Addressi Nummi-Pusulan lukion puolesta

Paikallislehdessä oli taas uutinen Lohjan kaupungin koulujen lakkauttamissuunnitelmista. Listassa oli pari koulua ja Nummi-Pusulan lukio, joka sijaitsee Oinolassa.

Eilen kuulin, että Nummi-Pusulan lukion oppilaat ja vanhemmat ovat keräämässä allekirjoituksia lukion jatkamisen puolesta. Adressi on erikoinen, koska siinä ei vaadita lukion ikuista jatkoa vaan realistisesti halutaan, että Nummi-Pusulan lukion oppilaat saisivat suorittaa opintonsa loppuun omassa koulussaan.

Allekirjoitin addressin muun muuassa siksi, koska koulukuljetuksen lisääntyminen ei ole ekologinen ratkaisu, jos ja kun vanhemmat itse joutuvat jatkossa kuljettamaaan lapsensa tai lukiolainen ajelee edestakaisin. Nuorten ja lapsiperheiden poismuutto maaseudulta sotii elävän maaseudun edistämistä vastaan. Addressissa on muitakin hyviä perusteluja.

Nummi-Pusulan lukion

oppilaiden opinnot loppuun

omassa lukiossa

Lohjan kaupunki aikoo lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion säästösyistä. Lakkautus aiotaan kuitenkin tehdä välittömästi eikä asteittain, jolloin lukion oppilaat joutuvat suorittamaan opintonsa loppuun Lohjan lukiossa. Monelle oppilaalle tämä tarkoittaa käytännössä valmistumisen viivästymistä vuodella ja muuttoa Lohjalle. Tilanne on oppilaiden ja henkilöstön kannalta kohtuuton saatavaan säästöön nähden.

Nummi-Pusulan lukion oppilailla ei ollut mitään tietoa lakkautussuunnitelmasta heidän hakiessaan tähän kouluun. Välitön lakkautus on myös kuntaliitossopimusten hengen vastainen. Kaupungin pitäisi noudattaa ennustettavaa, oikeudenmukaista ja luottamusta herättävää politiikkaa myös vaikeina aikoina. Tilanteesta syntyvä epäluulo ja pettymys saattaa päätöksen toteutuessa vaarantaa Lohjalla pitkään valmistellun palveluverkkouudistuksen onnistumisen.

Lakkautuksesta lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Lohjan nuorisovaltuusto on perustanut tämän avoimen adressin vedotakseen valtuutettuihin, jotta Nummi-Pusulan lukion oppilaat saisivat suorittaa opintonsa loppuun omassa koulussaan. Jos haluat että Nummi-Pusulan lukion oppilaat saavat suorittaa opintonsa loppuun omassa koulussaan, allekirjoita ja jaa adressi!

Mainokset

Ikkalan puurojuhla

Suomalaisessa joulussa on kolme asiaa, jotka tulevat Väli-Amerikasta.

IMG_3579

Näin kerroin Ikkalan pikkujoulussa. Sain kutsun kyläyhdistykseltä tulla juhlaan kertomaan, kuinka maapallon toisella puolella vietetään joulua.

Näytin joitakin kuvia Nicaraguan ja Keski-Amerikan maiden joulusta, luonnosta ja maisemista. Varmuudella tiedetään, että ensimmäinen Amerikan mantereella vietetty joulu oli joulukuussa 1492, kun Kolumbus saapui nykyisen Haitin rannikkoille ja haaksirikotusta laivasta espanjalaiset rakensivat linnoituksen, jonka nimi oli ”Joulu”.

Koska espanjankielisten maiden joulussa on tapana tanssia, niin esityksen lopussa pyysin kaikkia läsnäolijoita tanssimaan yhdessä. Oli todella ihanaa nähdä mummuja, vaareja, isiä, äitejä ja lapsia tanssimassa suuressa ympyrässä käsi kädessä. Koulun liikuntasali jäi pieneksi. Kiitos ikimuistoisesta kokemuksesta!.

Ikkalalaiset joulutontut olivat ahkeroineet: he keittivät yli 20 litraa riisipuuroa ja paistoivat noin 120 joulutorttua!

IMG_3593

Pöytiä oli koristeltu joulutähdillä ja näin muistin, että se kukka tulee kuin tuleekin Väli-Amerikasta, jossa se kasvaa pihoilla melko isona pensaana. Monissa suomalaisissa joulupöydissä on myös kalkkuna, joka on kotoisin Meksikosta, puhumattakaan suklaasta. Myös kaakao tulee sieltäpäin.

Ikkalan joulujuhlassa laulettiin joululauluja, tiernapojat esiintyivät ja joulupukki ehti käydä. Suomi muuttuu joulukuussa melkoiseksi joulumaaksi. Pikkujoulujen järjestäminen on kaunis traditio.

Cantamos villancicos como este al abeto.

El texto del fondo es de un villancico dedicado al árbol.

Ilman roikkuvia sähkölinjoja

Tuuli ja sähkö oli poissa ainakin puoli tuntia. Aina käy niin, kun tuulee voimakkasti. Sähkölinjat on paikoittain puijutettuina isojen puiden oksien seassa.

Talvi ja lumimyräkät ovat vasta edessä. Sähkökatkot koituvat riesaksi kuluttajille, mutta myös sähköyhtiöille, jotka joutuvat maksamaan korvauksia.

Ahkerana maisemien ja paikkojen kuvaajana, usein olen joutunut toteamaan, että voi ei, tuossa on sähköjohto väärässä paikassa. Sähköjohdot ovat siis haitaksi esteettisistäkin syistä. Pienempi juttu se kuitenkin on kuin olla ilman valoa keskellä marraskuun kaamosta.

Kuulemma Ruotsissa kaikki sähköjohdot kulkevat maan alla. Suomessakin on jo paikkoja, joissa sähköyhtiöt ovat jo laittaneet johdot maan alle. Tahti tuntuu vain hitaalta. Kenties erehdyn. Vaikka sähköjohtojen laittaminen maahan maksaakin, olisi jo korkea aika toimia reippasti.
IMG_3356
Pusulan kirkon kellotapuli. Kellotapuli on valmistunut 1763.
IMG_3159
Nummenjoen – Pusulanjoen viljeilyaakso. Tämä on yksi valtakunnallisista arvokkaista maisemista!