Lohtu Meksikon tappiosta

Tänään on tullut monta kertaa mieleen Mikko Kuustosen laulun kaktusviina. Olen koko päivän yrittänyt päästää eilisen Meksikon tappion yli. Olen koittanut jaksata, että se on vain jalkapalon elämää. Ellei nyt, ehkä sitten neljän vuoden päästä on sitten Meksikon vuoro jatkaa voittokulkuettaan

Se oli vain kauniista katsottavaa,kuinka Meksikon pojat tekivät vaihtoja. Pallo kulki pelaajalta toiseen sulavasti. Meksikolaiset varoivat kovasti rikkoa jopa provosoivan Arjen Robbenin pelin siinä onnistumatta, ainakin tämän portugalilaisen tuomarin mielestä. Näin hollantilaiset saivat rankkarimaalinsa ja minua ottaa päähän.

Jos näin on käynyt, pohjolan vilpoisassa kesässä voitte kuvitella, miten Meksikossa on käynyt. El Universal-lehden etusivuilla vannotaan, että tuomari (häntä kutsutaan pillin herraksi) itse varasti voiton hollantilaisille. Tiedän, että Robbenin fanit ja Hollannin kannattajat eivät tuota väitettä siedä. Onnittelut, muuten!

Arvelen, että Meksikossa moni on tarttunut tuohon  juomaan. Terveellisempi tapa lohduttaa itseään on kuunnella musiikkia, vaikkapa Kuustosen kaunis Kaktusviinaa:

 

Vanhan Porschen entisointiä

Tässä olen jo jonkun aikaa seurannut, kuinka yhden vanhan traktorin ulkomuoto muuttuu.

Muutama vuosi sitten, kun muutimme Ikkalaan, talokaupan kylkiäisenä tuli sellainen vanha Porsche vuodelta 1959. Ehkä taloa tärkeämpi oli se vanha traktori, kun talokauppoja hierottiin. Olihan jäänyt entiselle kotiseudullemme kunnostettu vanha Fordson Major (josta vielä unelmoidaan!).

Pari kesää sitten osia purettiin. Vuosi sitten se oli vielä rautakasapressun alla. Tänä keväänä osia tuotiin uuteen pihaan (kiitos Heikki-naapurille kauhakaivureineen) ja se laitettiin autotalliin. Osia kunnostettiin ja yhä kunnostetaan, ja nyt samalla kootaan.

Tässä muutamia kuvia:

Ruiskutuspumppu.

 

Lokasuojan kiinnitys tukeensa.

Lokasuojat asennettuina.

 

 

Fernández, Rodríguez, Suárez…

Nyt, kun Latinalaisen Amerikan maat ovat menestyneet Jalkapallon MM-kisoissa ja saman pelin aikana juontajat joutuvat toistamaan lukuisia kertoja pelaajien espanjankielisiä sukunimiä,  niin huomaan, että välillä ei mene nappiin.

Painomerkki osoittaa, että sanan ääntäminen ei noudata ääntämissääntöjä ja samalla kertoo meille, että sanapaino kohdistuu sille tavulle. Näin Fernández äännetään FerNANdez eikä FernanDEZ, kuten juontajilla ja selostajilla on tapana. Se kuulostaa samalla kuin espanjalainen selostaja sanoo RaikKONEN eikkä RAIkkonen.

Ylen aamutelevisiouutisissa kuulin, kun ankkuri sanoi SuáREZ eikä SuArez. Pikku juttu? -Kyllä, paitsi kun tunnin aikana sitä toistetaan ja toistetaan väärin. Ja sitten Sanna Ukkola jälkiviisaissa toistaa sen väärin.

Tässä tämä sivu, jossa voit kuunnella itse kuinka noita sanoja äännetään oikein. Kirjoita laatikoon sukunimi ja paina ”say it”.

Grazie mille, Buffon!!

Italia-Uruguay -jalkapallo-ottelun jälkianalyysi on etupäässä keskittynyt ymmärrettävistä syistä Uruguayin Luis Suárezin puremaepisodiin ja siihen, että miksi mies ei saanut heti vaikkapa punaista korttia, ja myös siihen, miksi yksi italialainen pelaaja sai punaisen kortin, kun oikeudenmukaista olisi ollut keltaisen kortin vilautus. Ehkä Fifa huomioi jatkossa ainakin tämän meksikolaisen tuomarin toimintaa.

