Kansanomaisen puoluepomon aika on perussuomalaisissa ohi

Yleisradion tilasta kertoo paljon se, että uutislähetyksestä toiseen niin radiossa kuin televisiossa on pääuutisina ollut perussuomalaisten ilmoitukset tuleeko heistä Sipilän hallituksen ministereitä. Moni pikku- ja keskikokoinen puolue haaveilee sellaisesta mediahuomiosta.

Aamutelevisiossa sanottiin, että lisää ministeriöitä syntyisi tarvittaessa, mutta muistaakseni yksi vaalilupauksista oli se, että ministeriöiden määrä vähenisi. Ehkä muistan väärin.

Sampo Terho lähtee tavoittelemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta., mutta Jussi Niinistö ei. Niinistö tukee Terhoa.

Terhon perussuomalaiset siirtyy oikealle. Unohditteko jo Sampo Terhon työllisyysraportti vuodelta 2013, jossa oli sellaisia esityksiä, kuten eri verovähennyksien poisto? Perussuomalaisten ryhmäjohto irtisanoutui silloin Terhon työryhmän linjauksista.

Terhosta leviää tietoa vanhasta kirjoituksesta, jossa Terho harrastaa rotuoppia.

Terhon tai Halla-ahon johtamasta puolueesta voidaan varmuudella sanoa, että kansanomaisen puoluepomon aika on perussuomalaisissa ohi.

Ana María Gutiérrez Sorainen, ehdolla Lohjan valtuustoon.

Kotisivulleni: http://anasorainen.blogspot.fi/

 

Vihapuheista pitää varoittaa

Olen kirjoittanut vuodesta 2007 Uuden Suomen blogiin ja tänään sain ensimmäisen varoituksen. Syynä historialliselle tapahtumalle on se, että vastauksena yhden kommentoijalle kirjoitin, että hänen kommenttinsa tuo mieleen Anders Breivikin sanoja.
Norjalainen äärioikeistolainen Breivik perusteli tekonsa muun muassa sillä, että Utøyan saarella olleet leirille osallistuneet vasemmistolaiset nuoret olisivat edistäneet Norjan muuttumista monikulttuuriseksi ja islamilaiseksi maaksi. Blogini kommentoija syyttää minua ja muita ”elintasosiirtolaisten” tulosta Eurooppaan. Hänen mukaansa meitä on varoitettu ja pyysi minua muun muassa pyytämään anteeksi.
Tässä tuon herran kommentti: ”Pahuuden syyttäminen lieneekin se viimeinen konsti pestä käsiä omasta vastuusta sen suhteen, ettei Suomen maahanmuuttopolitiikka ole vieläkään hallinnassa.

Sinulle hengenheimolaisine kerrottiin kyllä mihin tämä kaaos euroopassa johtaa. Te syljitte päälle sanoin ja syyllistitte tuhansia ja tuhansia kantasuomalaisia rasisteiksi.

Ja minkä takia? Sen vuoksi, että elintasosiirtolaisilla olisi mahdollisimman esteetön tulo eurooppaan käyttämään hyväkseen suomalaista sosiaaliturvaa. Koska teidän mielestä kaikilla maailman siirtolaisilla on oikeus tulla käyttämään hyväkseen suomalaista sosiaaliturvaa.

Saisit omasta puolestasi pyytää anteeksi ja hävetä.”

Tässä kommenttini, josta sain varoituksen: ”Luin Immosen kommentin ja tuli mieleen sen verran mitä olen lukenut Anders Behring Breivikin viesteistä ja perusteluista omalle hirmuteolle”. Näin ei saanut sanoa.

Herran kommentti on asiaton, koska lietsoo vihaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ajattelevat kuten minä. Kuka meitä suojelee? Silloin, kun vastasin tuohon kommenttiin, jätin pois sen minkä minun olisi pitänyt kysyä kyseiseltä kommentoijalta eli pitikö meidän kaltaisiamme nyt olla varuillamme, koska me olemme hänen mielestä syyllisiä hänen kokemansa vääryyteen.

Uusi Suomi päätti varoitta minua asiattomasta kommentoinnista, mutta tämän herran kommentti on ollut blogissani vapaasti luettavissa.

Kuten Suomen kuvalehdessä todetaan suomalaiset maahanmuuttokriitikot ovat kuin yhteisestä sopimuksesta ottaneet etäisyyttä norjalaisen Anders Behring Breivikin ajatuksiin.

