Lohjan lukion väistötiloihin ja ystäviä maahanmuuttajaäideille

Lohjan Lasten nuorten ja perheiden lautakunta kokoontuu torstaina 18.1.2018. Kokousasialista on luettavissa Lohjan kaupungin nettisivuilta.
Mukana on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen aleneminen pieni- ja keskituloisilta sekä perheiltä, jolla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Toinen tärkeä ja hyvin ajankohtainen asia on Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Esitys on, että

  1. Lohjan lukion opetus järjestetään toistaiseksi korvaavissa tiloissa lukuvuoden 2018 – 2019 alusta;
    2. pyytää tilojen palveluja järjestämään korvaavat tilat opetusta varten.

Kuten olette saaneet lukea paikallislehdestä, Lohjan lukiossa on vakavia sisäilmaongelmia. Oppilaiden ja henkilökunnan on siirryttävä muualle heti kun se on mahdollista.

Kaupunki on jo ryhtynyt järjestämään väistötiloja,joihin siirryttäisiin ensi syksynä. Kehittämisjohtaja Eero Soiniototesi, että lukiossa on yli 8000 kerrosneliömetriä, mutta väistötilat tulevatolemaan kolme tuhatta pienemmät.

Lehtikirjoituksen lopussa sanotaan, että opiskelijoita on runsaat 730, joista osa oireilee ja 59 opiskelijaa on saanut luvan opiskella kotoa käsin, koska heidän on hankalaa opiskella rakennuksessa.
Väistötilojen hinnaksi arvioidaan noin 3-4 miljoonaa. Jos vanha lukion rakennus päädytään korjaamaan, hintahaarukaksi on arvioitu 6-10 miljoonaa euroa.
Ilman muuta tilanne on haastava ja esitys selvä.

Monkola2

Lohjan lukio on kaupungintalo Monkolan vieressä.

Ystäväksi maahanmuuttajaäideille
Kaikista asiakohdista eniten jäin miettimään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Lohjan kaupungin kumppanuussopimuksen täydentämistä 2000 eurolla, kuten asialistassa on esitetty. Kumppanuussopimuksen kuntaosuus on tällä hetkellä 13 500 euroa.

Kumppanuussopimuksen tavoitteena on vastata kaupungin lapsiperheiden tarpeisiin. ”Sopimus koski vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta, perhekummitoimintaa ja samaan sopimukseen yhdistettyä vuonna 2010 aloitettua tilapäistä lastenhoitoapua.”

MLL aloitti Lohjalla vuonna 2011 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa.” Sen keskeisenä tavoitteena on ollut maahanmuuttajaäidin integroitumista yhteiskuntaan ja kielen oppiminen. Toimintaan on saatu STEA -rahoitusta . 


MLL vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta, ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta. MLL:n koordinaattori myös etsii maahanmuuttajaäidille sopivan ystävän ja toimii ystäväparin tukena. Ystävätoiminnan tarve on Lohjalla kasvanut ja nykyisellä resurssilla tähän ei pystytä vastaamaan.”

Miksi tämä asia mietityttää? Varmasti henkilökohtaisista syistä. Olen itse maahanmuuttajaäitinä kokenut millaista se arki todellisuudessa on. Teen heti selväksi, että en vastusta tämän sopimuksen täydentämistä. Päinvastoin.

Olen aiemmin kirjoittanut maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja olen toivonut sellaistakin toimintaa mitä nyt MLL tekee nyt Lohjan kaupungin tuella. On hyvä asia, että yritetään auttaa yksin kotona olevia naisia. Mietin kuitenkin, että tarvitaan myös muita täydentäviä toimintoja, joilla naisia yritettäisiin osallistuttaa ja ottaa mukaan yhteiskuntaan. Moni nainen ei välttämättä halua toista naista kotiin ja/tai istua kotona vaan hän haluaa lähteä kotoa vaikkapa kerhoon, jossa hän voi jutella muiden suomalaisten naisten kanssa ja samalla tutustuttaa lapsensa muihin lapsiin.

Liikuntaharrastuksiin osallistuminen on hyvä keino olla mukana ja saada kavereita. Kynnys lähteä harrastamaan on korkea eikä vain rahallisesti. Moni mies (maahanmuuttaja tai suomalainen) estää vaimonsa kotoa lähtemistä. Kannattaisi panostaa myös puolison valistamiseen naisten oikeuksista ja vaikkapa kielten osaamisen tärkeydestä.

