Pitkäsilta

Kävelin taas Pitkäsiltaa pitkin. Tällä kerralla Hakaniemestä keskustaan.

Silta ei ole niin pitkä kuin voisi olettaa, mutta ei se kuitenkaan ole kovin lyhyt. Minua kiinnostaa sillan historiaa, jolla on varmasti tekemistä Helsingin laajentumisen kanssa.Historiakirjoista selviää, että Helsingin väkiluku kolminkertaistui 1800-luvun lopulla, kun väki muutti maaseudulta kaupunkiin.

Luin Matti Klingen ja Laura Kolben  Helsinki -Itämeren tytär -kirjasta, että Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi Suomen suurin teollisuuskeskus ja samalla sinne nousi työväen maailma, Kallion kaupunginosa. ”…Kallion linjat avattiin; niitä oli alun perin tarkoitus tehdä yhdeksän . Pitkäsillan pohjoispuolella väestön valtaosa oli 1900-luvun alussa palkkatyöntekijöitä, tehtaalaisia, sekätyöläisiä, käsityöläisiä ja ammattitaitoisia rakennusmiehiä. Vasta vuonna 1901 Pitkäsillan pohjoispuolen alueet liitettiin Helsinkiin IX kaupunginosaksi ja kivikaupungin rakentaminen pääsi vauhtiin.”

Pitkäsilta on osa kivikaupungista ja kuten kuvissa näkyy, sillan rakenteissa on reikiä ja lohkeamia.

Etsin tietoa netistä ja löytyy vähän. MTV3:n blogisti Pertti Nyberg kirjoitti pari vuotta sitten kuinka historia näkyy eri Helsingin paikoissa ja rakenteissa, mutta noissa paikoissa ei kerrota mitä siellä on tapahtunut. Toivon, kuten Nyberg, että siihen tulisi muutoksia. Ainakin pieni laatta sillan kyljessä auttaisi paljon matkailijoita.

”…Siinä samalla katselin jälleen kerran sillan rakenteissa olevia lohkeamia ja luodinreikiä. Noita pääasiassa sisällissodan aikaisia ja siltaan ilmeisen tahallaan muistoksi jätettyjä reikiä.

Nuo taistelujen jäljet ovat niin sanottua elävää historiaa mutta jostain kumman syystä missään ei ole kilpeä tai taulua, jossa kerrottaisiin noiden luodinreikien historiasta — tai en ainakaan sellaista ole löytänyt. Kirjoja lukemalla selviää, että luodinreiät ovat ilmaantuneet muun muassa sisällissodan aikaisen epäonnisen vankienvaihto-operaation seurauksena. Myös Töölönlahden luona olleiden saksalaisten tykit aiheuttivat lisää tuhoa.”

Pitkäsilta yhdistää vielä tänä päivänä kaksi Helsinkiä. Toinen ylväs, klassinen, täynnä turisteja ja turisteille tarkoitteuja kauppoja turistien hinnoilla ja toinen mahtipontinen, mutta kansanomainen, helposti lähestyvä, monipuolinen, täynnä elämä kaikessa kirjavuudessa. Pitkäsilta1

Jos haluat lukea espanjaksi, tässä tämä: ”Pitkäsilta”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s