Otan nöyrästi varoitusta vastaan, mutta kommenttini tarkoitus oli osoittaa, että viha vie joskus pahoihin tekoihin. Suomessakin on vihaisia ihmisiä, jotka lietsovat vihaa erimielisiä kohtaan ja pahoja tekoja pitää estää.

Ennen kuin Uusi Suomi sulkee blogiani, pyydän ystävällisesti tietoa siitä kuinka saisin nopeasti kirjoituksiani talteen.

 

Palava2

Utöyan uhreille.

 

 

 

 

 

Muutama sana suomalaisista naisista

19 suomalaista naista tuli valituksi kansanedustajiksi vuonna 1907. He olivat ensimmäiset naiskansanedustajat maailmassa. Yksi niistä naiskansanedustajista oli Miina Sillanpää. Miina Sillanpää oli myös ensimmäinen naisministeri Suomessa. Sillanpää oli sosiaaliministerinä Väiniö Tannerin hallituksessa. Miina Sillanpää toimii 38 vuotta kansanedustajana. Hän oli demari.

Vuonna 2000 Tarja Halosesta tuli ensimmäinen naispresidentti Suomen historiasta. Muistan vielä tuota päivää ja siitä kuinka pienetkin tytöt iloitsivat siitä, että myös naisesta voi tulla maan presidentti. Toisin kuin Sillanpää, Tarja Halonen on opiskellut yliopistossa. Myös Halonen on ollut sosiaaliministeri, mutta myös pohjoismainen yhteistyöministeri, oikeusministeri ja ulkoasiainministeri. Tarja Halonen oli 21 vuotta eduskunnassa, kunnes hänestä tuli presidentti. Hän oli demari.

Ei se ole sattumaa, että edellä mainitut naiset kuuluivat mainittuun puolueeseen. Naisten asema ja tasa-arvo naisten ja miesten välillä on ollut keskeisessä asemassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Naisten aseman kannalta kaikki ei ole tänä päivänä kunnossa, kuten moni voisi kuvitella ja toistaa. On vielä pari asiaa, jotka kaipaavat paranemista: naisten palkka kaipaa vielä kohentamista. Miten naisen palkan oikaiseminen voisi kuitenkin onnistua, kun nyt ainakin sosiaalisissa medioissa jotkut suomalaiset vetoavat siihen, että naisilla on liian hyvä asema ja, että moni mies saa pieni palkka. Miehiä aliarvioidaan jne. Ei ole ihme, että naisvaltainen PAM on varautunut ammattiliitto, joka ei noin vain suostu miesvaltaisten alojen ja neuvottelijoiden ehdotuksiin.

Samat puheet alistetusta suomalaisesta miehestä toistuvat nyt kun mainitaan, että moni, liian moni suomalainen nainen kärsii fyysistä väkivaltaa. Niin moni mieskin, mutta nyt puhutan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Jonkun uutisen mukaan tanskalaisten naisten jälkeen, suomalaiset naiset ovat eniten Euroopassa fyysisen väkivallan kohteena.  Miten tämä voidaan selittää? Yksi syy on se ikuinen väkivallan vähättely, sanotaan ”nainen on siihenkin syyllinen” vaikka höyrypäinen mies nyrkkinsä nostaa.

Kaikesta huolimatta suomalaisten naisten asema on kansainvälisestikin erittäin hyvä. Tämä asema ei olisi mahdollista ilman yhdenvertaisia, epäitsekkäitä ja rohkeita miehiä. Löytyvätkö he tänä päivänä muistakin puolueista kuin vain demareista? Kyllä, kyllä vai kuinka? Olisiko esimerkiksi Nasima Razmyar tullut valituksi eduskuntaan hallituspuolueiden äänillä?

Kiinnostuneille, tässä linkki espanjankieliseen tekstiin: Algunos apuntes sobre las mujeres finlandesas.

Naiset2

Nainen pystyy kaikkeen, jos hän haluaa.

Se on vain yksi ”brasilialainen” maan tapa

Brasilian presidentti Dilma Roussef oli eilen vierailulla Suomessa ja keskusteli muun muassa presidentti Sauli Niinistön kanssa. Roussef saapui Suomeen maanantaina ja Ironisesti maanantaina Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoi Maan tapa -kirjan sisällöstä. Korhosen mukaan Kokoomus hankki presidenttiehdokkaalleen vuonna 2006 pimeää rahaa yli kahden miljoonan euron edestä. Rahat kierrätettiin eri tilien kautta, koska osa lahjoittajista ei halunnut nimiään julki,.