Tässä haluaisin kuitenkin korostaa, että sankareiden ja konnien keskellä tuossa pelissa oli yksi tähti ylitse muiden: Italian legendaarinen maalivaahti, Gianluigi Buffon. Buffon torjui mallikkaasti paitsi sen yhden maalin, ja kun kokenut pelaaja tiesi, että Italian kaikkien voimien piti keskittyä hyökkäykseen, Buffon jätti porttinsa ja riensi Uruguayn puolelle. Se oli uskomatonta teko ja näky.
Koko ottelu oli täynnä dramatiikkaa. Pelin loppua kohti Italia pelasi, kuten on totuttu heitä näkemään: täysillä. Ei ihme siis, että jopa uruguayilaisessa El País -lehdessä kehutaan, kuinka Italia yhtäkkiä muisti suuruutensa. Mitä sille kuitenkin mahtaa, että Uruguayin Diego Godín pystyi Italin portin edessä hyppämään korkeammalle kuin muut ja ampumaan pallon maalin jopa selin päin. Godín on nyt kolmen miljoonan uruguayilaisen sankari.

Vaikka voi moittia muuten Italian hyökkäyspelin heikkoutta alkupuoliskolla, niin ei voi muuta kuin kiittää niitä italialaisia intohimoisesta pelistä toisella puoliskolla. Buffon ja myös Pirlo voivat lähteä Brasiliasta tyytyväisinä. Samaa ei voi sanoa Balotellilta, jolta odotettiin paljon, ja hän päätyi katsomaan punainen kortti taskussa, kuinka hänen joukkueensa kaatuu. Neljän vuoden kuluttua nähdään, miten Italian maajuokkue on parantunut.

Kiitokseksi Buffonille: https://www.youtube.com/watch?v=6K5Xe9CW9Oc

Rehellisesti

Nyt, kun juhannussää on ollut se mikä oli ja ilmat pysyvät toistaiseksi sellaisina, oli nautittavaa lukea, kuinka sosiaalisissa medioissa Suomen kansalaiset repivät vitsejä Suomen suvesta. Milloin ukko istuskeli alastomana lumihangessa, milloin raekuurot tipahtelivat salaattilehtiin tai saunavitsaan.

Huomasin senkin, etta oli ainakin yksi onneton kaveri, joka ihmetteli Suomen taivaan pilvien laatua ja sai heti kuulla kunniansa. Hänen pitäisi heti muuttaa pois Suomesta. Suomen kesästä ei saa sanoa kielteisesti, jos ei ole syntynyt täällä. Suomen asioista ei tulija saa siis puhua kielteisesti vaikka kuinka rehellistä se olisi. Näin rehelliset suomalaiset haluavat.
Sama juttu HS:n tai minkä tahansa lehtijutun suhteen. Jos tulija kritisoi vaikkapa tietyn puoleen jäsenen käyttäytymistä, silloin haukutaan koko puolue ja jopa kaikkia suomalaisia, (esim. Tapaus Umayya Abu-Hanna) ja jos tulija sanoo, että hotelleissa saa siivota sitä sun tätä, silloin haukutaan kaikkia suomalaisia siivottomiksi. Esimerkiksi Matias Harkosen blogikirjoituksessa vain suomalainen saa huomioida kielteisiä asioita.

Haloo, rehelliset suomalaiset haluavat, että tulija valehtelee. Maahanmuuttajia pitää siis neuvoa puhumaan pötyä, kun häneltä kysytään, että mitä mieltä hän on Suomen säästä ja muustakin. Pitää pukea päälle erikoiset silmälasit, joilla näkee kaiken myönteisessä valossa.  ihmiset tervehtivät aina toisiaan, hymyilevät vieraanvaraisesti ja Suomen kesä on maailman hienointa, aurinko paistaa aina, linnut laulavat, tien reunoilla on monenlaisia kukkia ja metsät ovat täynnä mustikoita, muita marjoja ja sieniä, eläimiä ja hyttysiä ja hirvikärpäsiä ei ole. Pilvet ovat Suomi-neidon näköisiä.

Hyvästi rehellisyydelle!

22 juhannusta

Tietokone auki ja siellä komeilee tuore hallitusohjelma. Uuden hallitusohjelman nimi on ”Suomi uuteen nousuun: kasvua ja työllisyyttä”.

Istun lukemaan ja sitten hän tuo kahvimukin, paahdetun leivän jossa on juustoa, kinkkua, salaattia ja tomaattia. Tuntuu mukavalta, iloiselta, kuten yleensä niinä aamuina, jolloin hän tekee niin.

