaan huolissaan maahanmuuttajalasten koulumenestyksestä ja on syytäkin. Sen sijaan ei pidä olettaa, että koska lapsi on maahanmuuttaja, että hän on lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Koulumenestysmahdollisuudet ovat heikentyneet kaikkien eikä vain tulijoiden lasten kannalta. Suuret leikkaukset opetukseen ovat nakertaneet kaiken lasten mahdollisuuksia tasokkaaseen koulutukseen peruskoulusta yliopistoihin saakka. Raportissa on myös muita ehdotuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Hyvä!

Loppuraporttia pääset lukemaan tämän linkin kautta:

http://minedu.fi/OPM/Julkaisut/2017/maahanmuuttajat.html

Muta tietoa raportista:

Taulukko 1. Kymmenen suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää Suomessa vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Ulkomaan kansalaiset

Maa, jonka kansalaisuus 2015
Viro 50 367
Venäjä 30 813
Ruotsi 8 174
Kiina 8 042
Somalia 7 261
Thaimaa 7 229
Irak 7 073
Intia 4 992
Turkki 4 595
Vietnam 4 552

Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuonna 2015 (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai
saame). Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Väestö kielen mukaan 2015

venäjä 72 436
viro 48 087
somali 17 871
englanti 17 784
arabia 16 713
kurdi 11 271
kiina 10 722
albania 9 233
persia 8 745
thai 8 582

Mainokset

Myös burkinikielto on naisten määrämistä ja alistamista

Burkini on tullut meidän olohuoneisiin uutisten kautta. Nykyisin monilla on mielipiteitä ei niinkään vaatekappaleen tyylistä kuin niiden käyttäjistä ja käytön motiiveista.

Moni länsimaalainen, erityisesti miehet, ja myös moni suomalainen vastustaa burkinin käyttöä, vaikka burkinin käyttö ei kosketa heitä henkilökohtaisesti, toisin kuin vaikkapa alastomuus, stringit tai uikkarit.

Niin burkineissa, stringeissä kuin alastomuudessa tärkeintä on se, käytetäänkö burkineita, stringejä vai ollaanko alastomana, koska nainen on pakotettu siihen tai siksi, että nainen itse haluaa käyttää sitä.

Minusta burkinit ovat epäkäytännöllisiä ja jopa hölmöjä uimapukuja, mutta yhtä hölmöjä ovat stringit pakaroiden välissä. Molemmat uimapuvut kiinnittävät rantojen käyttäjien huomion ja siksi molemmat voisi kieltää tasapuollisuuden vuoksi (oikeasti en ole kieltojen kannalla). Nyt joku sanoo, että stringin käyttäjiä ei pakoteta.  He vapaaehtoisesti haluavat näyttää koko vartalonsa. Onko se todella niin? Mitä tapahtuisi, jos yhteiskunnassa ei ihailtaisi seksuaalisia (pornoakin) stereotypioita. Stringit ovat seksuaalisen uskonnon symboli. 🙂

Henkilökohtaisesti en missään nimessä laittaisi päälleni stringejä tai burkinia. Pidän enemmän muista uimapuvuista, koska tunnen niissä oloni kotoisaksi ja mukavaksi. Jos nyt joku nainen sanoo minulle että hän tuntee olonsa kotoisaksi burkineissa tai stringeissä tai bikineissä niin hän on vapaa uimaan niissä. En ymmärrä miksi yksikään mies muslimi, krititty tai uskoton voi nyt määräillä miten naisen tulisi pukeutua kun hän menee rannalle uimaan. Burkinikielto on myös naisten määrämistä ja alistamista. Jos nainen on burkineilla alistettu, kiellolla ei auteta häntä, vaan suljetaan hänet pois, koska silloin nainen ei voi mennä kuten kaikki muut naiset vapaasti rannalle. Musliminaisia tulisi auttaa, mutta muulla tavoin kuin kielloilla ja poissulkemalla heidät uimarannoilta ja julkisisilta paikoilta.