Ylen radiohaastattelussa Korhonen ei selvin sanoin halunut puhua korruptiosta, mutta koko rahasotku näyttää hämärältä. Tuli mieleen, että myös Brasilian presidentti on ollut epäsuosiossa muun muuassa valtio-omisteisen öljy-yhtiön Petrobrasin, suurten rakennusyhtiöiden ja Brasilian prresidentin edustaman puolueen poliitikkojen rahasotkujen takia.

Presidentti Sauli Niinistö on halunut selvityksen raha-asiasta. Kokoomuksen puoluesihteeri sanoo, etteivät he voi kertoa yksityihenkilöiden nimiä.

Eilen radiossa politiikan tutkija Erkka Railo oli sitä mieltä, että vaikka yksityiskohdat kiinnostavat paljon, ei ne ole tärkeintä. Keskeisintä on se ”hyväksytty” systeemi, jossa raha ratkaisee ketkä tulevat valituksi luottamustehtäviin. Eduskuntaan pääsi vain 3 henkilöä vähillä rahoilla (jos 5 000 euroa on vähän), muuten vain rikkailla ja rikkaiden ystävillä on mahdollisuus menestyä.

Tämä nykyinen demokratia, siltä osaltaan, suosii oikeistolaisia puolueita. Miksi siis vasemmistopuolueet suostuvat sellaiseen kampanjointiin? Muuten Brasilian presidentin edustama puolue on vasemmistohenkinen Työväenpuolue.

Media ei ehkä ole kovin kiinnostunut aiheesta, koska mainosrahat vähenisisvät.. Jokainen eduskuntavaaliehdokkana ollut tietää paljonko mainokset esimerkiksi Helsingin Sanomissa maksavat.

Suomi ei ole korruptioitunut maa…Suomessa on vain sellaisia maan tapoja.

mainoksia

Kolmesta ehdokasta vain Timo Harakka pääsi eduskuntaan. Timo on tunnettu toimittaja ja kirjailija. Tuntamattomille ehdokkaille eduskuntavaalit ovat ihan suoraan sanottuna absurdeja. Ilman tuhansia euroja ei vain pääse päättämään.

Miksi sotaa pakenevat naiset eivät tule Eurooppaan?

Alla oleva kirjoitus ilmeistyi viisi päivää sitten Uuden Suomen blogissa. Artikkelin keskusteluketjussa on 212 kommenttia ja se on jaettu 12 kertaa Twitterin palveluksessa ja Facebookissa 1,1 tuhatta jakoa! Kiitos lukijoille!

_________________________________________

Näin suomalaisen ottamia kuvia nuorista miehistä vastaanottokeskuksessa ja luin hänen ”järkevät” päätelmänsä turvapaikanhakijoiden sukupuolesta. Kuvien ottaja ihmettelee, miksi turvapaikanhakijoista suurin osa on nuoria miehiä.

Kuten moni suomalainen, en tunne syvällisesti esimerkiksi Syyrian ja Libyan kulttuureita, saati kaikkia kulttuureita, joista turvapaikanhakijat pakolaisleireille saapuvat. Sen sijaan, jos tietoa etsii, voi lukea kyseisten maiden pakolaisleirien armottomista olosuhteista, joista kuka tahansa elämäänsä rakastava pyrkisi pois millä tavalla ja mihin hintaan hyvänsä. Pääsy pois sieltä voi olla naisille ja tytöille monikertaisesti kalliimpaa kuin miehille.

Tiedän sodan olosuhteista se verran, että voin sanoa, että silloin kun Keski-Amerikassa oli sotia, Meksikoon ja Yhdysvaltoihin lähti pääsääntöisesti nuoria poikia, koska vanhemmat panostivat siihen. Äidit ja isät sanoivat, että itse saa kuolla, mutta lapselle halutaan mahdollisuuksia. Keski-Amerikassa on ollut sellainen käsitys, että tytöt jäävät vanhempien luokse, satoi tai paistoi, pitämään huolta vanhemmista ja lapsista.

Nykyisin matka melkein mistä ja minne tahansa salakuljettajien armoilla maksaa paljon ja on vaarallinen. Tyttöjä ei lähetetä pitkälle matkalle, koska heitä esimerkiksi käytetään seksuaalisesti hyväksi. Nykyisin moni nainen silti lähtee salakuljettajien armoilla ilman papereita. Ehkä se on osasyynä sille, että maailman turvapaikanhakijanaisista suurin osa on yli 40- vuotiaita. Naisten raiskaukset ovat niin yleisiä Meksikossa (jopa ”viranomaisilta”), että moni nainen käyttää ehkäisyä jo hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä! .

