Lohjan lukion väistötiloihin ja ystäviä maahanmuuttajaäideille

Lohjan Lasten nuorten ja perheiden lautakunta kokoontuu torstaina 18.1.2018. Kokousasialista on luettavissa Lohjan kaupungin nettisivuilta.
Mukana on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen aleneminen pieni- ja keskituloisilta sekä perheiltä, jolla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Toinen tärkeä ja hyvin ajankohtainen asia on Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Esitys on, että

  1. Lohjan lukion opetus järjestetään toistaiseksi korvaavissa tiloissa lukuvuoden 2018 – 2019 alusta;
    2. pyytää tilojen palveluja järjestämään korvaavat tilat opetusta varten.

Kuten olette saaneet lukea paikallislehdestä, Lohjan lukiossa on vakavia sisäilmaongelmia. Oppilaiden ja henkilökunnan on siirryttävä muualle heti kun se on mahdollista.

Kaupunki on jo ryhtynyt järjestämään väistötiloja,joihin siirryttäisiin ensi syksynä. Kehittämisjohtaja Eero Soiniototesi, että lukiossa on yli 8000 kerrosneliömetriä, mutta väistötilat tulevatolemaan kolme tuhatta pienemmät.

Lehtikirjoituksen lopussa sanotaan, että opiskelijoita on runsaat 730, joista osa oireilee ja 59 opiskelijaa on saanut luvan opiskella kotoa käsin, koska heidän on hankalaa opiskella rakennuksessa.
Väistötilojen hinnaksi arvioidaan noin 3-4 miljoonaa. Jos vanha lukion rakennus päädytään korjaamaan, hintahaarukaksi on arvioitu 6-10 miljoonaa euroa.
Ilman muuta tilanne on haastava ja esitys selvä.

Monkola2

Lohjan lukio on kaupungintalo Monkolan vieressä.

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille
Kaikista asiakohdista eniten jäin miettimään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Lohjan kaupungin kumppanuussopimuksen täydentämistä 2000 eurolla, kuten asialistassa on esitetty. Kumppanuussopimuksen kuntaosuus on tällä hetkellä 13 500 euroa.

Kumppanuussopimuksen tavoitteena on vastata kaupungin lapsiperheiden tarpeisiin. ”Sopimus koski vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta, perhekummitoimintaa ja samaan sopimukseen yhdistettyä vuonna 2010 aloitettua tilapäistä lastenhoitoapua.”

MLL aloitti Lohjalla vuonna 2011 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa.” Sen keskeisenä tavoitteena on ollut maahanmuuttajaäidin integroitumista yhteiskuntaan ja kielen oppiminen. Toimintaan on saatu STEA -rahoitusta . 


MLL vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta, ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta. MLL:n koordinaattori myös etsii maahanmuuttajaäidille sopivan ystävän ja toimii ystäväparin tukena. Ystävätoiminnan tarve on Lohjalla kasvanut ja nykyisellä resurssilla tähän ei pystytä vastaamaan.”

Miksi tämä asia mietityttää? Varmasti henkilökohtaisista syistä. Olen itse maahanmuuttajaäitinä kokenut millaista se arki todellisuudessa on. Teen heti selväksi, että en vastusta tämän sopimuksen täydentämistä. Päinvastoin.

Olen aiemmin kirjoittanut maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja olen toivonut sellaistakin toimintaa mitä nyt MLL tekee nyt Lohjan kaupungin tuella. On hyvä asia, että yritetään auttaa yksin kotona olevia naisia. Mietin kuitenkin, että tarvitaan myös muita täydentäviä toimintoja, joilla naisia yritettäisiin osallistuttaa ja ottaa mukaan yhteiskuntaan. Moni nainen ei välttämättä halua toista naista kotiin ja/tai istua kotona vaan hän haluaa lähteä kotoa vaikkapa kerhoon, jossa hän voi jutella muiden suomalaisten naisten kanssa ja samalla tutustuttaa lapsensa muihin lapsiin.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen on hyvä keino olla mukana ja saada kavereita. Kynnys lähteä harrastamaan on korkea eikä vain rahallisesti. Moni mies (maahanmuuttaja tai suomalainen) estää vaimonsa kotoa lähtemistä. Kannattaisi panostaa myös puolison valistamiseen naisten oikeuksista ja vaikkapa kielten osaamisen tärkeydestä.