Uikkari

Haaste yhdenvetaisesti ajatteleville kansalaisille.

Uuden Suomen päätoimittaja kirjoitti 23.3.2015 blogiinsa, että ”Maahanmuuttaja voi vihdoin yltää eduskuntaan”. Vihdoin -sana oli tässä ylimääräisenä, koska näin on tapahtunut jo aiemmin, kuten Huusko itse mainitsee.

Huusko selitti kuitenkin, että ”Huhtikuun eduskuntavaaleissa saattaa tapahtua se, mitä moni on toivonut ja joku punaniskaisin myös pelännyt. On hyvin mahdollista, että lakejamme valitaan laatimaan maahanmuuttajataustainen henkilö.

Tämä olisi historiallista, vaikka kaksi Suomessa syntymätöntä meillä on jo eduskunnassa sotien jälkeen vaikuttanutkin.

Virossa syntynyt Hella Wuolijoki toimi kyllä Suomessa kansanedustajana 1946 – 1948, mutta hänkin nousi tehtävään SKDL:n varapaikalta, eli ei tullut valituksi suoraan. Parhaillaan eduskunnassa istuu Ahvenanmaalta valittu Elisabeth Nauclér, joka on syntynyt Ruotsissa ja jonka isä on Värmlannin metsäsuomalaisia.

Parhaat mahdollisuudet maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista nyt lienevät vuonna 2011 varapaikoille jääneillä ja kansallisesti tunnetuilla Fatbardhe Hetemaj’lla (kok.) ja Nasima Razmyarilla (sd.) Helsingissä.”

Kiinnittäisin huomiota siihen, että yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu, kun ehdokkaita ja kansalaisia jaotellaan Suomessa syntyneihin ja muihin. Eduskunnassa tarvitaan kuitenkin valveilla olevia KANSALAISIA.

Kuten Huuskon blogissa kommentoin, varmasti moni maahanmuuttaja on kanssani samaa mieltä siitä, että on ihan turhaa puhua heistä ja meistä. Moni nettikeskustelija elää kuitenkin mielikuvituksellisessa nettimaailmassa, jossa argumentointi on radikalisoitunut. Joko ollaan maahanmuuttajia vastaan tai puolustetaan heitä. Molemmissa leirissä ajattelu on pysähtyneessä tilassa. Toiset ajattelevat saako Suomeen tulla tai ei ja toiset taas kuvittelevat, että kaikki maahanmuuttajat ovat samoissa alkuasetelmissa, ihan kuin kaikki olisivat vasta saapuneet maahan ja olisivat riippuvaisia yhteiskunnan tarjoamista erikoisista palveluista, kuten kieliopetuksesta, jne. Näin ei ole.

Markku Huusko on oikeassa siinä, että moni vastustaa kaikenlaisten kansalaisten mukana oloa päätöksenteossa, koska eivät ole syntyneet Suomessa. Toiset taas haluavat heitä päätöksentekoon, koska he ovat jotenkin erikoisia. Itse, kuten jo moni muu, olemme sitä mieltä, että eduskunnassa tarvitaan kaikenlaisia kansalaisia yhdenvertaisina kansalaisina eikä ulkoseikkojen takia.

Yleensä puhun siitä, mitä itse koen esimerkkinä yhden henkilön kokemuksesta maahanmuuttajana (mitä minä voi sille, että en ole syntynyt Suomessa) ja ehkä sitä kautta tuoda joitakin muita näkökulmia keskusteluun. Olen joka päivä tekemisissä suomalaisten kanssa monissa kylissä ja kaupungeissa Uudellamaalla ja minusta suorat kontaktit ihmisten kanssa puhuvat eri kieltä kuin nettipalstoista voisi luulla. Minä suomalaisten keskellä olen vain yksi ihminen muiden joukossa. Moni ei edes kysy mistä tulen tai mihin menen ja se käy minulle, koska kotini on täällä. Itse mietin, että olen tullut muualta vasta kun joku mainitsee sen. Valitettavasti netin kautta ei saa kovin myönteistä kuvaa Suomesta ja suomalaisista.

