Kaipuu

Sanotaan, että ilo on pienestä kiinni ja joskus se pitää paikansa. Eilen ruokakaupassa näin Costa Rican lipun erän hedelmän kyljessä. En ole syntynyt Costa Ricassa, mutta iloitsin kuitenkin, että näin jotakin mitä on tullut sieltä päin, josta minäkin olen tullut.

pina

Tänä aamuna yllätykseni oli suuri kun televisiossa oli argentiinalainen mies ja venezuelalainen nainen tanssimassa tangoa ja musiikki oli Carlos Gardelin. Pariskunta oli televisiossa suomalaisen miehen kanssa puhumassa Helsingin tangoviikon tapahtumista. Tango viikon päämäärä on yhdistää kansoja ja samalla tuoda hyviä puolia Latinalaisen Amerikan kulttuurista. En ole syntynyt Argentiinassa, mutta taas sydämeni kutistui vähäsen .

Varmasti, jos olet asunut tai asut ulkomailla, kaukana Suomesta, ymmärrät mitä nyt kirjoitan.

Tilastojen mukaan Suomessa asuu alle 10 000 latinoa ja uutiset Latinalaisesta Amerikasta keskittyvät muihin aiheisiin kuin kulttuuriin.

Espanjaksi: Algo de lo latino en Finlandia

Mainokset

EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokous Brysselissä

Tänään alkaa Brysselissä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden eli CELAC: n, (Comunidad de Estados Latinoamericanos y Caribeños) kahden päivän huippukokous.

Järjestyksessä toinen EU–CELAC-huippukokoksen tarkoitus on vahvistaa näiden kahden alueiden maiden välisiä suhteita.

Huippukokouksen pääteemana on:  ”Yhteinen tulevaisuutemme: menestyvien, yhtenäisten ja kestävien yhteiskuntien rakentaminen kansalaisillemme”.

Huippukokoukseen osallistuu noin 61 valtio- tai hallituspäämiesta. Suomen pääministeri Juha Sipilä on mukana.

CELAC:n nykyinen puheenjohtaja, Ecuadorin presidentti Rafael Correa, sanoi saapuessaan Brysseliin, että Latinalaisella Amerikalla on paljon opittavaa Euroopasta, mutta että myös Euroopan maat voivat tehdä paljon CELAC.n maiden eteen ”eikä se tarkoita hyväntekeväisyyttä vaan oikeudenmukaisuutta”

Correan mukaan huippukokouksessa tullaan tekemään töitä taistelussa köyhyyden vähentämisessä. Kokouksessa tullaan käsittelemään molempien alueiden maiden yhteisiä  kiinnostusalueita kuten yhteistyön vahvistamista. Innovaatio, kestävä kasvu, koulutus, turvallisuus ja ilmastonmuutos tulevat olemaan huippukokouksen aiheita.

EU–CELAC-huippukokouksessa tullaan keskustelemaan Kolumbian rauhanprosessista kuin myös Kuuban ja EU:n suhteista ja niiden vahvistamisesta.

Correa2

Correa illasti Euroopan komission puheenjohtajan kanssa.

CELAC perustetiin vuonna 2010.

Ensimmäinen EU–CELAC-huippukokous pidettiin Santiagossa Chilessä 26.–27. tammikuuta 2013. Pääteemana oli kaupan alan yhteistyö sekä sosiaalisten ja ympäristöön suunnattujen laatuinvestointien edistäminen.

EU:ssa sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa asuu yhteensä yli miljardi ihmistä

  • EU–CELAC-huippukokoukseen osallistuu kolmasosa YK:n jäsenistä ja lähes puolet G20-maista
  • EU on CELAC-alueen suurin ulkomainen investoija
  • EU on CELACin toiseksi suurin kauppakumppani

Lähteet:

http://www.telam.com.ar/notas/201506/107469-secretario-general-oea-cumbre-celac-ue.html

http://www.elcomercio.com/actualidad/correa-bruselas-celac-unioneuropea.html

http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2015/06/10-11/

Presidentti Niinistö Meksikoon

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa tänään puolisonsa kanssa valtiovierailulle Meksikoon.

Matkan tarkoitus on paitsi kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen, myös edistää Suomen vientiä useilla alueilla, kuten energiassa, teknologiassa ja koulutuksessa.

”Presidentti Niinistön kanssa Meksikoon lähtee myös yritysvaltuuskunta, jossa on edustettuina suomalaisia energia-, cleantech- ja ICT-yrityksiä. Yrityksiä kiinnostavat erityisesti Meksikon jättimäiset infrahankkeet ja kaivosteollisuus.”

