Se on vain yksi ”brasilialainen” maan tapa

Brasilian presidentti Dilma Roussef oli eilen vierailulla Suomessa ja keskusteli muun muassa presidentti Sauli Niinistön kanssa. Roussef saapui Suomeen maanantaina ja Ironisesti maanantaina Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen kertoi Maan tapa -kirjan sisällöstä. Korhosen mukaan Kokoomus hankki presidenttiehdokkaalleen vuonna 2006 pimeää rahaa yli kahden miljoonan euron edestä. Rahat kierrätettiin eri tilien kautta, koska osa lahjoittajista ei halunnut nimiään julki,.

Ylen radiohaastattelussa Korhonen ei selvin sanoin halunut puhua korruptiosta, mutta koko rahasotku näyttää hämärältä. Tuli mieleen, että myös Brasilian presidentti on ollut epäsuosiossa muun muuassa valtio-omisteisen öljy-yhtiön Petrobrasin, suurten rakennusyhtiöiden ja Brasilian prresidentin edustaman puolueen poliitikkojen rahasotkujen takia.

Presidentti Sauli Niinistö on halunut selvityksen raha-asiasta. Kokoomuksen puoluesihteeri sanoo, etteivät he voi kertoa yksityihenkilöiden nimiä.

Eilen radiossa politiikan tutkija Erkka Railo oli sitä mieltä, että vaikka yksityiskohdat kiinnostavat paljon, ei ne ole tärkeintä. Keskeisintä on se ”hyväksytty” systeemi, jossa raha ratkaisee ketkä tulevat valituksi luottamustehtäviin. Eduskuntaan pääsi vain 3 henkilöä vähillä rahoilla (jos 5 000 euroa on vähän), muuten vain rikkailla ja rikkaiden ystävillä on mahdollisuus menestyä.

Tämä nykyinen demokratia, siltä osaltaan, suosii oikeistolaisia puolueita. Miksi siis vasemmistopuolueet suostuvat sellaiseen kampanjointiin? Muuten Brasilian presidentin edustama puolue on vasemmistohenkinen Työväenpuolue.

Media ei ehkä ole kovin kiinnostunut aiheesta, koska mainosrahat vähenisisvät.. Jokainen eduskuntavaaliehdokkana ollut tietää paljonko mainokset esimerkiksi Helsingin Sanomissa maksavat.

Suomi ei ole korruptioitunut maa…Suomessa on vain sellaisia maan tapoja.

mainoksia

Kolmesta ehdokasta vain Timo Harakka pääsi eduskuntaan. Timo on tunnettu toimittaja ja kirjailija. Tuntamattomille ehdokkaille eduskuntavaalit ovat ihan suoraan sanottuna absurdeja. Ilman tuhansia euroja ei vain pääse päättämään.

Kulttuurien lukutaito myös ruoan suhteen

Luin, kuten moni muu uutisia turvapaikanhakijoiden protestoinnista heidän mielestä paremman ruoan puolesta. Olen lukenut myös lukuisat ja myös raivoisat kommentit turvapaikanhakijoiden asenteesta. Vähemmän olen lukenut kommentteja siitä, että olisiko laitosruoka huonoa tai ei. Yksi harvoista on Kai Niemeläinen, joka kommentoi Kimmo Kaution blogissa näin:

Minusta kouluruoka on pääosin kelvotonta. Laitoksissa asuvien vanhusten osalta on sietämätöntä, että heidän ruokailunsa perustuu kokonaan tähän yksipuoliseen, mauttomaan laitosruokaan…

Se tosiasia, että monet joutuvat elämään tämän yhden lämpimän ruuan varassa koko päivän, pitäisi asettaa tälle aterialle vielä enemmän paineita. Ikävä kyllä yhteiskuntamme on asettanut annoksen hinnan 0,60 – 2 euron välille. Taso ei ymmärrettävästi päätä huimaa. En usko, että ruoka kestää tarkastelua missään päin Suomea.

Itse olen jo kauan toivonut, että koulujen, päiväkotien ja laitosten ruokahuolto saataisiin paremmaksi. Toive on ollut turha. Edes lehdissä olleet jutut, joissa on esitelty kuvien kera kotipalvelujen jakamia annoksia, eivät tilannetta ole korjanneet.