Markku Huusko kommentoi näin: Lisään tähän vielä tilastopohjaista asiaa. Suomen väestöstä vajaa 300 000 eli 5 prosenttia on ulkomailla syntyneitä. (Lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2014/uu…)

Eikö eduskunnan koostumuksen olisi hyvä heijastella koko kansaa? Karkealla matematiikalla ulkomailla syntyneitä tulisi olla sillä perusteella 200:sta jopa kymmenkunta. Se tuntuu isolta määrältä, mutta yksikin olisi hyvä alku.

Vastasin, että ajatuksen lähtökohta on etnisyys tai tässä tapauksessa se, etteivät nuo 300 ole syntyneet Suomessa ja näin heillä olisi muita erikoistarpeita kuin muilla Suomessa syntyneillä kansalaisilla. Näin on tiettyyn rajaan asti, kuten silloin kun ihminen saapuu maahan ja tarvitsee yhteiskunnalta tukea kotoutumiseen. Kuukausien ja vuosien kuluttua tämä tulija toimii, jos kaikki sujuu hyvin, myös yhteiskunnan hyväksi ja hän tarvitsee samoja palveluja kuin muut kansalaiset. Äitinä kannan samanlaisia huolia kuin kuka tahansa muu lohjalainen äiti.

Ei ole siis pitkälti perusteltua jakaa kansalaisia Suomessa syntyneisiin ja muihin. Moni ehdokas, kuten Nasima Razmyarilla (sd.) ja Fatbardhe Hetemaj’ /kok) eivät profiloidu maahanmuuttajaehdokkaina, koska tajuavat olevansa koko kansan palveluksessa ja näin sen pitäisi olla. Kun me päästään siihen, ettei ole olemassa tarvetta jakaa kansalaisia, niin Suomi on sitten mukavampi paikka kaikille kansalaisille.

En ajattele muita kansalaisia erilaisiksi tai erikoisiksi, koska ovat syntyneet Suomessa tai muualla. Kaikki ovat samanarvoisia. Kun kansanedustaja tai ehdokas ajaa vaikkapa työttömien asioita, niin työttöminä on monenlaisia ihmisiä, myös maahanmuuttajia.

Minusta, niin kauan kun eduskunnassa on Outi Alanko-Kahiluotoja ja ehdolla Pia Lohikosken, Paula Nordtrömin, Joona Räsäsen ja Birgit Aitakummun kaltaisia, niin asia on hyvin. Menestystä silti Nasimalle ja Fadelle!

Toinen harhaanjohtava ajatus maahanmuuttajista on se, että kaikki maahanmuuttajat olisivat heikko-osaisia. Näin ei missään nimessä ole. Moni on yksityisyrittäjänä ja/tai töissä ja työssä käyvillä maahanmuuttajilla on enemmän yhteisiä asioita muiden työssä käyvien kanssa kuin vaikkapa vasta Suomeen tulleilla.

Rohkenen pyytää, että ajattelutasolla päästäisiin siihen tilanteeseen, että suhtauduttaisiin ihmisiin pelkkinä ihmisinä, kansalaisina. En pyydä sitä maahanmuuttajavastaisilta tai/ja nuivilta vaan teiltä, jotka haluatte tulijoillekin hyvää. Niin kauan, kun puhutte ”heistä ja meistä”, syrjinnälle tulee olemaan tilaa meidän kansalaisten keskuudessa. Haaste on siis sinulle yhdenvertaisesti ajattelevalle kansalaiselle.

DSCN6946

Samanvärinen veri

Eduskuntavaalit lähestyvät ja lohjalainen eduskuntavaaliehdokas, Paula Nordström kutsui minut ja muita tapahtumaan. Paikalla oli myös Inka Hopsu Espoosta. Tilaisuuden nimi oli Monikulttuurinen Naisten päivän kahvila.