Myös maahanmuuttajien kohdalla se oma-apu voi olla joskus se paras apu. Eli myös aloitteellisuus on tärkeä. Muistutan, että myös moni suomalainen äiti on lastenhoidossa liian yksin. Toki monilla on sukulaisia ja ystäviä, mutta ehkä moni ei jaksa hakea apua ja seuraa. Jos lasten etuja ajatellaan, tärkeintä on, ettei yksikään äiti saisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Mainokset

Addressi Nummi-Pusulan lukion puolesta

Paikallislehdessä oli taas uutinen Lohjan kaupungin koulujen lakkauttamissuunnitelmista. Listassa oli pari koulua ja Nummi-Pusulan lukio, joka sijaitsee Oinolassa.

Eilen kuulin, että Nummi-Pusulan lukion oppilaat ja vanhemmat ovat keräämässä allekirjoituksia lukion jatkamisen puolesta. Adressi on erikoinen, koska siinä ei vaadita lukion ikuista jatkoa vaan realistisesti halutaan, että Nummi-Pusulan lukion oppilaat saisivat suorittaa opintonsa loppuun omassa koulussaan.

Allekirjoitin addressin muun muuassa siksi, koska koulukuljetuksen lisääntyminen ei ole ekologinen ratkaisu, jos ja kun vanhemmat itse joutuvat jatkossa kuljettamaaan lapsensa tai lukiolainen ajelee edestakaisin. Nuorten ja lapsiperheiden poismuutto maaseudulta sotii elävän maaseudun edistämistä vastaan. Addressissa on muitakin hyviä perusteluja.

Nummi-Pusulan lukion

oppilaiden opinnot loppuun

omassa lukiossa

Lohjan kaupunki aikoo lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion säästösyistä. Lakkautus aiotaan kuitenkin tehdä välittömästi eikä asteittain, jolloin lukion oppilaat joutuvat suorittamaan opintonsa loppuun Lohjan lukiossa. Monelle oppilaalle tämä tarkoittaa käytännössä valmistumisen viivästymistä vuodella ja muuttoa Lohjalle. Tilanne on oppilaiden ja henkilöstön kannalta kohtuuton saatavaan säästöön nähden.

Nummi-Pusulan lukion oppilailla ei ollut mitään tietoa lakkautussuunnitelmasta heidän hakiessaan tähän kouluun. Välitön lakkautus on myös kuntaliitossopimusten hengen vastainen. Kaupungin pitäisi noudattaa ennustettavaa, oikeudenmukaista ja luottamusta herättävää politiikkaa myös vaikeina aikoina. Tilanteesta syntyvä epäluulo ja pettymys saattaa päätöksen toteutuessa vaarantaa Lohjalla pitkään valmistellun palveluverkkouudistuksen onnistumisen.

Lakkautuksesta lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Lohjan nuorisovaltuusto on perustanut tämän avoimen adressin vedotakseen valtuutettuihin, jotta Nummi-Pusulan lukion oppilaat saisivat suorittaa opintonsa loppuun omassa koulussaan. Jos haluat että Nummi-Pusulan lukion oppilaat saavat suorittaa opintonsa loppuun omassa koulussaan, allekirjoita ja jaa adressi!

30 miljoonaa euroa valtiolta helsinkiläisten kirjastoon

Helsinkiläiset, antakaa anteeksi, mutta nyt lohjalaisena äitinä minun on siis tosi vaikea ymmärtää, että te saatte  valtiolta 30 miljoonaa euroa kirjastoon rekentamiseen ja samalla muualla Suomessa kouluja suljetaan. Esimerkiksi Lohjalla ”sivistystoimi” kaavailee 10 koulua sulkemista!!! Miten tämä lohjalaisten koululaisten vanhempien huoli liikuttaisi päättäjiä mitenkään ja teitäkin?

Kirjaston rakentaminen sivistyksen kehtona on ihan mahtava juttu, mutta tällä hetkellä se tuntuu täältä nähtynä absurdilta, että vähäsiet eurot, joilla voitaisiin auttaa pitämään muutamia kyläkouluja pystyssä menevät jopa hienoon keskuskirjastoon hienouksiin, kuten saunaan.