Tänään on vain erikoinen aamu, paitsi se, että on juhannusaatto, on myös hääpäivämme. 22 vuotta sitten istuin hänen pyöränsä tarakalalla kypärä päässä ja lähdimme maistraattiin, jossa meidät vihittiin. Siellä minä ja hän farkkutakeissa ja pari virkailijaa. Ollaanko naimisissa vai ei, se ei ollut tärkeintä, vaan se, että halusimme olla yhdessä. Se halu on jatkunut näinä vuosina.

Elinikäinen juttu kenties. Siltä se ainakin nyt näyttää. Puhun vain puolestani ja kyllä hän tekee kaikkensa, että lähellä kainaloaan pysyn edelleen.

Ei sillä ole mitään väliä muistiko hän millaiseen aamiaiseen hän minua pyysi vaan se, että tuollaisia aamiaisia on jatkuvasti, kuin melkein jokainen päivä olisi hääpäivä.

Valokuva on otettu juhannuksena Luvialla vuonna 1992. Silloin häitä juhlittiin Ollin sukulaisten kanssa. Ollin sisko laittoi hiuksiin kurpitsakukan.

Hallitusohjelmasta ihmettelen vain, miksi valtio aikoo myydä yliopistolle kiinteistöjä, kun muuten yliopistot irtisanovat väkeä. Toiseksi miten se, että jatkossa rahan keruulupia ei tarvittaisi saa Suomea uuteen nousuun. Rahankeruulupia tarvitsevat muun muassa poliitikot vaalien alla. Miten se kansalaisten arkeen liittyisi?

 

Feeniksin lintua etsimässä

Chile vai Espanja? Peli noiden maiden joukkuen välillä on yksi odotetuimmista. Vielä viikko sitten moni olisi sanonut heti, että ilman muuta Espanja voittaa. Nyt on toisin, kiitos lentäville hollantilaisille. Olisi ihme, jos Hollanti ei voittaisi.

Toki myös Brasilian ja Meksikon pelin tulos voi toistua. Uskomatonta, mutta Brasilia ei pystynyt mitenkään murtamaan maalivahti Guillermo Ochoan puolustusta. Meksikon sanomalehtien etusivuilla komeilee tänään Ochoan kuva. Meksikon presidentti Peñas Nieto omassa Twitterissään kehuu, että Meksiko osoitti suuruutensa. Noh, odotetaan vielä, mihin seuraavissa otteluissa meksikolaiset pystyvät. Jos nyt muut joukkueet keksivät, kuinka saada Ochoa harhautetuksi, eikö maali silloin uppoa. Brasilialaiset unelmoivat mestaruudesta, mutta brasilialaiset ovat huolimattomia pallon siirrossa. Joskus tuntuu siltä, että tiukan paikan tullen palloa potkitaan ihan miten vain, jos vaikka vain joku omista olisi valmiina, ihan sokkona siis, ja se on harmi, koska brasilialaiset taituroivat muuten pallon kanssa.

Tähän asti vain yksi asia on varma. Saksa etenee vakuuttavasti, täsmällisesti ja tehokkaasti. Ei Saksan voitto johtunut vain Portugalin Pepen toilailusta ja Ronaldon vaisusta pelistä eikä edes vain Müllerin mestaruudesta. Saksan joukkue nähdään jopa finaalissa, jos he jatkossakin pelaavat samalla tavalla. On vain yksi tekijä, joka voi koitua saksalaisten heikkoudeksi, ja se on kestävyys Brasilian olosuhteissa, ja se että Espanja nousisi tuhkasta kuin feeniksin lintu ja haastaisi kunnolla.  Huomenna olemme viisaampia, ehkä.

¿Por qué no te callas? Kuningas Juan Carlos I Latinalaisessa Amerikassa

Tänään klo 18.00 Espanjan väistyvä kuningas Juan Carlos allekirjoittaa kruunustaluopumisasiakirjan. Ilman muuta kuningas Juan Carlos on tehnyt historiaa monilla tavoilla. Varsinkin Latinalaisen Amerikan medioissa on viime päivinä kerrottu lukuisia tarinoita kuninkaasta. historiallisten hetkien kunniaksi kerron kiinnostuneille tässä muutamia:

Suora käännös otsikon kysymyksestä on ”Miksi et ole hiljaa”. Se voi olla simppelisti myös ”Turpa kiinni”. Tuolla lauseella 2.6.2014 kruunusta luopunut Espanjan kuningas Juan Carlos I kehotti vuonna 2007 Venezuelan edesmennyttä presidentiä Hugo Chávezia olemaan hiljaa.