Mukana oli myös mm. Lohjan Kulttuuripajan bändi Pots Lojo, muusikot Joni Paananen, Ari Pihlström ja Felix Adje.

Elävä musiikki muuttui tosi eläväksi varsinkin loppua kohti ja kaikki ryhtyivät soittamaan eri esineillä. Paikalla oli myös maahanmuuttajien puheenvuoroja. Itse puhuin naisten arjesta ja haasteista.

Kuuntelin mielenkiinnolla mitä Felix Feli Adjella oli sanottavana. Félix on tullut Suomeen 5 vuotta sitten Länsiafrikkalaisesta Beninistä. Félix puhuu suomea hyvin. Hän opiskelee luomuviljelyä, koska vaikka hänellä oli jo ranskankielinen tutkinto kädessä, se ei Suomessa riittänyt.

Felix Adje ja itse olimme samaa mieltä siinä, että pitää puhua ihmisistä eikä lokeroida eri ihmisiä eri kastiin sen mukaan, missä ihmiset ovat syntyneet.

Toinen seikka, joka yhdisti Felixin ja minun ajattelujani on se, että työtä pitää tehdä elantonsa eteen ja työ ei tipu taivaasta. Pitää olla aktiivinen työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Kaikki ei kuitenkaan aina ole vain itsestään kiinni. Suomessa moni on valitettavasti valmis sulkemaan ovensa tulijoille eikä ole valmis antamaan mahdollisuuksia. Ihminen ei voi kotoutua, jos ei ole mihin kotoutua.

Meiltä kysyttiin, että olimmeko kohdanneet syrjintää Suomessa? Syrjintä on joskus vaikea todistaa. Kerroin esimerkiksi, kuinka heti valmistumisen jälkeen kävin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteen maisterin paperi kädessä koputtamassa eri tiedotusvälineiden ovea enkä pääsyt edes eteiseen. Olisin jopa tehnyt siivoojan hommia, jotta pääsisin taloon tutustumaan tavoille. Ei se onnistunut. Silloin se tuntui pahalta ja ankealta, mutta myöhemmin ja nyt tajuan, että kielitaitoni ei ollut silloin tarpeeksi hyvä tekemään toimittajan töitä. Toki ideoita aina on riittänyt ja olisivat voineet ottaa mukaan vaikkapa juttuideoita tuottavaksi agentiksi. Silti ei voida sanoa, että silloin syrjittiin. Monia on kuitenkin syrjitty.

Felix kertoi, kuinka hänelle on sanottu suoraan, että häntä ei palkata, koska hänen ei kuuluisi olla täällä. Felix ihmettelee, että jollekulle ulkokuori ratkaisee. Kaikessa meissä virtaa kuitenkin punainen eikä erivärinen veri, Felix sanoo.

Felix kertoi myös, että hänelle oli shokki huomata, että Suomessa ihmiset ovat toisenlaisia kuin suomalaistaiteilijat joita hän oli tavannut kotimaassa. Ihmisen koulutus, niin tulijan kuin Suomen kansalaisten koulutus voi vaikuttaa siihen, kuinka ihmisiä otetaan vastaan ja kuinka ihminen itse ponnistaa ja integroituu yhteiskuntaan. On esimerkiksi tutkitusti tiedossa, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset työllistyvät hyvin, joskin ei aina oman koulutuksen alalla. Entäs ne naiset jotka ovat kotona? Miten heitä saadaan työllistetyksi ja yhteiskunnan junaan mukaan?