Lohjan tilanne on vain yksi esimerkki. Sivistystoimi koko maassa joutuu nyt lujille. Valtio ei auta entiseen tapaan vaan antaa vain kunnille lisää tehtäviä. Taidan vetää mutkat suoriksi, mutta 30 miljoonalla eurolla saisi muualla Suomessa laadukasta sivistystä pienille. Valtio on jo sitoutunut Töölönlahdelle suunnitellun kirjaston rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella. Onneksi olkoon! Ehkä piipahdan saunassa. 🙂

Siivouspäivä

Viime viikolla monissa Suomen kylissä ja kaupungeissa siivotiin julkisia paikkoja talkoohengellä. Myös Ikkalan asukasyhdistys osallistui tempaukseen ja perjantaina siivotiin.

Itse olin lupautunut siivoamaan meidän tietä. Koska perjantaina lähdin matkalle, ajattelin lähteä siivoamaan jo torstaina. Torstaina sitten satoi ja en pääsyt siivouspuuhiin. Myös eilen satoi ja vasta tänään tiistaina pääsin sittenkin täyttämään lupaustani.

Jokainen roska teiden varsilla on liikaa, mutta pitää sanoa, että löysin vähemmän roskia kuin oletin. Hyvä!

Mitä löysin? -pari jäätelöpakkausta, pari karkkipussia, 5 muuta epämääräistä muovia yksi paperilautasta ja yksi kahvimuki (joku söi evänsä ja heitti roskat menemään), kaksi trippimehupakkausta, 7 tupakka-askia ja 3 tupakantumppia.

Hankalinta oli laskeutua ojaan saakka poimimaan sinne heitetyt roskat. Nyt oli sopiva hetki, koska lupiinit ja nokkoset ovat vasta tulossa.

Roskia poimiessa yritin asettua roskien heittelijöiden asemaan ja oletan, että se menee niin, ettei mietitä kovin pitkälle mitä haittaa aiheuttavat ympäristölle ja, koska asuvat kenties kaukana ei sillä ole väliä miltä se roska näyttää. Ehkä kaupungit ja kunnat voisivat nykyistä enemmän raivata niitä ojia ja teiden penkkoja ja näin kenties vähentää teiden roskaamista.

Ulkona nyt ei tuule ja on kaunis ilma, vähäsen hikoilin ja tuli hyvä mieli tehdystä työstä. 🙂

 

tie

 

Maseutumainen kevät

Talvella unohtaa, että lumen alla on pelto, josta moni suomalainen saa leipänsä ehkei ihan viljan muodossa, mutta peltotöissä moni viettää kauniita kevätpäiviä. Tänä keväänä aurinko ja lämpö ovat tulleet aikaisemmin kuin edellisenä vuonna.

Meidän talon edessä on iso pelto ja eilen näin kuinka siellä poimittiin kiviä ja peltoa auratiin. Traktoreita näkee myös muualla. Onneksi koneet eivät vielä pysty tekemään ihan kaikkeen vaan ihmisiä tarvitaan.

IMG_9475

IMG_9478

casaTänään kävin Lohjalla ja näin kuinka siellä täällä näkyi ihmisiä töissä.

Näin myös muuta: pari pupua, lintuja ja iso kurki.

Yleensä kun ajan Lohjalle mielenkiinnolla katson Turuntien ja Väänteenjoentien haarassa olevaa keltaista taloa ja erityisesti sen pihaa. Talvisin talon asukkaat laittavat monenlaisia jouluvaloja. Nyt pihalle on tuottu narsissiasetelman, kaksi maitotonkkaa ja Turuntielle päin pihalla nyt seisoo melkoinen eläinpihaa, ilman aitauksia. Onneksi siellä on savisia eläimiä. 🙂

On ihan mukava, että ihmiset jaksavat tuota muillekin iloa. Kiitos!

IMG_9485

Espanjaksi: Descubriendo Suomi

Oletko nähnyt liito-oravan lentävän?

Uhanalaisten lajien suojelun seuranta kunnissa

Koska olin ehdolla kuntavaaleissa 2012 ja kiitos äänestäjille, olen Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Eilen mainittu lautakunta kokoontui taas päättämään asioista, jotka sitten menevät kaupunkihallituksen ja myöhemmin valtuuston pohdittaviksi ja päätettäviksi.

Kokousasialista oli, kuten on tapana, pitkä, ja niiden joukossa oli yhden firman hakema lupa maa-ainesten ottamista varten. En mainitse yrityksen nimeä, koska tämän yrityksen asiat ovat kunnossa eikä mainosteta.

