Lohjan lukion väistötiloihin ja ystäviä maahanmuuttajaäideille

Lohjan Lasten nuorten ja perheiden lautakunta kokoontuu torstaina 18.1.2018. Kokousasialista on luettavissa Lohjan kaupungin nettisivuilta.
Mukana on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen aleneminen pieni- ja keskituloisilta sekä perheiltä, jolla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Toinen tärkeä ja hyvin ajankohtainen asia on Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Esitys on, että

  1. Lohjan lukion opetus järjestetään toistaiseksi korvaavissa tiloissa lukuvuoden 2018 – 2019 alusta;
    2. pyytää tilojen palveluja järjestämään korvaavat tilat opetusta varten.

Kuten olette saaneet lukea paikallislehdestä, Lohjan lukiossa on vakavia sisäilmaongelmia. Oppilaiden ja henkilökunnan on siirryttävä muualle heti kun se on mahdollista.

Kaupunki on jo ryhtynyt järjestämään väistötiloja,joihin siirryttäisiin ensi syksynä. Kehittämisjohtaja Eero Soiniototesi, että lukiossa on yli 8000 kerrosneliömetriä, mutta väistötilat tulevatolemaan kolme tuhatta pienemmät.

Lehtikirjoituksen lopussa sanotaan, että opiskelijoita on runsaat 730, joista osa oireilee ja 59 opiskelijaa on saanut luvan opiskella kotoa käsin, koska heidän on hankalaa opiskella rakennuksessa.
Väistötilojen hinnaksi arvioidaan noin 3-4 miljoonaa. Jos vanha lukion rakennus päädytään korjaamaan, hintahaarukaksi on arvioitu 6-10 miljoonaa euroa.
Ilman muuta tilanne on haastava ja esitys selvä.

Monkola2

Lohjan lukio on kaupungintalo Monkolan vieressä.

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille
Kaikista asiakohdista eniten jäin miettimään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Lohjan kaupungin kumppanuussopimuksen täydentämistä 2000 eurolla, kuten asialistassa on esitetty. Kumppanuussopimuksen kuntaosuus on tällä hetkellä 13 500 euroa.

Kumppanuussopimuksen tavoitteena on vastata kaupungin lapsiperheiden tarpeisiin. ”Sopimus koski vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta, perhekummitoimintaa ja samaan sopimukseen yhdistettyä vuonna 2010 aloitettua tilapäistä lastenhoitoapua.”

MLL aloitti Lohjalla vuonna 2011 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa.” Sen keskeisenä tavoitteena on ollut maahanmuuttajaäidin integroitumista yhteiskuntaan ja kielen oppiminen. Toimintaan on saatu STEA -rahoitusta . 


MLL vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta, ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta. MLL:n koordinaattori myös etsii maahanmuuttajaäidille sopivan ystävän ja toimii ystäväparin tukena. Ystävätoiminnan tarve on Lohjalla kasvanut ja nykyisellä resurssilla tähän ei pystytä vastaamaan.”

Miksi tämä asia mietityttää? Varmasti henkilökohtaisista syistä. Olen itse maahanmuuttajaäitinä kokenut millaista se arki todellisuudessa on. Teen heti selväksi, että en vastusta tämän sopimuksen täydentämistä. Päinvastoin.

Olen aiemmin kirjoittanut maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja olen toivonut sellaistakin toimintaa mitä nyt MLL tekee nyt Lohjan kaupungin tuella. On hyvä asia, että yritetään auttaa yksin kotona olevia naisia. Mietin kuitenkin, että tarvitaan myös muita täydentäviä toimintoja, joilla naisia yritettäisiin osallistuttaa ja ottaa mukaan yhteiskuntaan. Moni nainen ei välttämättä halua toista naista kotiin ja/tai istua kotona vaan hän haluaa lähteä kotoa vaikkapa kerhoon, jossa hän voi jutella muiden suomalaisten naisten kanssa ja samalla tutustuttaa lapsensa muihin lapsiin.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen on hyvä keino olla mukana ja saada kavereita. Kynnys lähteä harrastamaan on korkea eikä vain rahallisesti. Moni mies (maahanmuuttaja tai suomalainen) estää vaimonsa kotoa lähtemistä. Kannattaisi panostaa myös puolison valistamiseen naisten oikeuksista ja vaikkapa kielten osaamisen tärkeydestä.

Myös maahanmuuttajien kohdalla se oma-apu voi olla joskus se paras apu. Eli myös aloitteellisuus on tärkeä. Muistutan, että myös moni suomalainen äiti on lastenhoidossa liian yksin. Toki monilla on sukulaisia ja ystäviä, mutta ehkä moni ei jaksa hakea apua ja seuraa. Jos lasten etuja ajatellaan, tärkeintä on, ettei yksikään äiti saisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Mainokset

Espoolaiselle rouvalle

Olin tänään espoolaisessa kauppakeskuksessa ja erässä kahvilassa katseeni kohtasi rouvan lempeään katseen. Tuntui siltä kuin maailman rauha olisi pysähtynyt hänen silmiin.