Minusta tämä kohu on ensimmäinen kulttuurisidonnainen konflikti Suomeen asettuneiden ja vasta maahan tulleiden välillä. Makuja on monenlaisia, tapoja on monenlaisia. Rehellisesti harva on se aikuinen, joka vasta tutustuu puuroon ja/tai puolukkasurvokseen eikä väännä naamansa kuin pieni vauva. Silti moni suomalainen sanoo, että mainitut herkut ovat sitä siis herkkuja. Maku on kuitenkin niille, jotka eivät ole tottuneet vain sanottakoon kauniisti erikoinen.

Tiedän ihmisistä, jotka sanovat, että avokadon maku on maailman huonointa ja olen heidän kanssa jyrkästi eri mieltä, mutta en pakottaisi heitä syömään sellaista. Toki olen monien kanssa samaa mieltä sitä, että kun joku tarjoa ruokaa, silloin voi olla kiitollinen ettei tarvitse nukkua nälkäisenä. Mutta kai turvapaikanhakijallakin on oikeus sanoa jos ruoka ei maistu tai ei sovi hänelle.

Moni silti moittii turvapaikanhakijoiden protestointia. Moititaan siis sitä, että he lähtivät vaatimaan parempaa ruokaa. Näen sen niinkin, ettei tulijoilla ole käsitystä parhaista keinoista ajaa Suomessa asiansa eteenpäin. Mielenosoitus nyt ei vain lisää ymmärrystä. Ehkä Suomessa asuvat irakilaiset voisivat neuvoa tulijoita.

Ymmärrän reaktiota, koska ollaan aivan uudessa tilanteessa. Suomessa on ollut tapana miettiä asioita ja käyttää järkeä ja sovittelua ja siksi tuntuu oudolta niitä ilkeitä yleistyksiä ja huutelua. Tulijat ja jo maassa asuvat ihmiset voimme oppia toisistamme, jos vain haluamme.

Muuten, puolukka on minusta yksi parhaista marjoista.:)

Puolukka2

Se paras konsultointi

Pienessä suurenmoisessa lohjalaisessa kylässä, Ikkalassa, lauantaina vietettiin jälleen kerran ihanat Ikkalan elopäivät.

Tänä vuonna ennätysmäärä paikallisyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä tuli paikan päälle esittelemään ja myymään omia tuotteitaan. Läsnä oli myös lapsia ja aikuisia myymässä ylimääräisiä tavaroita kirppiksellä.

Kuten muina vuosina, myös tällä kertaa Ikkalan kyläyhdistys järjesteli tapahtuman, jota verten ei kokoonnuttu kuin pari kertaa suunnittelupalaveriin. Asia hoitui muuten puhelimitse ja sähköpostitse. Tehtäviä jaettiin, yksi kutsui poniratsastuksen pitäjän, toinen hankki elintarvikkeita, neljäs hankki lahjoituksia arpapöytään, jne, jne. Myös iloisesti kävi niin, että muita kyläläisiä teki voitavansa odotetun tapahtuman eteen. Pari ikkalalaista piti huolta autojen parkkeerauksesta. Yksi pariskunta kutsui poliisin Nallekoplan esiintymään ja Nallekopla vastasi kutsuun ja tuli viihdyttämään lapsia ja aikuisiakin, jotka olivat paikalla ajoissa ja aika sankoin joukoin.

Elopäivät11,kopla

Nallekopla vauhdissa.

Myös Lohjan uusi kaupunginjohtajaa Mika Sivulaa kutsuttiin ja hän tuli kuin tulikin. Sivula sai ikkalalaisilta kylän T-paidan ja kyläsuunnitelman. Ennen sitä Sivula puhui paljon muun muassa maaseudun haasteista. Mieleen kuitenkin jäi Sivulan sanat, että jos iso organisaatio järjestelisi niin suuren tapahtuman kuin Ikkalan elopäivät, jo suunnitteluun uppoaisi monta euroa konsultointiin, puhumattakaan tapahtuman toteuttamisesta. Kaupunginhohtaja siis kehui ikkalalaisia aloitteellisuudesta ja toimeliaisuudesta. Hänen kanssaan on vaikea olla asiasta eri mieltä. Kun ihmiset yhdessä toimivat yhteisen hyvän eteen innolla ja halulla saada jotakin hyvää, niin silloin menestytään. Ikkala menestyi ja toivon mukaan se menestystunne ja ennen kaikkea into tehdä asioita yhdessä tarttuu jälkipolviin. Face to facea ei voita mitään.