Chávez oli Amerikan maiden huippukokouksessa haukkunut Espanjan entistä pääministeriä José María Aznaria fasistiksi. Silloinen Espanjan pääministeri, sosiaalidemokraatti José Luís Rodriguez Zapatero vastasi Chávezin sanoihin selittämällä, että Aznaria oli demokraattisesti valittu pääministeri ja hän yrittää pyytää läsnäolijoita kunnioittamaan kaikkien maiden edustajia. Sanon ”yritti”, koska Hugo Chávez keskeytti jatkuvasti puhumalla päälle eikä antanut Rodriguez Zapateron puhua rauhassa, jolloin kuningas lausui jo maailmanlaajuisesti tunnetun kehotuksensa. Heti sen jälkeen espanjankielisissä maissa ja varsinkin Espanjassa kuninkaan sanoista tuli huippusuosittu kännykkä-ääni.

”Kuule, kutsu minua Jussiksi”

Kuningas on ollut Amerikan maiden presidenttien kaveri. Hyvänä ystävänä häntä tullaan muistamaan. Lehdet ovat jo täynnä erikoisia tarinoita. Paitsi episodi Chávezin kanssa, julkisuudessa on tuttu episodi entisen Argentiinan presidentin, Nestor Kirchnerin kanssa. Se tapahtui vuonna 2003, kun Espanjan kuningaspari vieraili Argentiinassa. Kirchner oli tunnettu protokollan rikkomisesta, samoin kuin kuningaskin. Kirchnerilla oli vaikeuksia kuninkaan nimen muistamisessa ja kutsui häntä korkeudeksi. Jossain retkellä argentiinalaiseen tapaan Kirchner sanoi yhtäkkiä ”Korkeutenne Ché”, ”Ché” on tuttavallinen ilmaus Argentiinassa. Vähän niin kuin Sauli Niinistö sanoisi Ruotsin kuninkaalle ”Korkeutenne kaveri (heppu)”. Myöhemmin illallispöydällä Kirchner toisti ”korkeutenne, korkeutenne”, jolloin kuningas sanoi Kirchnerille: ”Hombre, llámame Juanito” eli ”Kuule, kutsu minua Jussiksi”. 🙂

Juttu perustuu El Universalin kirjoitukseen: http://www.eluniverso.com/vida-estilo/2014/06/02/nota/3051226/juan-carlos-latinoamerica-che-majestad-que-no-te-callas

Luin nicaragualaisesta El Nuevo Diariosta, että kuningas kävi myös Nicaraguassa. Matka oli vuonna 1991, silloin, kun maan ensimmäinen naispresidentti Violeta Barrios oli ollut vallan kahvassa vain vuoden verran. Kerrotaan, että pariskunta oli hyvin mutkaton ja kuningas itse ajoi omalla autolla. Kuningas maisteli nicaragualaista ruokaa, ym. Tärkeintä kuitenkin oli se, että matkan jälkeen kuningas puhui kansainväliselle yhteisölle tärkeydestä auttaa Nicaraguaa demokratian vahvistamiseksi.

Luin myös muita tarinoita kuninkaan matkoista Latinalaisessa Amerikassa ja vaikutelma on se, että noilla matkoilla hän unohtaa protokollaa ja antautuu uusiin kokemuksiin. Muut hermoilevat ja silloin hän vitsailee ja hermostuminen loppuu.

Tuskin seuraajasta odotetaan samanlaista kohtelua. Bolivian presidentti Evo Morales on sanonut, että kuningas Juan Carlos on hänen ystävänsä, mutta prinssi Felipe katsoo häntä oudosti. Kun toimittaja kysyi Moralesilta, että mitä hän tarkoittaa noilla sanoilla, Morales katsoi muualle.

Kuninkaista

Viime, tällä ja vielä seuraavilla viikoilla todistamme television kautta monenlaisia tapoja pelata jalkapalloa. Toisin kuin edellisissä MM-kilpailuissa, tähän mennessä kaikissa peleissä on tehty maaleja.

Suurista joukkueista, kuten Espanjan, Hollannin, Brasilian, Argentiinan joukkueista on saatu sitä peliä mitä on odotettu: viihdyttävää ja intoa täynnä. Näin, vaikka tulokset eivät kenties olisi olleet sitä, mitä joukkojen kannattajat ovat odottaneet. Esimerkiksi Espanjan tuleva peli Chileä vastaan on ratkaiseva, ja kuten yksi espanjalainen televisiotoimittaja sanoo, Espanjalla on vain yksi vaihtoehto.