Myös maahanmuuttajien kohdalla se oma-apu voi olla joskus se paras apu. Eli myös aloitteellisuus on tärkeä. Muistutan, että myös moni suomalainen äiti on lastenhoidossa liian yksin. Toki monilla on sukulaisia ja ystäviä, mutta ehkä moni ei jaksa hakea apua ja seuraa. Jos lasten etuja ajatellaan, tärkeintä on, ettei yksikään äiti saisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Hyvästi rasismi, tervetuloa arjen moninaisuus

Ihmisrotuja on vain yksi. Sen nimi on ihminen. Siksi rasismi on käsitteenäkin virheellinen. Sen lisäksi se on surullinen ja pöyristyttävä. Niiden ulkoisesti havaittavien seikkojen, jotka tekevät meistä iloisesti erilaisia, kuten sukupuoli, alkuperä, fyysiset ominaisuudet tai äidinkieli, ei tule olla peruste minkäänlaiselle syrjinnälle. Syrjimättömyys on osa inhimillisyyttä ja osa hyvänä ihmisenä olemista.

Suomi ei ole koskaan ollut, ei ole nykyään eikä toivottavasti tule koskaan olemaankaan etnisesti yhtenäinen kansakunta. Suomi on moninainen maa. Vain erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja erilaisten ajatusten yhteen sovittamisesta syntyy uutta ja kestävää. Uutta ajattelua, uusia tapoja toimia, uusia tapoja tuottaa tavaroita ja palveluja. Moninaisuus ei ole vain poliittinen tavoite, vaan myös ja varsinkin osa arkipäivää.

Hyvää rasismin vastaista viikkoa jokaiselle!

Meillä on unelma heinäkuussa 2015

Suomi on moninainen maa. ❤

Uusista ehdotuksista maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin

Viime keskiviikkona julkaistiin ja luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle uusia ehdotuksia maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin. ”Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin.”

Luin raportin. Siellä on mielenkiintoinen kuvio turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, 11 % turvapaikanhakijoista on korkeasti koulutettuja, 23 % on suorittanut 7-9 vuotta peruskoulusta, 12 % on suorittanut lukionsa ja 10 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen. Ilman koulutusta on vain 7 %. Tiedot ovat viime vuodelta.

Myös maahanmuuttopolitiikan asiantuntija SAK:sta Eve Kyntäjä on lukenut raportin ja ottanut siihen kantaa. Kyntäjä iloitsee siitä, että ohjausryhmä haluaa luopua yleisestä kielitaidosta ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena ja yhdistää kieliopinnot ammatillisiin opintoihin.

Kyntäjän mukaan ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on ollut tähän saakka, että opinnoissa vaadittava kielitaito tulee hankkia joko perusopetuksessa tai kotoutumiskoulutuksessa. Kaikki maahanmuuttajanuoret eivät kuitenkaan kykene siihen ja silloin he ovat jumissa – he eivät pääse koulutukseen eivätkä töihin. Siksi ehdotus on hyvä.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä kuinka kieltä voi oppia myös tekemällä, työn kautta. Silloin työssä tarvittavaa sanastoa opitaan työkavereilta ja työarjessa. Olen Kynttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotus on hyvä.

Toinen mielenkiintoinen ehdotettu toimenpide liittyy varhaiskasvatukseen. On hieno ajatus, että opettamalla suomen/ruotsin kieltä varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen toiminnallista monikielisyyttä ja tuoda kulttuurinen moninaisuus näkyväksi osaksi lapsen arkea. Ohjausryhmä linjasi, että maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulisi edistää ja varhaiskasvatus tulisi aina sisällyttää osaksi perheen kotoutumissuunnitelmaa. Toimenpide-esitys on se, että ”laajennetaan vieraskielisten suomen/ruotsin kielen ‐opetukseen ja muuhun oppimisen tukeen tarkoitettua valtionavustusta koskemaan myös varhaiskasvatusta. Tavoitteena on, että kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähintään osa‐aikaisesti.” Olen melkein samaa mieltä.