Ehkä se, että lapset ja minä aurinkoisena päivänä olimme ostamassa jäätelöä ja rouva seurasi tarkasti lasten tilauksia tai se, että hymyilimme hänelle, mutta tuo rouva hymyili meille rollaattorin takana yhtä lempeästi kuin hän katsoi meitä.

Menimme istumaan ja hän oli siinä melkein meidän vieressä ja kun katsoin häntä, hän hymyili taas. Hieno hetki, joka saa minua vieläkin hymyilemään. Moni joka on käynyt eilen ja tänään lukemassa Puheenvuoron blogiani ymmärtää varsin hyvin kuinka tämän espoolaisen rouvan hymy lämmittää sydäntäni.

Otsikossa kirjoitin rouvasta kunnioituksesta häntä kohtaan, mutta hän voisi olla jonkun isoäiti tai mummu.

Kiitos kaunis rouva, jos olit tänään keskipäivällä Iso-omenan keskikäyttävän kahvilassa! Kiitos myös ystävälliselle kahvilan henkilökunnalle!

Kahvi

Muutama sana suomalaisista naisista

19 suomalaista naista tuli valituksi kansanedustajiksi vuonna 1907. He olivat ensimmäiset naiskansanedustajat maailmassa. Yksi niistä naiskansanedustajista oli Miina Sillanpää. Miina Sillanpää oli myös ensimmäinen naisministeri Suomessa. Sillanpää oli sosiaaliministerinä Väiniö Tannerin hallituksessa. Miina Sillanpää toimii 38 vuotta kansanedustajana. Hän oli demari.

Vuonna 2000 Tarja Halosesta tuli ensimmäinen naispresidentti Suomen historiasta. Muistan vielä tuota päivää ja siitä kuinka pienetkin tytöt iloitsivat siitä, että myös naisesta voi tulla maan presidentti. Toisin kuin Sillanpää, Tarja Halonen on opiskellut yliopistossa. Myös Halonen on ollut sosiaaliministeri, mutta myös pohjoismainen yhteistyöministeri, oikeusministeri ja ulkoasiainministeri. Tarja Halonen oli 21 vuotta eduskunnassa, kunnes hänestä tuli presidentti. Hän oli demari.

Ei se ole sattumaa, että edellä mainitut naiset kuuluivat mainittuun puolueeseen. Naisten asema ja tasa-arvo naisten ja miesten välillä on ollut keskeisessä asemassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Naisten aseman kannalta kaikki ei ole tänä päivänä kunnossa, kuten moni voisi kuvitella ja toistaa. On vielä pari asiaa, jotka kaipaavat paranemista: naisten palkka kaipaa vielä kohentamista. Miten naisen palkan oikaiseminen voisi kuitenkin onnistua, kun nyt ainakin sosiaalisissa medioissa jotkut suomalaiset vetoavat siihen, että naisilla on liian hyvä asema ja, että moni mies saa pieni palkka. Miehiä aliarvioidaan jne. Ei ole ihme, että naisvaltainen PAM on varautunut ammattiliitto, joka ei noin vain suostu miesvaltaisten alojen ja neuvottelijoiden ehdotuksiin.

Samat puheet alistetusta suomalaisesta miehestä toistuvat nyt kun mainitaan, että moni, liian moni suomalainen nainen kärsii fyysistä väkivaltaa. Niin moni mieskin, mutta nyt puhutan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Jonkun uutisen mukaan tanskalaisten naisten jälkeen, suomalaiset naiset ovat eniten Euroopassa fyysisen väkivallan kohteena.  Miten tämä voidaan selittää? Yksi syy on se ikuinen väkivallan vähättely, sanotaan ”nainen on siihenkin syyllinen” vaikka höyrypäinen mies nyrkkinsä nostaa.

Kaikesta huolimatta suomalaisten naisten asema on kansainvälisestikin erittäin hyvä. Tämä asema ei olisi mahdollista ilman yhdenvertaisia, epäitsekkäitä ja rohkeita miehiä. Löytyvätkö he tänä päivänä muistakin puolueista kuin vain demareista? Kyllä, kyllä vai kuinka? Olisiko esimerkiksi Nasima Razmyar tullut valituksi eduskuntaan hallituspuolueiden äänillä?

Kiinnostuneille, tässä linkki espanjankieliseen tekstiin: Algunos apuntes sobre las mujeres finlandesas.

Naiset2

Nainen pystyy kaikkeen, jos hän haluaa.