Maailman kolmanneksi kiinnostavin matkailukohde vuonna 2013

Nicaragua ja Suomi ovat kuin eri avaruudesta, monissa asioissa. Nyt puhutaan matkailusta ja silloin Suomi ja Nicaragua ovat kuin matkailukolikon kahta puolta

Olemme tottuneet lukemaan, että Suomi on ensimmäisenä siinä ja siinä kansainvälisessä vertailussa. Viimeksi Finnair osoitti olevansa maailman turvallisin lentoyhtiö. Hyvä, hyvä!

Nicaragua, sen sijaan, on ollut jo vuosikausia huono monissa asioissa. Moni nicaragualainen ei edes lue tuollaisia vertailu-uutisia, koska ”tiedetään”, että Nicaragua on viimeisenä. Tänään hyppäsin melkein katolle, kun sain tietää, että yhdysvaltalaisen ja kansainvälisesti tunnetun ja arvostetun sanomalehden New York Timesin mukaan Nicaragua on nyt maailmaan kolmanneksi kiinnostavin matkailukohde. Nicaraguan edellä on vain Río de Janeiro ja Marseille, molemmat kaupungit.

Ei parempaa sijoitusta ole voitu toivoa maasta, josta tottuneesti on tullut vain huonoja uutisia. Se sijoitus on hieno saavutus kansalle, joka on taistellut sinnikkäästi diktatuuria ja köyhyyttä vastaan. Myös Suomi on ollut tukemassa nicaragualaisia.
laspenitas

Viis sitä, että maa on Ortegan käsissä. Ortegan Nicaragua on avoin yrittäjyydelle ja investoinnille. Huomasin sen jo kaksi vuotta sitten kun kävin maassa. Tuo uutinen on hieno kannustus erityisesti Tyynenmeren alueen kaupunkien ja rannikoiden yrittäjille. He tekivät sen. Toivon mukaan Nicaraguaan saapuu lisää matkustajia ja maan talous nousee nykyisestä.

Mielenkiintoista että juuri nyt Suomi sulkee suurlähetystönsä Managuassa! Ministeri Heidi Hautala oli lopettanut kahdenvälisen kehitysyhteistyön ja nyt kansalaisjärjestöt saavat siis tulla toimeen omillaan, jos haluavat tulevaisuudessakin pysyä maassa. Ei se mitään, että nyt Suomi kääntää selkänsä. Loputtomasti ei voi auttaa. Se harmittaa kyllä, että verorahoja meni edellisille tehottomille ja korruptoituneille hallituksille mukisematta, mutta nehän olivat oikeistolaisia ”liberaaleja”.

Ymmärrän miksi nyt rauhallinen Nicaragua kiinnostaa. Menneisyytensä takia maa on kuin tuntematon ja koskematon aarre. Se ruoka, maissiruoat kuten nacatamales, enchiladat, Indio viejo ”vanha intiaani”, ym, ym ovat niin erikoisia ja hyviä. Maasta löytyy vielä koskemattomia hiekkarantoja, luonto on monipuolinen ja ihmiset mutkattomia, vaikka vähän ujoja. Sekä Suomi että Nicaragua tarjoavat luontonsa puolesta jotakin ainutlaatuista. Molemmat maat ovat kauniita omalla tavallaan. Niin erilaisia ja niin tunteita riisuttavia.
Achuapanacatamales2

¡Buen viaje! Mennäänkö Nicaraguaan Finnairilla? 🙂

Ei pientä tipppakään

Tuntuu siltä, että tässä tammikuussa ei puhuta kovin paljon tippattomasta tammikuusta kuten edellisinä vuosina. Toivon mukaan se ei ole merkki vanhan perinteen suosion laskusta.