Luin Espanjassa tehdyn selvityksen turvapaikanhakijoista ja sen mukaan vähiten naisia tulee Afrikan maista. Matkan tekotavalla sekä riskeillä näyttää olevan eri merkitys sukupuolesta riippuen. Esimerkiksi Syyriasta Espanjaan tullaan myös patikoiden Egyptin, Libyan, Algerian ja Marokon kautta. Lehtitietojen mukaan matka kestää noin neljä kuukautta. Jos esimerkiksi Välimeren ylittäminen olisi turvallisempaa kuin nyt, Euroopaan tulisi nykyistä enemmän lapsia ja naisia.

Moni ihmettelee myös, miksi nuoret miehet eivät jää kotimaahan sotimaan uskontonsa, etnisen ryhmän, ym. asioiden puolesta. Monille maailman ihmisille sota ja aseisiin tarttuminen ei ole elämän päätarkoitus, vaan se elämä itse. Jos perhe haluaa pysyä konfliktien ulkopuolella ja elää rauhassa, se ei onnistu, koska heitä painostetaan luovuttamaan joko lapsensa tai henkensä sotajoukoille. Ainut vaihtoehto on silloin paeta.

Tuskin jos nyt vaikka perussuomalaisten ja vihreiden välillä syttyisi sota, kaikki suomalaiset rientäisivät auttamaan yhtä tai toista leiriä. Tuskin toivoisimme, että lapsemme joutuisivat tapetuiksi poliittisten erimielisyyksien takia. Politiikka maailmassa ei ole niin suuressa arvossa kuin kenties Suomessa.

Vastaanottokeskuksen kyttäysvalokuvaaja ihmetteli, miksi turvamies kielsi kuvaamisen. Vastaanottokeskuksen pitäisi olla pakolaisille ja turvapaikanhakijoille rauhoituspaikka, jossa pitää tuntea olevansa turvassa. Mitä jos suomalaisten kotiin mentäisiin ottamaan kuvia ilman lupia, kun ollaan vaikkapa ruokailemassa? Tai kuten Soini sanoi puoluekokouksessa, kun puhui mökillään käyneistä toimittajista, että se ei ole suomalainen tapa. Ilmeisesti Soini erehtyi! Soini on  ministeri ja turvapaikanhakijat vain avun terpeessa olevia ihmisiä.

Tänään 19.8.2015 vietetään Maailman humanitaarisen avun päivää. Päivää vietetään ympäri maailman nyt seitsemättä kertaa ja sen tarkoituksena on muistuttaa haasteista ja riskeistä, joita humanitaarinen avustustyö sisältää. 

Muuta:

Eurooppa vastaanottaa noin 2% Syyrian pakolaisista.

90 prosenttia konfliktimaiden (Syyria, Eritrea, Somalia) pakolaisista on köyhissä naapurimaissa alkeellisissa oloissa.

Kriisimaahan Kreikkaan on tähän menneessä saapunut yli 20 000 turvapaikanhakijaa. 80 prosenttia Kreikkaan saapuneista on lähtöisin Syyriasta, Afganistanista ja Irakista.

Välimeren ylittäneitä on noin 260 000 ihmistä.

Joitakin lähteitä:

http://www.un.org/spanish/News/story.asp?NewsID=33075#.VdQmxJcdHIU

http://www.ipsnoticias.net/2014/07/espana-es-una-puerta-incierta-a-europa-para-refugiados-sirios/

http://www.elmundo.es/internacional/2015/04/21/5535505022601dd40d8b457d.html

http://www.taringa.net/posts/femme/13178339/Las-mujeres-

que-seran-violadas-Rumbo-a-EEUU-via-Mejico.html

Vasemmiston voitto Espanjassa

Espanjan eilisissä  alue- ja kuntavaaleissa vallassa olevan Kansanpuolueen kannatus romahti.  Kannatus oli vuonna 2011, 37,54%  ja nyt 27%. Toiseksi suurin puolueen sosialistien (PSOE) kannatus ei nouse vaan Podemos ja Ciudadanos voittavat paikkoja eri puolella Espanjaa.

Mielenkiintoisin tilanne on Madridissa, joka on ollut Kansanpuoleen käsissä noin 30 vuotta. Nyt Kansanpuolue menetti enemmistönsä! Kansanpuolue sai 21 paikkaa ja Nyt Madrid (Ahora Madrid) 20 paikkaa. Ahora Madrid on Podemoksen tapainen kansanliike, joka on syntynyt kansalaisjärjestöjen ja vasemmistopuolueiden yhteistyösllä.