Sanon ”melkein”, koska lapsen oman äidinkielen hyvä hallinta on vahva pohja vieraskielten oppimiselle ja omaksumiselle Uusi toimenpide ei saisi tarkoittaa sitä, että käytännössä pieniä lapsia sijoitettaisiin varhaiskasvatukseen ohi omien vanhempiensa mielipiteitä ja tahtotila. Tietenkin puhun neljän lapsen äitinä. Minusta myös seurakunnan ja esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kerhot ovat tärkeitä lapsiperheille. Esimerkiksi Lohjalla on käynnissä maahanmuuttajaäitikaveriprojekti. Vertaistuki on tärkeä äideille.

Korkeakouluopiskelijoiden suomen ja ruotsin kielen opiskelua halutaan parantaa integroimalla kielen opiskelua nykyistä enemmän aineopintoihin. Myös tulevaisuuden opettajien valmiuksia kohdata eri ihmisiä halutaan parantaa. ”Opettajankoulutusta tarjoavat yksiköt (yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa) varmistavat, että kaikilla opiskelijoilla on opetusharjoittelun yhteydessä (harjoittelu‐/kenttäkoulussa) mahdollisuus kohdata eritaustaisia ja erikielisiä oppilaita.” Hyvä!

Raportissa ollaan huolissaan maahanmuuttajalasten koulumenestyksestä ja on syytäkin. Sen sijaan ei pidä olettaa, että koska lapsi on maahanmuuttaja, että hän on lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Koulumenestysmahdollisuudet ovat heikentyneet kaikkien eikä vain tulijoiden lasten kannalta. Suuret leikkaukset opetukseen ovat nakertaneet kaiken lasten mahdollisuuksia tasokkaaseen koulutukseen peruskoulusta yliopistoihin saakka. Raportissa on myös muita ehdotuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Hyvä!

Loppuraporttia pääset lukemaan tämän linkin kautta:

http://minedu.fi/OPM/Julkaisut/2017/maahanmuuttajat.html

Muta tietoa raportista:

Taulukko 1. Kymmenen suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää Suomessa vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Ulkomaan kansalaiset

Maa, jonka kansalaisuus 2015
Viro 50 367
Venäjä 30 813
Ruotsi 8 174
Kiina 8 042
Somalia 7 261
Thaimaa 7 229
Irak 7 073
Intia 4 992
Turkki 4 595
Vietnam 4 552

Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuonna 2015 (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai
saame). Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne.

Väestö kielen mukaan 2015

venäjä 72 436
viro 48 087
somali 17 871
englanti 17 784
arabia 16 713
kurdi 11 271
kiina 10 722
albania 9 233
persia 8 745
thai 8 582

Slussenin ja muille isille

”…Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin.
Toisilla vaan pienempi palkka on.
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin –
Äiti oli silloin jo onneton.”

Melkein jokainen suomalainen tietää mistä kappaleesta nuo sanat ovat ja melkein jokainen suomalainen, joka on matkustanut Ruotsiin Viking –laivoilla tietää missä Slussen on ja miltä se näyttää tai oikeastaan kohta pitää sanoa miltä se näytti.

Tukholman Slussen, se vanha Slussen johon myös jotkut suomalaiset pakenivat yöpakkasia viime vuosisadalla on muuttumassa. Sitä puretaan ja rakennetaan uudestaan, koska se vanha asema oli osoittautunut liian heikoksi ja varalliseksi ohikulkijoille, matkustajille.

slussen3

Pystysuorat seinämaat jäävät kuitenkin sellaisina ja kun matkustaja saapuu Tukholmaan laivoilla ja näkee nuo seinämaat tietää että Slussenissa ollaan.

slussen7

Slussen on osaa myös suomalaisten siirtolaisten historiasta. En näe sitä niin pahana asiana, kuten jotkut antavat ymmärtää. Elämä on joskus hyvin ankara ja hyvinvoivien kelkasta voi pudottaa kuka tahansa, joka astelee vääriin polkuihin, kuten vaikkapa alkoholiin tai huumeisiin. Tärkeintä on kuinka ihminen nousee pohjasta eikä se kuinka hän sinne pääsi.