Moni piiloutuu, koska on mukavaa olla neljän seinän sisällä turvallisessa ympäristössä turvallisten ihmisten kanssa. Työstä kotiin ja toisinpäin tai/ja vain siellä. Median puheet maahanmuutosta ja kielteisyyteen keskittyvä uutisointi vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajia nähdään. Samalla ehkä myös siksi moni haluaa olla muuta kuin se kadulla kävelevä maahanmuuttaja. Moni haluaa olla muuta kuin poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivinen maahanmuuttaja, joka altistuu kaikenlaisille puheille. Onneksi moni kuitenkin on julkisuudessa ja poliittisessa toiminnassa yhdessä muiden kanssa. Myös onneksi poliittisissa puolueissa on sellaisia ihmisiä, jotka uskaltavat kohdata ihmisiä kuin ihmisiä, kuten sisaruksia ja veljeksiä.

Eduskuntavaalit lähestyvät ja lohjalainen eduskuntavaaliehdokas, Paula Nordström kutsui minut ja muita tapahtumaan. Paikalla oli myös Inka Hopsu Espoosta. Tilaisuuden nimi oli Monikulttuurinen Naisten päivän kahvila.

Mukana oli myös mm. Lohjan Kulttuuripajan bändi Pots Lojo, muusikot Joni Paananen, Ari Pihlström ja Felix Adje.

Elävä musiikki muuttui tosi eläväksi varsinkin loppua kohti ja kaikki ryhtyivät soittamaan eri esineillä. Paikalla oli myös maahanmuuttajien puheenvuoroja. Itse puhuin naisten arjesta ja haasteista.

Kuuntelin mielenkiinnolla mitä Felix Feli Adjella oli sanottavana. Félix on tullut Suomeen 5 vuotta sitten Länsiafrikkalaisesta Beninistä. Félix puhuu suomea hyvin. Hän opiskelee luomuviljelyä, koska vaikka hänellä oli jo ranskankielinen tutkinto kädessä, se ei Suomessa riittänyt.

Felix Adje ja itse olimme samaa mieltä siinä, että pitää puhua ihmisistä eikä lokeroida eri ihmisiä eri kastiin sen mukaan, missä ihmiset ovat syntyneet.

Toinen seikka, joka yhdisti Felixin ja minun ajattelujani on se, että työtä pitää tehdä elantonsa eteen ja työ ei tipu taivaasta. Pitää olla aktiivinen työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Kaikki ei kuitenkaan aina ole vain itsestään kiinni. Suomessa moni on valitettavasti valmis sulkemaan ovensa tulijoille eikä ole valmis antamaan mahdollisuuksia. Ihminen ei voi kotoutua, jos ei ole mihin kotoutua.

Meiltä kysyttiin, että olimmeko kohdanneet syrjintää Suomessa? Syrjintä on joskus vaikea todistaa. Kerroin esimerkiksi, kuinka heti valmistumisen jälkeen kävin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteen maisterin paperi kädessä koputtamassa eri tiedotusvälineiden ovea enkä pääsyt edes eteiseen. Olisin jopa tehnyt siivoojan hommia, jotta pääsisin taloon tutustumaan tavoille. Ei se onnistunut. Silloin se tuntui pahalta ja ankealta, mutta myöhemmin ja nyt tajuan, että kielitaitoni ei ollut silloin tarpeeksi hyvä tekemään toimittajan töitä. Toki ideoita aina on riittänyt ja olisivat voineet ottaa mukaan vaikkapa juttuideoita tuottavaksi agentiksi. Silti ei voida sanoa, että silloin syrjittiin. Monia on kuitenkin syrjitty.

Felix kertoi, kuinka hänelle on sanottu suoraan, että häntä ei palkata, koska hänen ei kuuluisi olla täällä. Felix ihmettelee, että jollekulle ulkokuori ratkaisee. Kaikessa meissä virtaa kuitenkin punainen eikä erivärinen veri, Felix sanoo.

Felix kertoi myös, että hänelle oli shokki huomata, että Suomessa ihmiset ovat toisenlaisia kuin suomalaistaiteilijat joita hän oli tavannut kotimaassa. Ihmisen koulutus, niin tulijan kuin Suomen kansalaisten koulutus voi vaikuttaa siihen, kuinka ihmisiä otetaan vastaan ja kuinka ihminen itse ponnistaa ja integroituu yhteiskuntaan. On esimerkiksi tutkitusti tiedossa, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset työllistyvät hyvin, joskin ei aina oman koulutuksen alalla. Entäs ne naiset jotka ovat kotona? Miten heitä saadaan työllistetyksi ja yhteiskunnan junaan mukaan?