Manuela Carmena

Manuela Carmena on 71 vuotias juristi ja Ahora Madrid -kansanliikkeen pääehdokas. Hyvä!

Kansanpuolue menettää valtansa  myös Extremadurassa, Comunidad Valencianassa, Cantabriassa, Aragónissa, Castilla-La Manchassa ja Balearissa.

Äänestysaktiivisuus oli 64,77%. Vain prosentti pienempi kuin edellisissä alue- ja kuntavaaleissa

Jos haluaa lyhyesti tiivistää vaalien tuloksen, pitää sanoa, että oikeisto hävisi ja vasemmisto voitti, varsinkin uusvasemmisto. Syyt oikeiston häviöön ovat muun muuassa korruptio, mutta myös työttömyys ja oikeistolaisen hallituksen talouspolitiikka talouskriisin aikana.

Vaalitulos on kylmää kyytiä kahdelle vanhalle valtapuolueelle, mutta erityisesti oikeistolaiselle Kansanpuolueelle. Vuoden lopussa Espanjassa on parlamenttivaalit.

Muita lähteitä:

http://politica.elpais.com/politica/2015/05/24/actualidad/1432479634_968673.html

http://www.elmundo.es/espana/2015/05/18/555a175822601d46528b45b0.html?cid=MNOT23801&s_kw=el_mapa_electoral_segun_los_sondeos

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1432435954225

http://es.wikipedia.org/wiki/Manuela_Carmena

Kysymys nro 13

Hallitustunnustelija ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti tänään eduskuntaryhmille 15 kysymystä, joihin on vastattava jo torstaina vappuaattona.

Sipilän tarkoitus on selvittää  sellaiset asiat, jotka voisivat muodostua kynnyskysymyksiksi hallitukseen osallistumiselle.

Kaikista kysymyksistä tietenkin tuo 13 on minusta aika hyvä tehdä, jos halutaan tehdä yhteistyötä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Tunnetun keskustalaisen eduskuntavaaliehdokkaan Abdirahim Husseinin numero oli 13. Olisi kiltisti ajateltu, jos maahanmuuttokysymyksen paikka johtuu siitä. Tiedän, että Husu on yrittänyt vaikuttaa omaan puolueeseen, ettei maahanmuuttokysymyksissä sovi mennä perussuomalaisten kelkkaan. Hän on näin sanonut Facebookissa.

En ymmärrä miksi piti tehdä niin monta kysymystä. Kysymys nro 4 on minusta yksi tärkeimmistä. Monta muuta kysymystä ei olisi tarvittu. Noh, ehkä kysymyksien runsaudella saadaan selkoa kenen kanssa halutaan olla yhteistyössä.

Kopioin kysymykset Verkkolehdestä.

Sipilän 15 kysymystä ovat tässä:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Mihin tik-tak-populismia tarvitaan?

Nyt kun Kreikassa uusi populistinen puolue voitti vaaleissa ja Espanjassa Podemoksen kannatus nousee ja nousee, Suomessakin mietitään, että sellaisia puolueita täälläkin tarvitaan.

Oikealla jäljillä ollaan siinä, ettei nykyisissä puolueissa ole yhtään, joka täysin vastaisi vaikkapa Podemoksen olemusta. Podemoksen ohjelma on kuin sekoitus vihreiden ja vasureiden puolue-ohjelmista ja joissakin asioissa muistuttaa perussuomalaisiakin.

Suurin ero Podemoksen ja meikäläisten Vireiden ja Vasemmistoliiton välillä on mainittujen puolueiden luottamuksen menettäminen hallituskaudella. Podemos on ennen kaikkea tuore puolue, joka lähtee tuoreilla kasvoilla puhtaalta pöydältä. Podemoksen viesti uppoaa vasemmistolaishenkisiin espanjalaisiin, jotka ovat menettäneet uskon siihen, että PSOE (Espanjan demarit) voisi kääntää maan asioita toiseen suuntaan kuin nyt. Vaikka moni espanjalainen ideologisesti tunnustautuu demariksi, silti tuoreemassa gallupissa moni sanoo äänestävänsä muita puolueita ja erityisesti Podemosta.

Mitä yhteistä perussuomalaisilla ja Espanjan Podemoksella on? Yksinkertaistamisen taito. Yksinkertaisilla lauseilla, puheilla ja kirjoituksilla ihmisten arjen hankaluuksista Podemos nostaa kannatuksensa. Myös eurovastaisuus yhdistää Perussuomalaisia ja Podemosta.