Kävin kurkistamassa, mitä meksikolaiset tiedotusvälineet kertovat vierailusta.

Presidentti Niinistön vierailusta  on  Meksikossa uutisoitu jo helmikuussa. Silloin Meksikon ulkoasiansihteeri  José Antonio Meade Kuribreña ja valtuustkunta vieraili Suomessa ja tapasi esimerkiksi ulkoministeri Tuomiojan,  eduskuntapuhemies Eero Heinäluoman ja elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen sekä eri yksityisektorien edustajia. Meade Kuribreñan matkan tarkoitus oli valmistella presidentti Niinistön valtiovierailu.

Televisan toimittajat olivat pari päivää sitten käyneet haastattelemassa presidentti Niinistöä. Haastattelussa presidentti Niinistö puhuu muun muuassa siitä, että Suomen talven takia tarvitaan energiaa ja että metsä on ollut tärkeä energialähde.

Uutisessa kerrotaan myös, että Helsingin julkinen liikenne on yksi Euroopan parhaista.

Meksikon ja Suomen vällinen kauppa on noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja korostetaan, että nyt molemmat maat haluavat parantaa tuota lukua muun muassa Suomen presidentin vierailun myötä.

Meksikossa toimii 38 yritystä, joiden pääoma on Suomesta muun muuassa suurin sähkölaitosten tuottaja.

Meksikosta tuodaan Suomeen mönkijöitä, kännyköitä, ym. Suomesta Meksikoon viedään teollisuuteen tarkoitettuja kuljetuskoneita, korkealaatuista paperia ja paperikoneiden osia.

Televisiolle presidentti Niinistö sanoo myös, että Meksikolla ja Suomella on yhteiset huolet, kuten maapallon lämpeneminen ja kansainväliset konfliktit.

Venäjän suhteista presidentti sanoi, että Venäjän ja EU:n suhteet ja sodan välttäminen on tärkeää.

Presidentti kehui Meksikon uudistuksia mutta muistutti, että valitettavasti huonot uutiset leviävät laajalta, ja hän toivoo parasta huumerikollisuuden torjumisessa.

Meksikon presidentin Enrique Peña Nietosin kanssa presidentti Niinistö puhuu muun muassa energiauudistuksista, uusiutuvasta energiasta, koulutuksesta ja akateemisesta liikuvuudesta sekä metsäalasta.

Meksikon ja Suomen presidenttien tapaaminen on harvinainen tapahtuma. Edellinen tapaaminen oli 16 vuotta sitten Martti Ahtisaaren aikana.

Lähteet:

http://noticieros.televisa.com/mexico/1505/mexico-finlandia-paises-preocupaciones-comunes/

http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_matkustaa_meksikoon/8012615

http://www.eluniversal.com.mx/nacion-mexico/2015/alistan-visita-de-presidente-de-finlandia-a-mexico-1078904.html

Amerikan maiden huippukokousesta

Perjantaina alkoi Panamassa Amerikan maiden huippukokous. Kokous päättyy muutaman tunnin kuluttua. Tämä on jo seitsemäs huippukokous mantereen historiassa. Siihen osallistuu 35 maan johtajaa koko mantereesta.

Eilen Suomeenkin asti kantautui tietoa Kuuban Raúl Castron ja USA:n Barack Obaman tervehdyksestä. Se on ele, joka osoittaa, että vanhojen pukkiritareiden välillä on sittenkin syntymässä uusi ja eteenpäin menevä suhde.

Obama kuitenkin kokoontui myös muun muassa Brasilian ja Meksikon presidenttien kanssa. Yhteinen mielipide taisi olla se, että koulutus on ratkaiseva tekijä eriarvoisuuden vähentämisessä.

Maiden presidenttien tapaamisten ja kokouksien ohella on kansalaisjärjestöjen ja esimerkiksi mantereen yrittäjien kokouksia. Esimerkiksi 20 maan yrittäjät luovuttivat maiden presidenteille listan, jossa on 30 kehotusta ja ehdotusta talouden kehittämiseksi. Ehdotuksista keskeisimpiä ovat infrastruktuurin ja kaupan vahvistaminen. Sen lisäksi yrittäjät vaativat helpotuksia resurssien saamiseksi muun muassa kasvun vauhdittamiseksi ja innovaation edistämiseksi.

Muuta erikoista.

