Menestys syntyy myönteisestä ajattelusta

Vuosi 2015 on ollut monella tavalla ja monille hyvä vuosi. Yksi asia muiden hyvien asioiden keskellä on mainittava ja se on se, että kesällä moni sanoi ei syrjiville ajatuksille yhteisessä Meillä on unelma-mielenosoituksessa.

Kielteinen ajattelu maahanmuuton ja maahanmuuttajien ympärillä on saanut toisenlaisia suomalaisia esiin. Auttaminen, yhdenvertainen kohtelu, lähimmäisen kunnioitus ja rakkaus eivät saa tarpeeksi tilaa ja siksi Suomi saattaa näyttäytyä harmaana, synkkänä paikkana, mitä se missään nimessä ei ole. Monet, myös tulijat, pyrkivät eteenpäin.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli harvinaisen hyvä haastattelu yrittäjästä, joka tuli Suomeen pakolaisena Punaisen Ristin avustamana. Hän kiittää vuolaasti yhteiskuntaa sen antamasta tuesta. Ja niin kiitän minäkin jokaisesta päivästä, jonka saa elää rauhassa perheeni kanssa. Minulla olisi pari toivetta kahdelle eri yhteiskuntaryhmälle uuden vuoden kynnyksellä:

1. Kun ”maahanmuuttokriitikot” keskustelevat netissä ja väittävät, että maahanmuuttajat ovat yhteiskunnan elättejä, toivoisin, että nämä muistaisivat herra Haun kaltaisia maahanmuuttajia, jotka ovat jo suomalaisen yhteiskunnan jäseniä  eivätkä maahanmuuttajia. Punaisen Ristin työtä vihaaville muistuttaisin, että moni menestynyt maahanmuuttaja on ollut Punaisen Ristin avustuksen kohteena, myös herra Hau. Yleistykset, vähättelyt, panettelut ovat epäoikeudenmukaisia sekä Punaisen Ristin aktiiveille kuin niille Suomen ulkopuolella syntyneille, jotka päivästä toiseen pyörittävät suomalaista yhteiskuntaa.

2. Maahanmuuttajille, niin vastasaapuneille kuin maassa kauan asuneille, menestyneille tai ei: pitää muistaa, että ilman yhteiskunnan apua (rahallistakin) he eivät olisi kovin helposti tai nopeasti rakentaneet menestystään. Se, että moni tarvitsee yhteiskunnan apua, ei ole meistä muista pois kuin vain hetkellisesti. Ajan myötä avun tarvitsijasta tulee auttaja, jos vain tuemme häntä ja hän tekee mitä pitää pyrkiäkseen eteenpäin. Herra Haun kaltaisia on olemassa eikä kaikista tulijoista tarvitsee tulla työnantajia, kunhan pääsee elättämään itseään ja maksamaan veronsa. Kunhan on lainkuuliainen yhteiskunnan jäsen.

Helsingin Sanomissa oli tänään uutinen, jonka mukaan ennustukset tulevalle vuodelle lupaavat Suomen taloudelle paremmat luvut.

Koska olen syntynyt Nicaraguassa ja seuraan uutisia sieltä, iloitsen myös siksi, koska Nicaraguan talous on tänä vuonna kasvanut 4,8% ja ennuste on hyvä tulevalle vuodellekin.

Pitää ajatella myönteisesti ja miettiä, että jokaisen suomalaisen menestyksellä ei Suomi voi mennä huonompaan suuntaan vaan parempaan.

Menestyksekästä uutta vuotta kaikille!

Onnea

Saatavuusharkinta puhuttaa

Puheita siitä, että saatavuusharkinnalla edistettäisiin työperäistä maahanmuuttoa, on voitava katsoa eri näkökulmista.

Kuten verkkouutisessa selitetään ” Saatavuusharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoidessaan pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.” Päätösvalta on alueen TE-toimistoilla.

ETA-maat ovat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

Kuski

Bussikuski on tullut Suomeen 10 vuotta sitten Serbiasta.

Saatavuusharkinnalla ei voi siis millään tavoin estää tai rajoitta edellä mainittujen maiden työntekijöiden pääsy Suomeen.

Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat julkisuudessa jo sanoneet kannattavansa saatavuusharkinnan poistoa. Esimerkiksi Kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto Satonen sanoo Verkkolehdessä, että nykylainsäädäntö aiheuttaa monenmoista byrokratiaa ja hankaloittaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten yritysten mahdollisuuksia rekrytoida avainhenkilöitään.

Kun puhutaan saatavuusharkinnasta, yleistetään liikaa, jolloin lukija tai kuulija luulee, että saatavuusharkinta on kuin taikasauva, jolla saa kaiken ulkomaisen työvoiman rekrytointipulmat ratkaistuksi. Näin ei kuitenkaan ole.

Onneksi on niitä realistisia poliitikkoja, jotka pystyvät katsomaan asioita myös toisin. Tänä aamuna Työministeri Lauri Ihalainen vastasi MTV:n Huomenta Suomessa sisäministeri Päivi Räsäsen eiliseen avaukseen helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.

– Kyllä me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa, mutta heidän kohtelunsa pitää olla tasavertaista. Lisäksi ulkomaisen työvoiman pitää olla suomalaista työvoimaa täydentävää, ei korvaavaa, Ihalainen sanoo.

Sisäministeri Päivi Räsänen haluaa, että työperäisen maahanmuuton saatavuusharkintaa väljennettäisiin tai poistettaisiin kokonaan.

Ihalainen sanoo: – Minua vaivaa tässä keskustelussa se, ettei kiinnitetä huomiota niihin ihmisiin, jotka meillä jo on. Heidän työttömyytensä on 2-3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Siellä on isoja haasteita, Ihalainen arvioi.

Aiemmin, olen ollut samoilla linjoilla Räsäsen, Kokoomuksen ja Keskustan kanssa. Nykyisessä työllisyystilanteessa saatavuusharkinnan purkamiselle ei ole tarvetta. Harmi, kun en voi äänestää Uudellamaalla Ihalaista. Saatavuusharkinta jakaa puolueita.

Työperäistä maahanmuuttoa tuskin voi edistää, kuten saatavuusharkinnan poistamisen kannalla olevat antavat ymmärtää, vain tuomalla Suomeen lisää ulkoperäistä työvoimaa, vaan myös vahvistamalla jo maassa olevan työvoiman aseman ja parantamalla maassa työttöminä olevien työllistymismahdollisuuksia.