”Ja isä meni Ruotsiin,
Äiti lensi taivaaseen
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.”

Juon kahvia ja sitten lähden pihalle lumienkeleitä tekemään. EI voi odottaa, että tuuli tekisi niitä puolestani. ❤

Tänään on isänpäivä myös Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kaikki isät eivät ole menestyneitä, mutta he silti rakastavat lapsiaan ja pystyvät auttamaan ja kasvattamaan heitä. Hyvää isänpäivää kaikille isille!

slussen4

 

Ruotsalaisuuden päivästä

Eilen 6.11. Suomessa vietettiin  ruotsalaisuuden päivää, joka on yleinen liputuspäivä. Kirjoitin juhlapäivästä Uuden Suomen puheenvuoron blogiini ja teksti päättyi taas Uuden Suomen toimituksen valitsemiin nostoihin. Kirjoitusten nostot ovat minusta myönteinen palaute toimitukselta. Kiitos siitä!

Kirjoitan, koska pidän kirjoittamisesta ja samalla opin kirjoittamaan ja jäsentelemään ajatuksiani suomeksi. Laitan tähän tämä lyhyt kirjoitukseni:

Itse mielelläni vietän sitä yhtä iloisesti kuin vietän 12.5. suomalaisuuden päivää.

Ruotsalaisuuden päivä ei ole vain ja ainoastaan ruotsia äidinkielenä puhuvien suomalaisten päivä, vaan kaikkien niiden ihmisten, jotka ajattelevat, että kielestä ja kulttuurista huolimatta ihmisillä on Suomessa tilaa.

Ruotsinkielisyys on nykyisin minulle henkilökohtaisesti läheinen asia. Kuten moni suomalainen nuori on tehnyt niin myös kaksi lapsistani opiskelee nyt yliopistossa Ruotsissa. Ilman hyvää ruotsinkielen osaamista tämä tärkeä ja upea opiskeluvaihtoehto olisi jäänyt heiltä pois. Kiitos siis Suomelle muun muuassa laadukkaasta ruotsinkielen opetuksesta!

Kiinnostuneille, tässä espanjankielinen teksti juhlapäivän taustoista: Día de la Identidad Sueca

Vihapuheista pitää varoittaa

Olen kirjoittanut vuodesta 2007 Uuden Suomen blogiin ja tänään sain ensimmäisen varoituksen. Syynä historialliselle tapahtumalle on se, että vastauksena yhden kommentoijalle kirjoitin, että hänen kommenttinsa tuo mieleen Anders Breivikin sanoja.
Norjalainen äärioikeistolainen Breivik perusteli tekonsa muun muassa sillä, että Utøyan saarella olleet leirille osallistuneet vasemmistolaiset nuoret olisivat edistäneet Norjan muuttumista monikulttuuriseksi ja islamilaiseksi maaksi. Blogini kommentoija syyttää minua ja muita ”elintasosiirtolaisten” tulosta Eurooppaan. Hänen mukaansa meitä on varoitettu ja pyysi minua muun muassa pyytämään anteeksi.
Tässä tuon herran kommentti: ”Pahuuden syyttäminen lieneekin se viimeinen konsti pestä käsiä omasta vastuusta sen suhteen, ettei Suomen maahanmuuttopolitiikka ole vieläkään hallinnassa.

Sinulle hengenheimolaisine kerrottiin kyllä mihin tämä kaaos euroopassa johtaa. Te syljitte päälle sanoin ja syyllistitte tuhansia ja tuhansia kantasuomalaisia rasisteiksi.

Ja minkä takia? Sen vuoksi, että elintasosiirtolaisilla olisi mahdollisimman esteetön tulo eurooppaan käyttämään hyväkseen suomalaista sosiaaliturvaa. Koska teidän mielestä kaikilla maailman siirtolaisilla on oikeus tulla käyttämään hyväkseen suomalaista sosiaaliturvaa.