Moni piiloutuu, koska on mukavaa olla neljän seinän sisällä turvallisessa ympäristössä turvallisten ihmisten kanssa. Työstä kotiin ja toisinpäin tai/ja vain siellä. Median puheet maahanmuutosta ja kielteisyyteen keskittyvä uutisointi vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajia nähdään. Samalla ehkä myös siksi moni haluaa olla muuta kuin se kadulla kävelevä maahanmuuttaja. Moni haluaa olla muuta kuin poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivinen maahanmuuttaja, joka altistuu kaikenlaisille puheille. Onneksi moni kuitenkin on julkisuudessa ja poliittisessa toiminnassa yhdessä muiden kanssa. Myös onneksi poliittisissa puolueissa on sellaisia ihmisiä, jotka uskaltavat kohdata ihmisiä kuin ihmisiä, kuten sisaruksia ja veljeksiä.

Felix ja minä saimme vihreiden tilaisuudessa paljon halauksia ja kannustavia ajatuksia. Monikulttuurisuuden ilo on se, että meidän kaiken hyvistä puolista voi syntyä jotakin mahtavaa. Lohjalla olivat konkreettisesti mahtavat jamit ala bändi Pots Lojo, Felix, Victor sekä vahva laulaja Joni Paananen, Ari Pihlström ja koko myönteinen yleisö.

Felix ja minä saimme vihreiden tilaisuudessa paljon halauksia ja kannustavia ajatuksia. Monikulttuurisuuden ilo on se, että meidän kaiken hyvistä puolista voi syntyä jotakin mahtavaa. Lohjalla olivat konkreettisesti mahtavat jamit ala bändi Pots Lojo, Felix, Victor sekä vahva laulaja Joni Paananen, Ari Pihlström ja koko myönteinen yleisö.

Anafelix2

Pots Lojo, Felix, Victor sekä Joni Paananen, Ari Pihlström, ym, ym. Kuva on Pirjo Solinin.

Anafelix

Tässä Inka Hopsu, Felix takanani ja Paula Nordström. Kuva on Pirjo Solinin

 

En ole ehdolla eduskuntaan.

Maahanmuutajanaiset

Lohjalainen eduskuntavaaliehdokas Paula Nordström (Vihreät) kutsui naistenpäivänä Lohjalle keskustelutilaisuuteen puhumaan muun muassa maahanmuuttajanaisista ja kokemuksistani maahanmuuttajana.

Olen asunut Suomessa jo 23 vuotta ja koen olevani vain työssäkäyvä äiti muiden joukossa. Kotini on täällä. Ymmärrän toki, että jokaisen ihmisen eletty elämä muovaa häntä ja ihminen, toivon mukaan, pystyy jäsentelemään ympäröivää maailmaa omalla tavalla. Hyvälle asialle voi aina lainata ääneensä.

Koska piti vähäsen lukea, etten menisi tilaisuuteen puhumaan vain pehmeitä, etsin tietoa maahanmuuttajanaisista. Ei voida sanoa, että aiheesta olisi tietoa runsaasti saatavilla. Joistakin asioista löytyy vähäsen enemmän.

Väestöliitto julkaisi vuonna 2007 (vähän vanha jo) Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D46/2007 Tuomas Martikaisen ja Marja Tiilikaisen toimittamana Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Teoksessa eri kirjoittajat käyvät läpi maahanmuuttajanaisten asioita eri näkökulmista. Ainakin yhdessä artikkelissa maahanmuuttajanaiset itse pääsevät ääneen.