Asian esittelyssä käy ilmi, että louhinta-alueella esiintyy Suomessa uhanalaisia lajeja, kuten kalliosinisiipiä, apolloperhosten toukkia ja liito-oravia. Maa-ainesta ottavat yritykset olivat teettäneet lajiston esiintymisestä lisäselvityksen. Suojelusuunnitelmakin oli laadittu.

valokuva on Wikipediasta

Valokuva on Wikipediasta.

Kysyin kokouksessa, että miten valvotaan ja kuka valvoo lajien tilaa vaikkapa kahden vuoden kuluttua tai säännöllisesti. Vastaus oli että yritys itse. Suomessa on tapana luottaa toisiin ihmisiin ja tahoihin ja siksi on voitu luottaa siihen, että asiat pysyvät kunnossa. Mutta entäs kun yritykset eivät valvo tai hoida tarpeeksi suojelutyötään?

Suomessa toimii kuitenkin moni kansainvälinen yritys varsinkin kaivosalalla ja voi toki kysyä, että onko  kaikilla firmoilla asiat kunnossa ympäristösuojeluun suhteen. Voivatko kunnat panostaa entistä enemmän ympäristösuojelun valvontaan noiden herkkien läjien osalta? Törmämme varmasti siihen vastaukseen, että ei ole resursseja.

Väistämättä, vaikka ei haluaisi yleistää, tulee mieleen  kotimaisen Talvivaaran asiantila. Kaiken piti olla kunnossa, mutta ei ollut. Olisiko luonnonsuojeluun keskittynyt valvoja tai valvontaelin pystynyt ajoissa estämään tapahtunutta.

Toivoa sopii, että nämä herkät luonto-olennot jatkaisivat elämänsä Suomessa. Tahtoisin vielä nähdä liito-oravan lentävän livenä. En ole vielä saanut tuota iloa!

Onko Koisjärven koulun lakkautaminen kuntaliitossopimuksen vastainen?

Eilen Lohjan valtuusto päätti äänestyksen jälkeen lakkauttaa 2 kyläkoulua! Lohjansaaren kyläkoulun lopettamispäätös syntyi valtuustossa äänin 28 - 23. ”Koisjärven koulun lopettamista koskeva äänestys oli vielä tiukempi; koulu lakkautettiin äänin 26–25. Lähes kaikki ryhmät hajosivat äänestyksessä.”

Oliko entisessä Nummi-Pusulassa sijaitsevan Koisjärven koulun lakkauttaminen kuntaliitossopimuksen vastainen?!!!

Etsin tietoa aiheesta ja löysin ainakin kokoomuslaisen valtuutetun Lotta Paakkunaisen blogikirjoituksen, jossa myös hän ihmettelee asiaa: ”…Ihmettelen edelleen, miten tämä Koisjärven koulun lakkauttaminen voi olla jo nyt käsittelyssä, kun tuo kuntaliitossopimus lupaa kahden vuoden tarkasteluajan? Kuntaliitos tuli voimaan tämän vuoden alusta ja jos vaikka vain lukukausia lasketaan (syksy 2012- kevät 2013, syksy 2013- kevät 2014), niin Koisjärven kouluun kohdistuvat arvioinnit tulisivat olla käsittelyssä aikaisintaan syksyllä 2014. Jos pitäydytään sovituissa vuosissa, niin suoja-aika on vuoden 2014 loppuun.

Koisjärven koulun lakkauttamisesta mahdolliseti tulevat näennäiset säästöt tulevat näkymään suurempina kuljetuskuluina. Tutkimuksen mukaan (Sami Tantarinmäki, Turun yliopisto, 2011) Kyläkoulujen lakkauttamisesta ei tule juurikaan säästöjä kunnalle.  Raha on tietenkin tärkeää, mutta niin ovat muutkin arvot.

Kyläkoulun lakkauttaminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto vain silloin, kun koulun oppilasmäärän väheneminen on jatkuvaa, kun puutteellisten opiskeluolosuhteiden korjaaminen vaatii huomattavia investointeja, tai kun koulun jatkolla ei ole kyläyhteisölle merkitystä (Outi Autti, Eeva-Kaisa Hyry-Beihammer). MIkään näistä kohdista ei toteudu Koisjärven kohdalla.”

Aika erikoinen ”kehitys”, noidien kylien kannalta ja samalla selvityksissä puhutaan kauniisti maaseudun elinvoimaisuuden puolesta. Ymmärrän säästöpaineita, mutta en sitä, ettei sovitusta pidetä kiinni.

Eilinen kokous oli historiallinen, koska lohjalaiset saivat seurata kaupunkivaltuuston kokousta netin kautta.