Saisit omasta puolestasi pyytää anteeksi ja hävetä.”

Tässä kommenttini, josta sain varoituksen: ”Luin Immosen kommentin ja tuli mieleen sen verran mitä olen lukenut Anders Behring Breivikin viesteistä ja perusteluista omalle hirmuteolle”. Näin ei saanut sanoa.

Herran kommentti on asiaton, koska lietsoo vihaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ajattelevat kuten minä. Kuka meitä suojelee? Silloin, kun vastasin tuohon kommenttiin, jätin pois sen minkä minun olisi pitänyt kysyä kyseiseltä kommentoijalta eli pitikö meidän kaltaisiamme nyt olla varuillamme, koska me olemme hänen mielestä syyllisiä hänen kokemansa vääryyteen.

Uusi Suomi päätti varoitta minua asiattomasta kommentoinnista, mutta tämän herran kommentti on ollut blogissani vapaasti luettavissa.

Kuten Suomen kuvalehdessä todetaan suomalaiset maahanmuuttokriitikot ovat kuin yhteisestä sopimuksesta ottaneet etäisyyttä norjalaisen Anders Behring Breivikin ajatuksiin.

Otan nöyrästi varoitusta vastaan, mutta kommenttini tarkoitus oli osoittaa, että viha vie joskus pahoihin tekoihin. Suomessakin on vihaisia ihmisiä, jotka lietsovat vihaa erimielisiä kohtaan ja pahoja tekoja pitää estää.

Ennen kuin Uusi Suomi sulkee blogiani, pyydän ystävällisesti tietoa siitä kuinka saisin nopeasti kirjoituksiani talteen.

 

Palava2

Utöyan uhreille.

 

 

 

 

 

24 vuotta Suomessa

24 vuotta Suomessa! 25.5.1992 saavuin Suomeen. Kiitos perheelle ja kaikille hyville ihmisille, jotka pehmentävät kolhuja ja tekevät elämästä (ei voida puhua oleskelusta) mukava! Aurinko paistaa ja linnut laulavat, kuten silloinkin.

24 vuoteen mahtuu aika paljon. Koen, että jokainen eletty hetki on kasvattanut ja vienyt eteenpäin. Kun ei pysähdy liiaksi miettimään kielteisiä asioita ja takerru vain menneisyyteen, niin tulevaisuudelle on tilaa.

En kerro yksityisestä elämästäni paljon, mutta tunnen ja tiedän, että elämäni on monilta kantilta kohdalla. Toivon jokaiselle ihmisille edes sen verran, että olisi tyytyväinen itsensä kanssa.

Ilman niitä suomalaisia, jotka ovat katsoneet, että pystyn oppimaan, tekemään ja antamaan itsestäni paljon, en olisi siinä asemassa missä nyt olen. Jos kaikki ihmiset olisivat olleet sitä mieltä, että ensin pitää antaa työtä naapurille, en olisi koskaan saanut mahdollisuuksia näyttää mihin pystyn. Ihminen sopeutuu, mutta menestyminen vaatii työtä ja tahtoa menestyä. Monilta tulijaltakin se tahto löytyy!

Ana y la tierra

Älä pysähdy. 🙂

Kiitos vielä kerran!

Ruotsinkielinen herra on suomen kirjakielen isä!

Suomen lippu nousi tänään myös meidän pihan salkoon. Mikael Agricola syntyi Pernajalla noin vuonna 1510 ja koska silloin Pernaja oli täysin ruotsinkielistä aluetta on epätodennäköistä, että suomi olisi ollut Agricolan äidinkieli. Mielenkiintoista.

Ylen sivuilla sanotaan: ”Aikuisen Agricolan persoona herätti aikalaisissa oppineissa monenlaisia, kriittisiäkin, reaktioita, mutta kukaan ei kiistänyt hänen poikkeuksellista lahjakkuuttaan. Onkin luontevaa ajatella, että Agricola kykeni omaksumaan kansan puhuman kielen täydellisesti ja edelleen kehittämään sen kirjakieleksi, vaikkei se hänen äidinkielensä olisi ollutkaan.”