Kuuba osallistuu nyt vasemmistohenkisten maiden aloitteesta ja koska se oli Ok nyt myös Yhdysvallalle. Obaman ja Castron käden puristuksen lisäksi Panamassa on tapahtunut muuta erikoista.  Esimerkiksi Panamassa asuvat venezuelalaiset buuasivat Venezuelan presidentti Nicolás Madurolle. Jos ennen vanhaan Kuuba aiheutti päänvaivoja yhdysvaltalaisille johtajille, nyt huoli on siirtynyt Venezuelaan. Huippukokouksen alla 20:n maan ex-presidenttiä julkaisi vetoomuksen Venezuelalle oppoitiojohtajien vapauttamiseksi.

Erikoista on ollut myös kuubalaisten vallankumouksellisten ja vastavallankumouksellisten yhteentörmäykset.

Hirviö ”la bestia” on Yhdysvallan presidentin auton kutsumanimi. Se on musta luodinkestävä ja iso limusiini.  Sen pituus on noin kuusi metriä. Se on nähty Panaman kaduilla ja on ollut kaupunkilaisten keskustelunaihe.

Kiintoisaa on sekin, että Chilen presidentti ei ole saapunut Panamán sisäisten ongelmien takia.

Huippukokouksen teema on ”Kehitys yhdenvertaisesti ja yhteistyön haaste Amerikoissa” (Vapaa käännös)

Muuten, Nicaraguasta:

Toimittaja Sanna Cortés valaisee Yleisradion kirjoituksessa Nicaraguan nykyisestä tilanteesta melko osuvasti. Kiitos hänelle!

Fernández, Rodríguez, Suárez…

Nyt, kun Latinalaisen Amerikan maat ovat menestyneet Jalkapallon MM-kisoissa ja saman pelin aikana juontajat joutuvat toistamaan lukuisia kertoja pelaajien espanjankielisiä sukunimiä,  niin huomaan, että välillä ei mene nappiin.

Painomerkki osoittaa, että sanan ääntäminen ei noudata ääntämissääntöjä ja samalla kertoo meille, että sanapaino kohdistuu sille tavulle. Näin Fernández äännetään FerNANdez eikä FernanDEZ, kuten juontajilla ja selostajilla on tapana. Se kuulostaa samalla kuin espanjalainen selostaja sanoo RaikKONEN eikkä RAIkkonen.

Ylen aamutelevisiouutisissa kuulin, kun ankkuri sanoi SuáREZ eikä SuArez. Pikku juttu? -Kyllä, paitsi kun tunnin aikana sitä toistetaan ja toistetaan väärin. Ja sitten Sanna Ukkola jälkiviisaissa toistaa sen väärin.

Tässä tämä sivu, jossa voit kuunnella itse kuinka noita sanoja äännetään oikein. Kirjoita laatikoon sukunimi ja paina ”say it”.

Se yksinäinen Latinalainen Amerikka

Yksi suurista espanjan kielen kirjailijoista, toimittajista ja uudistajista on kuollut. Gabriel José García Márquez poistui 87-vuotiaana keskuudestamme Meksikossa, johon han oli muuttanut asumaan noin 30 vuotta sitten. Gárcia Márquez syntyi Kolumbiassa vuonna 1927.

Jälkeensä hän jätti suuria teoksia kuten Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad, 1967), joka on käännetty yli 30 kielelle, Kukapa everstille kirjoittaisi (El coronel no tiene quien le escriba, 1961), Kuulutetun kuoleman kronikka (Cronica de una muerte anunciada, 1981), Rakkautta koleran aikaan (El amor en los tiempos del cólera, 1985). Cervantesin instituutin García Márquezin teosten listassa on yhteensä 47 teoksen nimiä.

Vuonna 1982 García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Palkintoseremoniassa García Márquez piti hyvin suositun puheensa Latinalaisen Amerikan yksinäisyydestä (La soledad de América Latina). Puheessa hän luettelee niitä ”yksinäisyyden” syitä, kuten sodat, vallankaappaukset, diktatuurit, köyhyyden, lapsikuolleisuuden, epäoikeudenmukaisuuden. Puheessa García Márquez unelmoi Latinalaisen Amerikan maille samanlaisia sosiaalisia oikeudenmukaisia yhteiskuntia kuin Euroopassa on. ”¿Por qué pensar que la justicia social que los europeos de avanzada tratan de imponer en sus países no puede ser también un objetivo latinoamericano con métodos distintos en condiciones diferentes?”

Näin Garcia Márquezin poistumishetkellä Latinalainen Amerikka elää suhteellisen rauhallisia hetkiä verrattuna vaikkapa 80 ja 90- lukujen konfliktivuosiin, ja köyhyys on vähentynyt. Valitettavasti totalitarismi ei ole poistunut ja oikeudenmukaisuus on paikoittain poissa.