Se on jo kuin ”itsestään selvää”, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset ovat yleensä medioissa, julkisessa keskustelussa ja tutkimuksissa kohteina eivätkä aktiivisina toimijoina.

Martikaisen ja Tiilikaisen teos antaa runsaasti tietoa maahanmuuttajanaisista. Ainakin sellaista tietoa mitä tiedotusvälineistä ja keskustelupalstoista ei saa. Naiset niin Suomessa kuin muualla kokevat maahanmuuttajuutensa eri tavoin. Kulttuuri, josta naiset tulevat, saattaa vaikuttaa siihen, miten naiset suhtautuvat maahanmuuttajuuteensa ulkomailla. Perhekäsitykset ja perheenjäsenten roolit siirtyvät paikasta toiseen. Kotona, perheen parissa maahanmuuttajanaiset kohtaavat samanlaisia ongelmia kuin muut yhteiskunnan naiset.

Moni nainen on yksin ja yksinäisenä yrittää pitää huolta perheestä. Sukulaiset ja ystävät kun ovat kaukana. Monille isovanhempien saaminen Suomeen on vain unelma ja joskus jopa painajainen (Esimerkiksi tapaus karkotetusta kiinalaisesta isovanhemmasta). Toisaalta ei pidä unohtaa, että myös moni suomalainen nainen kokee äitinä yksinäisyyttä.

Asumme tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kuin muualla maailmassa, mutta tasa-arvoinen yhteiskunta Suomi ei valitettavasti vielä ole. (Katso vaikkapa tilastokeskuksen kuvioit mm. osa-aikaisista töistä sukupuolittain tai palkkojen kehityksestä).

Työelämässä maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on koulutustasosta riippumatta yhteiskunnassa kaikista heikoin, jopa verrattuna maahanmuuttajamiehiin. ”Vieraskieliset naiset olivat miehiä heikommassa asemassa koulutusasteesta riippumatta. Suomenkielisten naisten ja miesten työllisyystilanteet sen sijaan eivät olennaisesti poikkea toisistaan lukuun ottamatta pelkän peruskoulun suorittaneita, joista naiset ovat miehiä harvemmin työmarkkinoilla”

Työelämässä maahanmuuttajanaiset tulevat toimeen paremmin kuin yleisesti luullaan. Esimerkiksi ”myös puolisonsa työn takia Suomeen eri puolilta maailmaa muuttaneista naisista suurin osa suuntautuu aktiivisesti työmarkkinoille. Tämä tuli esiin Forsanderin ym. (2004) ”

Toisaalta Monika-naiset liitto ry:n mukaan maahanmuuttajanaisilla on ongelmia:

  • Maahanmuuttajien työttömyysaste on tällä hetkellä noin kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Työttömyys johtaa usein pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, asunnottomuuteen ja huono-osaisuuteen.
  • Suuri joukko maahanmuuttajanaisia elää yhteiskunnan marginaalissa ja syrjäytyy omaan etniseen yhteisöönsä. Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanaiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät miehiä helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
  • Maahanmuuttajataustaiset naiset altistuvat helpommin kiskonnantapaiselle työsyrjinnälle ja jopa ihmiskaupalle.
  • Suuri osa maahanmuuttajataustaisista naisista on korkeasti koulutettuja, mutta Suomessa heidän on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä. 
  • Maahanmuuttajanaiset ovat usein moniperustaisen syrjinnän uhreja: he voivat joutua syrjinnän kohteiksi sukupuolensa tai etnisen alkuperänsä takia, vastaanottavan yhteiskunnan ja myös oman etnisen yhteisönsä, sukunsa ja perheensä keskuudessa.

Ja taas toisaalta noin vuosi sitten Huomenta Suomessa vieraillut tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta on sitä mieltä, että Suomessa selvästi parhaiten maahanmuuttajista työllistyvät korkeakoulutetut naiset.

Eli,näkokulma vaihtelee kuin myös tilanne maahanmuuttajaryhmästä toiseen koulutustasosta riippuen. On siis väärin puhua kokonaisesta maahanmuuttajaryhmästä, kuten myös kansalaisjärjestöissäkin tehdään.