Espanjassa muuten tiedostetaan, että maajoukkueessa, ”La Rojassa” pitää tapahtua vaihtoja. Kukaan ei ole ikuinen. Se on tullut todistetuksi paitsi kuningasurheilussa, myös politiikassa. Sama juttu Suomessakin, jossa maan suuremman puolueen puheenjohtaja ja samalla pääministeri vaihtui. Minusta nyt ei voida arvioida oliko kokoomuslaisten päätös oikea tai ei. Tuoreen pääministerin imago on myönteinen ja se jo kertoo jotakin. Toivottavasti jokainen ottaisi elämänsä haltuunsa samalla myönteisyydellä kuin tämä hymyilevä pääministeri.

Espanjassakin puolueissa tapahtuu ja sosiaalistipuolue (Partido Socialista Obrero Español PSOE) vaihtaa puheenjohtajansa lähipäivinä. Ehdolla uusia nuoria kasvoja. Alfredo Pérez Rubalcaban tehtävä on nyt siirtyä sivuun ja antaa tilaa uusille sukupolville.

Uusille sukupolville antaa tilaa myös Kuningas Juan Carlos, joka torstaina 18.6.2014 allekirjoittaa ”eroanomuksensa” ja samana päivänä hänen pojastaan Felipestä tulee kuningas Filip VI.

Madrid valmistautuu nyt suuriin ja historiallisiin juhlallisuuksiin. Madridin promestari Ana Botella on antanut ohjeita kaupunkilaisille osallistumaan juhlallisuuksiin parhaansa mukaan koristellen parvekkeita ja katuja Espanjan väreillä.

Odotettavissa on siis mielenkiintoisia Päiviä, Suomessakin.

Minusta se, että Suomi ei ole mukana jalkapallon MM-kisoissa on hyvä asia, koska ainakin tiedotusvälineissä keskitytään seuramaan melko tasapuolisesti ja objektiivisesti muiden maiden joukkueiden pelejä. On viihdyttävää katsoa kommentaatoreiden arvioita eri joukoista. Ei se helppo tehtävä ole, ja jalkapallossa jos missä tulee aina yllätyksiä. No jaa, kuninkaan ilmoitus oli yllätys kuin myös Stubbin valinta monille!

Muuten, Costa Rican maajoukkue taisi järjestää sellaisen voitolla kokenutta Uruguayta vastaan.

Kuulemema yksi Costa Rican pelaajista on syntynyt Costa Rican pohjoisnaapurimaassa, Nicaraguassa. Nicaraguan tiedotusvälineet ovat olleet täynnä Duarten kuvia ja tarinoita hänestä. Nicaragua ei silti ole jalkapallomaa, vaan siellä baseball on kansallispeli.

Tässä espanjankielinen versio: Punto Nórdico

Brasil-Kroatia ja mellakat

Kun Brasilia ja Kroatia olivat potkineet palloa 11 minuuttia, brasilialainen puolustaja Marcelo ampui omaan verkkoon. Uskomatonta, mutta totta!

Koska peli alkoi kun Suomessa oli jo klo 23.00, jossain vaiheessa nukahdin ja heti aamulla tarkistin mitä oli tapahtunut. Televisiossa näytetiin kuinka kroatialaista pelaaja ”rikkoi” (voidaan olla eri mieltä) brasilialaisen pelaajan menoa ja tuosta kosketuksesta seurasi rangaistuspotku. Neymar osui kauniisti maaliin. Brasilia teki siis yhteensä neljä maalia (yksi omaan verkkoon). Brasiliassa oli karnevaalit.

Jos japanilainen tuomari ei olisi toiminut, kuten hän toimi eilen Brasilia-Kroatia -ottelussa, Brasilia olisi nyt täysin mellakoiden ja mielenosoitusten vallassa eikä juhlisi kuten nyt.

Muuten MM-kisat ovat historialliset brasilialaisten apatian takia. Brasilialaiset, jotka rakastavat jalkapalloa nyt keskittyvät osoittamaan maailmalle, että kaikki ei ole niin hyvin kuin hallitus antaa ymmärtää. Moni on haavoittunut, poliisi ampui kaasuja mielenosoittajia kohti, toimitiloja on rikottu ja jopa kaksi CNN: n toimittaja haavoittui mellakoissa.