Agricolaan suhtaudutiin melkein samalla tavalla kuin nykyisin suhtaudutaan sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tulleet muualta maailmasta ja koittavat tulla ymmärretyksi suomeksi.

Moni epäilee, etteivät tulijat pystyisi kehittymään ja oppimaan uutta, myös suomea. Jo Agricola todisti, että voi käydä toisin. Ruotsinkielinen herra on Suomen kirjakielen isä.

Lippu2

Tänä vuonna Mikael Agrikolan päivä oli tyyni.

Ex rentun retoriikkaa

Katselen Youtubista viedeota Neil Hardwickin televisio-ohjelmasta. Ohjelmassa haastatteltavina ovat Juice Leskinen, Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Ohjelma on vuodesta 1989.

Ohjelmassa keskustellaan muun muuassa Vexi Salmen kirjoittamasta laulusta (noin min. 25:37). Vexi sanoo, että se laulu olisi voinut jäädä kirjoittamatta, koska häntä ärsyttää se tapa millä jotkut suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin. Minä en ole kovin kiinnostunut laulusta, kun kerran sen kirjoittaja on sitä mieltä, että laulu on ymmärretty toisin kuin hän tarkoitti.

Irwin

Kuvakaappaus youtubista.

Sen sijaan minua kiinnostavat Irwinin eli Antti Hammarbergin selitykset. Irwin sanoo, jotenkin niin, että ihmiset ovat sitä mieltä, ”että ensin pitää hoitaa suomalaisten asiat kuntoon ja vasta sitten muiden”. Se on ihan sama lause, joka aika ajoin tulee esiin blogipalstoilla ja keskusteluketjuissa. Ovatkohan suomalaisten asiat ovat menneet pahempaan suuntaan vuodesta 1989, jos vaikka katsoo leipäjonoja tai eriarvoistumista.

Arvioiden mukaan noin 20 000 kansalaista seisoo joka viikko leipäjonoissa. Eläkeläiset, työttömät, lomautetu, ja lapsiperheet ja muut tiukalla olevat jonottavat ruoka-apua. Itä-Suomen yliopistossa on selvitetty miksi kansalaiset joutuvat turvautumaan leipäjonoihin. Raha ei riitä ruokaan, sen jälkeen kun on maksanut vaikkapa vuokralaskun, ym. (tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto).

Vuonna 1989 Suomeen oli tullut muutama sata niin sanottua venepakolaista Vietnamista. Aiemmin oli tullut vielä vähemmän pakolaisia Chilestä.  Somaleita alkoi tulla vasta vuonna 1993 Neuvostoliitosta.  Puhuttiin  somalishokista. Eduskunnassa keskustalainen Sulo Aittoniemi piti palopuheita invaasioista ym. Nyt tiedämme, että suurin osa turvapaikanhakijoista joutuu poistumaan Suomesta. Palopuheet ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennen.

Tämä maahanmuuttovastainen retoriikka, jossa asetetaan ”meidän ja muiden köyhät” vastakkain ei ole mitään uutta. Nykyiset maahanmuuttovastustajat ovat jatkaneet ihan rempseästi Irwinin sanoja. Tosin Antti Hammarberg ja muutkaan  maahanmuuttovastustajat eivät esittele ehdotuksia kuinka heikko-osaisten suomalaisten asiat saataisiin kuntoon.

Monet suomalaiset kuitenkin ovat sitä mieltä, että vaikka kuinka huonosti menisi, aina voi auttaa muita. Se, että ihminen on syntynyt Suomessa tai muualla, ei näille ihmisille ole merkitystä. Onneksi tunnen monta tällaista ihmistä.

 

 

Mitä pahaa Faces-festivaali on tehnyt?

Eilen perussuomalaisten puoluekokouksessa, ennen videota Timo Soinin ja puolueväen vaalivalvojaisten jytkyhetkutuksesta ja itse Soinin perussuomalaisten erinomaisuuden ja muiden pilkkausten puhumisesta puolueväkeä viihdytti musiikkiyhtye, jonka solisti lauloi englanniksi.