Viime vaaleissa oli se suomalainen ”Podemoksen” jytky. Ovatko asiat tuosta huolimatta muuttuneet parempaan suuntaan? Ei nyt ole tarkoitusta haukkua perussuomalaisia siitä mitä hallitusneuvotteluissa tapahtui. Se miten hallitusta muodostetaan ei ole vain yhden puolueen vastuulla.

Viime vaalien tulosten valossa, tuskin nyt Suomeen syntyy toista ”Podemosta” Ei se johdu siitä, etteikö sille olisi tarvetta vaan kenties siitä, että Suomessa hankalassa asemassa olevat ihmiset eivät ole kovin helposti vedettävissä tik-tak–populismiin. Erikoista toki on, että mitä hiljaisempi Keskusta on, sen suurempi on sen kannatus. Ehkä sekin on reaktio äänekästä populismia vastaan. Perussuomalaisten jytky oli protesti vallassa olevia voimia vastaan (tuskin perussuomalaisten jytky johtui vain maahanmuuttajavastaisuudesta), kuten Podemos on nyt Espanjassa. Mahanmuuttokysymyksissä Podemos ja Perussuomalaiset ovat kuin päivä ja yö.

Muutamaa päivää sitten Podemoksen puheenjohtaja Pablo Iglesias puhui kannattajilleen ja puheensa alkoi näin: ”Tika, tak, tik, tak…kello käy, Mariano! Mariano Rajoy on Espanjan nykyinen pääministeri.

Pablo Iglesias

Pablo Iglesias, euroedustaja ja Podemoksen puheenjohtaja.

Vastauksena otsikon kysymykseen: tik-tak –populismia tarvitaan hetkellisesti vapauttamaan yhteiskunnassa olevia kielteisiä tunteita. Ajan myötä tuoreesta populistipuolue tulee vanhan puolueen linjalle ja asettuu. Jokainen puolue on siis kuin tahti, jonka valo sammuu ja syttyy väliajoin yhteiskunnan olosuhteista ja puolueen toimintatavoista riippuen.

Kansainvälisesti median huomio on keskittynyt Podemokseen, mutta neljäs puolue ”Ciudadanos” (Kansalaiset) on sekin nouseva uusi voima. Ciudadanos syntyi Kataloniassa ja on levittäytynyt  koko maalle. Ciudadanos sanoo olevansa edistyksellisen liberalismin ja demokraattisen sosialismin edustajaksi. Ciudadanos sanovat vastustavansa kaikenlaista nationalismia. Maahanmuuttoasioissa puolue on hyvin maltillinen ja solidaarinen. Ciudadanos on puolue, joka puhuu realismista vaihtoehtona nykyisen kahden puolueen konfrontaation politiikalle.

Espanjassa merkittävää on se, että Francon jälkeen kaksi puoluetta on vuorotellen ollut vallassa. Nyt vanha asetelma vihdoin voi murtua.

Suomen kuvalehden haastattelu

Eilen Suomen kuvalehdessä ilmestyi kirjoitus puolueista. Mukana oli kolmen henkilön haastattelut. Haastateltujen yhteinen piire oli se, että he kaikki olivat siirtyneet puolueesta toiseen. Itse olin yksi haastatelluista. Kun toimittaja soitti, kerroin hänelle, että nyt en ole missään puolueessa enkä ehdolla. Haittaako se? kysyin häneltä. Kuten näkyy, se ei haitannut. Kysyin myös häneltä, että mistä keksit soittaa minulle ja hän vastasi, että oli lukenut Uuden Suomen blogiani. Tietenkin vastasin haastattelupyyntöön myöntävästi.

Toimittaja kirjoitti kaiken hyvin, kuten hänelle vastasin kysymyksiin. Ymmärrettävästi ei pieneen palstatilaan mahtunut ihan kaikki, mitä toimittajalle sanoin.

Pidän edelleen kiinni ajatuksesta, että ihmisen pitää olla lojaali ennen kaikkea omille ajatuksilleen ja periaateilleen eikä pidä seisoa ja jäädä katsomaan sivusta, jos on eri mieltä puolueensa linjan kanssa eikä vain katsoa puolueen etua tai oman poliittisen uran kehitykseen vallan saavuttamiseksi. Sitä kutsun itsenäiseksi ajatteluksi. Suomessa on paljon itsenäisesti ajattelevia kansalaisia.

Taakse ovat jääneet ne ajat jolloin ajateltiin, että ihmisen pitäisi kuulua samaan puolueeseen tai äänestää samaa puoluetta kuin jopa isovanhempansa. Näin on ollut varsinkin ja erityisesti Keskustassa, mutta myös SDP:ssä ja jopa Kokoomuksessa.