Totalitaristijohtajien nimet ja aatesuunnat ovat vain vaihtuneet. Sanat, joita hän toimittajana suuresti arvosti, eivät ole kaikkialla vapaita. Tänä vuonna moni toimittaja on joutunut painostuksen ja sensuurin kohteeksi.

Kolumbia on julistanut kolme surupäivää, ja maanantaina Meksikossa pidetään viralliset hautajaiset. Ilmeisesti kirjailijan tuhkat jaetaan Meksikon ja Kolumbian kesken.

Kuolemansa jälkeen García Márquez yhdistää kansoja. Eläähän jokaisessa Latinalaisen Amerikan ja muun maailman ihmisessä pieni Macondon kyläläinen. Macondo on se kylä, jonka elämää García Márquez kuvailee pääteoksessaan.

Kansanedustaja erotettu Venezuelan parlamentissa

María Corina Machado on venezuelalainen oppositiokansanedustaja, joka muutamaa päivää sitten osallistui Panamán kutsusta Amerikan valtioiden järjestön OAS:n pysyvän neuvoston kokoukseen Washingtonissa.

Venezuela esti muiden ”vasemmistohallitusten” avulla Machadon puheenvuoron Venezuelan nykytilanteesta OAS:n kokouksessa.

Kokouksen aikana ja sen jälkeen Venezuelan parlamentin puheenjohtaja Diosdado Cabello (toiseksi tärkein mies chavistien vallankumouksesta) sanoi jo 24.3.2014, että Machado on rikkonut perustuslakia ja näin hän ei voi toimia kansanedustajana.

Venezuelan perustuslain artikloissa 191 ja 197 sanotaan muun muassa, että kansanedustajia ei voi hyväksyä tai toimia julkisissa tehtävissä ilman, että menettää paikkansa, paitsi opetus-, koulutus-, satunnais- ja avustustehtävissä, samalla kansanedustajilla on velvollisuus täyttää tehtäviä vain kansan etujen hyödyksi. Artiklassa 149 sanotaan, että valtion virkamiehet eivät voi hyväksyä tehtäviä, palkkioita tai korvauksia ulkomaalaisista valtioista ilman parlamentin hyväksyntää.

Venezuelan korkein oikeus näki, kuten eduskunnan puhemies ja muut Chávezin puolueen kansanedustajat, että María Corina Machado rikkoi perustuslakia, koska hän toimii diplomaattisessa tehtävässä Panamán valtuuskunnassa, ”tehtävä”, joka muun muassa on ristiriidassa perustuslain ja hänen velvollisuutensa venezuelalaisena.

María Corina Machado meni satunnaisesti OAS: n kokoukseen paljastamaan Venezuelan hallituksen toimia muun muassa mielenosoituksien aikana. Hänen erottamisensa on taas yksi valaiseva esimerkki siitä, kuinka perustuslakia voidaan tulkita hallitsevan puolueen intressien mukaisesti. Päätös paljastaa myös sen, kuinka Nicolás Maduron hallitus yrittää nujertaa oppositionsa. María Corina Macho meni OAS: n pysyvän neuvoston kokoukseen Washingtoniin toimiakseen Venezuelan oppositiokansan äänitorvina, puolustaakseen venezuelalaisten etuja.

Venezuelan hallitus, pääpuolue, eduskunta ja korkein oikeus ei kunnioittaa kansan tahtoa, vaalijärjestelmää ja demokratiaa. María Coririna Machado oli vaaleissa 2010 maan ääniharava! Machado on ollut myös presidenttiehdokkaana. Machado ja vankilassa istuva Leopoldo Lopez ovat äänekkäimmät hallituksen vastustajia. Nyt Machado menettää koskemattomuuteensa ja häntäkin voi vangita. Kaiken takana on opposition ja toisinajattelijoiden poissulkeminen ja perustuslakia on valjastettu ja tulkittu sen eteen.

Toivon mukaan kaikki demokratiaa kunnioittavat kansalaiset ja kansanedustajat voisivat osoittaa solidaarisuutensa ja tuomita Venezuelassa tapahtuvat vääryydet. Venezuelassa tänään mielenosoittajat lähtevät kaduille osoittamaan tukeaan Machadolle.

Maria C2

Lähteet:

El País:

http://internacional.elpais.com/internacional/2014/04/01/actualidad/1396312662_160510.html

Telesur (Venezuelan hallituksen kanava):

http://www.telesurtv.net/articulos/2014/03/31/tsj-de-venezuela-ratifico-medida-contra-exdiputada-de-la-derecha-maria-machado-9654.html