Se oli kai esimerkki puolueen kansainvälisyydestä. Englanti on monikulttuurinen kieli ja eri kulttuureista tulevia ihmisiä yhdistävä kieli. Hienoa!

Saman aikaan kun Turussa perussuomalaiset vahvistavat, että oman puolueohjelman monikulttuurisuusvastaisuuskirjausten takana pysytään, Raaseporin vanhan suomalaisen linnan rauniolla kokoontuu kulttuuriväkeä iloisissa merkeissä etnofestivaaliin.

Facessa esiintyjien määrä on suuri ja festivaaliohjelma monipuolinen. Katsoin ohjelmasivulta, että suuri osa esiintyjistä on kotimaisia artisteja ja he esiintyvät ilmeisesti rakkaalla kotimaisella suomen kielellä. Luin surullisena sekä Mikko Aholan blogista että Iltasanomista, että Facefestivaalin opaskylttejä on ollut ilkivallan kohteena. Melkoista vaivaa ilkivallan tekijät näkivät poistaessa tapahtuman opaste- ja mainoskyltit. Niitä oli tuhottu tai heitetty metsään tai pellolle noin 15 kilometrin säteellä Tammisaaren ja Karjaan alueella.

Faces 2015 järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana Raaseporin linnan alueella 8.-9.8. Festarin kotisivulla sanotaan: ”Faces haluaa olla iloinen, myönteinen, positiivinen vastaus ja reaktio kaikkiin niihin hyvin negatiivisiin ja synkkiin hyökkäyksiin monikulttuurisuutta itsessään, ja erityisesti monikulttuurista ja avointa Suomea vastaan, joita olemme joutuneet kohtaamaan viime aikoina. Me haluamme näyttää että monikulttuurisuus on todellakin iloista, ja se rikastuttaa Meitä kaikkia, meidän elämäämme, maatamme ja on Suomalaisuutta parhaimillaan!
Joten tule siihen mukaan, manifestoimaan tätä!”

Jos Facefestivaaliin kohdistettu ilkivalta johtuu monikulttuurisuusvastaisuudesta, ollaan aika hakotiellä ja teko tuomittava. Asiasta on tehty rikosilmoitus.

Lauantaina perussuomalaiset valitsivat puolueen puheenjohtajistoon Sebastian Tynkkysen, joka on luotsannut viime aikoina perussuomalaisia nuoria. Tynkkynen puolustelee ja seisoo vankasti Olli Immosen monikulttuurisuusvastaisten kannanottojen takana. Näyttää siis siltä, että puolue ei aio tehdä pesäeroa monikulttuurisuusvastaisista linjauksista. Linjaukset, jotka ovat ristiriidassä hallitusohjelman kanssa.

Sipilän hallitusohjelmassa sivulla 7 sanotaan, että ”Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. ”

Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Entistä
useampi suomalainen nuori opiskelee ulkomailla ja joudumme kilpailemaan myös heistä.
Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Edistämme suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria.
Hallitusohjelmassa ei puhuta suoraan monikulttuurisuudesta, mutta sellaista monikulttuurista Suomea halutaan. Nyt on kuitenkin niin, että Keskustan ja Kokoomuksen hallitusyhteistyö puolueen kanssa, jonka riveissä on monikulttuurisuuden ja maahanmuuttovastaisuuden kannattavia kansanedustajia ja vastuuhenkilöitä, legitimoi myös sellaisia puheita ja ajattelutapoja.
On demagogiaa sanoa olevansa syrjintää ja rasismia vastaan sekä monikulttuurisuuden puolella, jos hyväksyy myös rasismin, syrjinnän ja monokulttuurisuuden ajamista. Jokainen meistä tekee Suomesta monikulttuurista maata, olemme silti yhden puolueen joidenkin jäsenten toimesta tuhoon tuomittuja. Miten Suomea voidaan hehkuttaa avoimena, monikulttuurisena maana, kun yksi hallituspuolue ei sitä aja?
Sillä välin ilmeisesti ”sotaa” monikulttuurista Suomea vastaan on jo käynnissä, ainakin Raaseporissa.