Mitä olisivat perussuomalaiset ja pienet puolueet ilman muihn puolueihin siirtyneitä? Olisiko heidän pitänyt jäädä siihen ensimmäiseen puolueeseen, johon he liittyivät? Minusta ei. Silti puolueen vaihtaneita kutsutaan vielä tänä päivänä loikkareiksi. Jo pienenä opin, että loikkari on vihollisen tai vastustajan puolelle siirtynyt. Suomessa ei ole vihollispuolueita, koska vaalien jälkeen aina on pyritty konsensukseen ja silloin moni asia, joka oli puolueiden vaaliohjelmaa, joutuu sivulle. Jos joku loikkaa ja luopuu omista periaatteistaan, se on puolue eivätkä yksittäiset ehdokkaat.

Ei nyt tässä ole tarkoitustakaan ruotia, miksi vaihdoin puolueita. Halusin nähdä ja oppia, kuinka eri puolueet toimivat. Mutta sitä kokemusta eri puolueista ei ilmeisesti Suomessa arvosteta. Jos jonakin päivänä muuttaisin ulkomaille asumaan ja vaikuttamaan, minulla on vahva tieto ja kokemus suomalaisesta päätöksenteosta ja demokratiasta. Kiitos siis noille kolmelle puolueelle, joiden parissa sain vaikuttaa.

Harvoin puolueissa ja julkisuudessa mietitään, kuinka haastavaa on vanhemmille tasapainoilla perheen, työn ja vaikuttamisen (myös puolueissa) välillä. Itse teen töitä iltaisin. Puolueiden ja lautakuntien kokoukset ovat iltaisin. Itselleni ja käytännössä luottamustehtävissä toimiminen merkitsi suoraan taloudellista tappioita, koska minun piti luopua ihanasta työstä, josta sain leipäni. Kohdallani politikointi jo työni takia ei kannata, ellen halua ilmoittautua työhakijaksi ja elää kurssista toiseen saadakseni työttömyyskorvausta. Näin en ole tehnyt enkä tule tekemään. Harva politiikko saa leipänsä politiikasta. Minä saan leipäni työllä. En rikastu, mutta sillä selviän ilman mitään yhteiskunnan tukea.

Moni päätös koskee lapsiperheitä, lapsia ja nuoria. Moni vanhempi haluaisi vaikuttaa päätöksentekoon omassa kunnassa, mutte ei ehdi.

Puolueiden ulkopuoleltakin ihminen voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, jos hän tahtoo. Kansalaisjärjestöt, kuten asukasyhdistykset, ovat oivallisia siihen tarkoitukseen. Sitä lähtien kun muutin Ikkalaan olen tietoisesti, iloisena ja silloin, kun aikataulu on antanut periksi, osallistunut vanhempainyhdistyksen ja asukasyhdistyksen toimintaan. Kiitos ikkalalaisille vieraanvaraisuudesta! Elämä potkii siis eteenpäin.

AnaSL

Suomen kuvalehdessä 6.2.2015

Toimittaja halusi tietää, mitä puoluetta äänestän. En tiedä vielä – kehuin, että Keskustalla ja Perussuomalaisilla on hyviä tavoitteita lasten ja nuorten suhteen. Mutta on myös sellaisia asioita, joista olen kyseisten puolueiden kanssa eri mieltä. Näin välillä tuntuu, että sisimmässäni uskon vielä siihen, että SDP on se puolue, jossa oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus vielä elää. ”SDP on aina ollut mukana, kun yhteityöllä on luotu uutta ja vietty asioita eteenpäin. Ehkä sisimmässäni elää pieni demari”.

Kiitoksia toimittajalle Heikki Ventolle!

Yleisen asevelvollisuuden tilalle kansalaispalvelus

Luin Ylen sivuilta, että Pekka Haavisto (vihr.) korvaisi asepalveluksen sekä miehille että naisille pakollisella kansalaispalvelulla.

”Tulisiko yleinen asevelvollisuus lakkauttaa?

– Oma ajatteluni on kehittynyt niin, että voitaisiin ajatella kansalaispalvelusta kaikille, jossa olisi väestönsuojelutehtäviä, tai ensiaputehtäviä, joita kaikki voisivat opetella. Siitä voisi eriytyä aseellinen koulutus ja toisaalta sellainen koulutus, mitä siviilipalveluksessa nyt tapahtuu.

Olisiko se kansalaispalvelus pakollinen miehille ja naisille?