Tietävästi tipaton tammikuu järjestettiin Suomessa jo vuonna 1942, jolloin ”Propaganda-Aseveljet-järjestö markkinoi Tipaton tammikuu -kampanjaa, ja sen toiminnan seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.´”

Muissa maissa toki aina on niitä ihmisiä, jotka päättävät minä kuuna tahansa olla koko kuukauden ilman alkoholia. Mutta tipaton tammikuu ei valitettavasti ole muissa maissa yhtä vahva ”käsite” kuten Suomessa. Erikoista, koska eihan alkoholin kulutus ole vain Suomessa korkeaa. Esimerkiksi monissa Latinalaisen Amerikan maissa juodaan viinin ja kaljojen sijasta rommia, ym. väkeviä ja tilastoinnin laatu on toinen.

Tipaton. fi sivustolla Antti Hyytti kirjoittaa: ”Tipattomaan tammikuuhun osallistujien määrä on vakiintunut reiluun kymmeneen prosenttiin alkoholia käyttävästä aikuisväestöstä.

Juhlakauden jälkeen Tipaton tammikuu nähdään myös osana laajempaa elämäntaparemonttia. Se on toimiva tapa arvioida millaista oma alkoholin käyttö on ja miten se vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Kuukauden tauko alkoholin käytöstä kohentaa mielialaa, parantaa unen laatua, lisää vastustuskykyä, laskee verenpainetta ja parantaa työssä jaksamista. Monelle Tipaton tammikuu toimii innoituksena pitkäaikaisempaan kulutuksen vähentämiseen…

Eurojen lisäksi tipattomalle ryhtyminen säästää myös maksaa, aikaa, kaloreita, ihmissuhteita ja miksei vaivaakin.

Tipattoman tammikuun uusilta verkkosivuilta (www.tipatontammikuu.fi) löytyy laskuri, josta selviää paljonko rahaa alkoholiin palaa sekä ehdotuksia siitä, mitä muuta vastaavalla summalla olisi voinut hankkia. ”.

Tipattoman tammikuun terveysvaikutuksista ollaan kuitenkin monta mieltä. Joidenkin mielestä paras alkoholin terveyshaittojen ennaltaehkäisevin muoto on antaa maksalle armoa säännöllisemmin.

Yksi harvoista, jotka ovat lähipäivinä kirjoittaneet aiheesta on Saksa Saarikoski. Luin Saarikosken kolumnin (HS: ssa 9.1.2012), jossa hän kertoo, että alkoholikeskustelu Suomessa pyörii alkoholistien ympärillä. 80% on kuitenkin alkoholin kohtuukäyttäjiä. En kannata holhousta ja ylimitoitettuja toimenpiteitä asian suhteen. Näin, vaikka tiedän mitä alkoholi tekee varsinkin köyhälle ihmiselle vaikkapa Latinalaisen Amerikan maissa.

Tipaton tammikuu on hyvä päätös. Nauttimatta alkoholia voi olla myös ihan milloin vain. Monille parasta on se, kun ei hehkuta päätöksestä muille, mutta pystyy näyttämään itselleen että pystyy siihen.

Jos joku haluaa ryhtyä vaikkapa tipattomaan vuoteen, se on hänen asiansa. Alkoholin seurauksista tiedetään niin paljon, ettei tuskin ole kovin viisasta hehkuttaa sillä.

Kansallismuseossa

Kävimme lasten kanssa Helsingissä. Päämäärämme oli upea kansallismuseo.
IMG_8032

Sanotaan heti, että retki tuossa paikassa oli sen arvoinen. Pienempiä kiinnosti kovasti pyörivä video Suomen historiasta sekä keskiajan esineet, ja tietenkin se savupirtti. Isompia lapsia kiinnosti erityisesti kartanonväen elämä, ja itse ihastuin museon kupolin freskoihin.
IMG_8077
IMG_8142
Vierailusta eniten jäi mieleen kansallismuseon työntekijöiden ystävällisyys. He osaavat asiansa ja suuret kiitokset heille. Kansallismuseo on kuin on Helsingin aarre. Hieno rakennus ja matkailukohde.

Kiitos!