Maahanmuuttajanaisten koulutus näyttää olevan tärkeässä asemassa työllistymisen kannalta. Voidaan kuitenkin ja joka tapauksessa myös pohtia, kuinka hyvin nämä naiset työllistyvät opintojensa vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi itse vaikka olen suorittanut opintoni Suomessa ja kirjoitan suomeksi, työllistyn muulla alalla kuin toimittajan töissä. Toimin opettajana. Noh, opiskeluvuosina toimin fiksusti ja suoritin myös aikuiskasvatuksen cumlaudea. Pidän työstäni tosi paljon ja tiedän kuitenkin olevani etuoikeutetussa asemassa, koska teen sitä mistä pidän. Arvelen, että  moni maahanmuuttajanainen tekee muuta työtä kuin sitä mitä varten häntä on koulutettu. Nostan hattua heille, koska ei pidä seisoa ja odottaa vaan toimia. Pitää murtaa kodin muurit ja yhteiskunnan muurit. Tärkeintä on kuitenkin tulla toimeen itse ja itsenäisesti. Suomi antaa siihen mahdollisuuksia, mutta sisua se vaatii.

Joitakin lukuja

Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia.

Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaistaustaisista miehiä oli 153 007 ja naisia 148 517, eli miehiä oli 4 490 enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 51 prosenttia, ja on ollut hitaassa nousussa 2000-luvulla. Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli vuoden 2013 lopussa 49 prosenttia kuten myös Suomen koko väestössä.

Kaikista maahanmuuttajataustaisista työikäisistä noin puolet on naisia.

”Suomessa asuvista thaimaalaistaustaisista henkilöistä peräti 85 prosenttia oli naisia vuonna 2011. Venäläistaustaisista naisia oli 60 prosenttia, somalialaistaustaisista 47 prosenttia.” (Tilastokeskuksen tuore tilasto)

Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 80 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialais-, nepalilais- ja pakistanilaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.

Väitetään, että ”maahanmuuttajilla on suuria perheitä”. Tilastokeskuksen mukaan ”Syntyperältään ulkomaalaisten kokonaishedelmällisyysluku on hieman suomalaisia korkeampi. Vuosina 2007–2011 tämä luku oli keskimäärin 2,09 ulkomaistaustaisilla, kun taas suomalaista syntyperää olevilla se oli 1,84.”

Ulkomaalaistaustaisista naisista 61 prosenttia on hedelmällisyysikäisiä eli 15–49-vuotiaita. Suomalaistaustaisista naisista tämänikäisiä on 42 prosenttia. (Tilastokeskus)

– Monikan mukaan ”Perheväkivallan takia kuolee Suomessa keskimäärin 25-30 naista vuodessa. Heistä joka neljäs on maahanmuuttajataustainen.

Tässä Paula Nordströmin ilmoitus.

Monikulttuurinen Naisten päivän kahvila sunnuntaina 8.3. 2015 Lohjan Punakanelissa Elävää musiikkia, mm. Lohjan Kulttuuripajan bändi Pots Lojo. Maahanmuuttajien puheenvuoroja. Vietnamilaista kahvia, rooibos-teetä, nicaragualaista ananaspiirasta. Mukana kansanedustajaehdokkaat Paula Nordström Lohjalta ja Inka Hopsu Espoosta. Osoite Suurlohjankatu 21-23 A, Lohja. Tervetuloa!

Lahteet:

https://www.facebook.com/paula.s.nordstrom?ref=ts&fref=ts

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/d84c5af839a05f127c848587c6d4382c/1425659077/application/pdf/386433/Maahanmuuttajanaiset_e.pdf

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija–korkeakoulutetut-maahanmuuttajanaiset-suomen-toivo/2799860

http://pilvitorsti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188931-naisista http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-06-04_001.html

http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/

http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_tie_001_fi.html