– Pitäisin sitä aika hyvänä. Se olisi tasa-arvoinen.

Et siis kannata pakollisen asevelvollisuuden, tai muun kansalaispalveluksen lopettamista tykkänään?

– En kannata lopettamista, pikemminkin kehittämistä. Olisi erittäin hyvä, että kaikki saisivat väestönsuojeluosaamista ja ensiapuosaamista. Ehkä ympäristönsuojelutehtäviin myöskin.

Onko tällainen pakollisen asevelvollisuuden lakkauttaminen realismia, kun otetaan huomioon Venäjän mahdollisesti arvaamatonkin kehitys?

– On hyvä, että on järjestelmä jolla pystytään ylläpitämään suunnilleen sen kokoinen reservi kuin mitä se nyt on. Eli sellainen joka voidaan varustaa. Tällainen nykyinen 200 000:n reservi on varmaan aika oikea koko Suomelle.”

Itse menin helmikuussa 2010 Uuden Suomen blogissa pidemmälle ja vaatin, että yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttava. Kirjoituksen yhteydessä on 234 kommenttia ja se kertoo jo jotakin aiheen luonteesta. Moni ei vain pysty ajattelemaan asioita maltillisesti. Kai Haavisto tietää sen, ettei hän voi vaatia asevelvollisuuden lopettamista.

Toisin kuin silloin kun juttuni ilmestyi, en ole ehdolla mihinkään enkä ole puolueiden jäsenlistoilla enkä vaadi mitään. Voi silti aina pohtia asioita. Tässä koko se minun teksti.

”Uutisten mukaan sosiaalidemokraatit esittävät selvitystä myös naisten velvoittamisesta osallistumaan kansalaispalveluun. Sen voisi suorittaa perinteisenä varusmiespalveluna, siviilikriisinhallinnassa tai esimerkiksi ensiapu- tai hoitamistehtävissä. Demarit perustelevat ajatusta tasa-arvolla.

Minusta asiasta täytyy keskustella. Naisia sinänsä tietenkin pitää kohdella tasa-arvoisesti. Joko kaikki varusmiespalveluun, siviilikriisinhallintaan tai ensiapu- tai hoitamistehtäviin tai mihin vain. Miksi kansalaispalvelutehtävien pitäisi olla eri sukupuolille erilaisia?

Eroon pitäisi kuitenkin päästä asepalveluksesta. Minusta yleinen asevelvollisuus on jäänne kylmän sodan ajoista ja Kekkosen ajan aluepuolustuspolitiikasta. Mihin nykyisin tarvitaan pakollista laajaa asevelvollisuutta?

Suomella ei pitäisi olla mitään sotilaallista uhkaa, ainakaan semmoista, jota vastaan pitäisi sinnitellä yksin ilman liittolaisten apua. Karmeimmatkaan turvallisuusuhkat eivät ole sotilaallisia. Terrorismia olennaisemmat uhat tulevat pikemminkin sisältäpäin: työttömyys, syrjäytyneisyys, mielenterveysongelmat ym. Ennemmin pitäisi lisätä sosiaali- ja terveyspalvelujen armeijaa.

Keskustelupalstoilla yleistä asevelvollisuuta perustellaan muun muassa sillä, että armeija tekee pojista miehiä. Pullamössölapset oppivat petaaman sängyn ja johtamaan joukkoja. Mutta millaisia miehiä ja naisia armeija tekee? Sellaisiako, jotka oppivat saivartelemaan ja kiinnittämään huomion pikkuseikkoihin sekä johtamaan huutamalla eikä keskustelemalla?

Suomi on tunnettu management-by-perkele -johtamiskulttuurista. Työhyvinvointia rapauttaa myös keskustelemattomuus. Lisäksi Suomi on Euroopan viimeisiä maita, jossa vielä on yleinen asevelvollisuus. Liittyvätköhän nämä asiat mitenkään toisiinsa?

Nyt ja varsinkin työvoiman ikääntyessä Suomi tarvitsee entistä tarkemmin jokaisen miehen ja naisen työpanoksen. Paljonko yhteskunnalle tulee tappiota siitä, että nuorten miesten lisäksi entistä useampi nainen viettää kuukausia parhaasta työiästään armeijan opissa? Tai palkattomassa kansalaispalvelussa?

Jos ja kun haalutaan kehittää Suomen uskottavaa puolustusta, pitäisi ottaa mallia vaikka Tanskasta tai Ruotsista. Asehommat on meilläkin syytä jättää motivoituneiden ammattilaisten huoleksi.

Yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttava.”