Elopäivä4

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula saa kyläsuunnitelman Ikkalan kyläyhdistyksen puheenjohtajalta Sella Suoniolta.

Juttelin hetkeksi kaupunginjohtajan kanssa elämästä pikkukylässä ja sanoin hänelle, että varsinkin netissä moni ei jaksa tai on unohtanut, miten olla ihmisiksi. Maaseudulla ja kasvokkain ihmisiä osataan olla toisillemmekin.

Minulla ei siis muuta kuin että koettakaamme olla enemmän ihmisiksi. Olkoon ikkalalaisten toiminta esimerkkinä muulle Suomelle ja maailmalle.

Mietin, että tämä kirjoitus sopisi Vapaavuoron, mutta nyky-Suomessa tarvitaan sitä myönteistä tahtotilaa, intoa ja uskoa, että hyviäkin asioita osataan tehdä yhdessä. Ei rakas Suomi porskuta eteenpäin, jos vain voivotellaan, että se ja se asia on päin mäntyä eikä sille tehdään mitään, koska on keskitytty vain huutelemaan ja päivittelemään.

Elopäivät14,kopla

Hieno Suomi ja Ikkala!

Michanin blogissa

Michan en Finlandia on yksi suosituimmista espanjankielisistä blogista Suomen asioista. Blogi keskittyy kulttuuriin, perinteisiin, luontoon, ym.

Blogin perustaja on Michan Ballack, espanjalaissuomalainen nuori joka rakastaa Suomea.

Michan viestitteli pari viikkoa sitten, että haluaisi haastatella minua ja näinkin tehtiin. Mitä Michan halusi tietää? Michanin ensimmäinen kysymys oli, että miten päädyin Suomeen. Aika laaja kysymys, jonka vastaus toimi vastauksena muihin kysymyksiin.

Michan halusi tietää my;s, kuinka vaikea oli oppia suomea, millaista on toimia valtuutettuna Suomessa, millainen on arkeni, toimittajana miten näen suomalaisen median nykytilan, millainen asuinkyläni Ikkala on, ym.

Kirjoitukseen on tullut myönteisiä kommentteja. Olen otettu, että Michan antoi minulle tilaisuuden kertoa myönteisiä kokemuksia ja asioita Suomesta laajemmalle yleis;lle kuin vain blogini kautta. Meitä Suomea rakastavia on monenmoisia.

michan

Michanin blogista.

Läyliäinen

Navigattori käski meitä ajamaan Ikkalasta Lopelle Karkkilan ja Läyliäisen kautta.

Kuvittelen, että Läyliäinen oli yksi niistä lukuisista maaseutukylistä, josta aktiivinen elämä on kadonnut. Erehdyin pahasti. Läyliäisessä on monenlaisia palveluja ja yrityselämä näkyy hyvin katukuvassa.

Läyliäisen pääkadun (päätien)varrella on puista tehdyt kyltit, joissa lukee Läyliäinen ja Kiitos, että ajat vaovasti. Autoilija on kiltti ja ajaa nopeusrajoituksen mukaan.

Läy

Läyliäisestä eniten kiehtoo kylän nimen. Espanjankielisille y:n, ä:n ja ö:n ääntäminen ovat varsinkin kieliopiskelun alussa kuin painajainen. Kirjoitin eilen Facebookin sivulle, että jos osaa sanoa ”Läyliäinen” oikein, osaa puhua suomea. 🙂

Miten olisi Läyliäisessä syödään äyriäisiä yömyöhään? 🙂

Läy2

Elävä kylä. Harmaudelle emme nyt mahda mitään.

 

Demareille Sibeliuksen Finlandian surumieliset nuotit

Kohta päivä on ohi, mutta silti voi vielä muistuttaa, että jos suuri muusikko Jean Sibelius eläisi, hän täyttäisi tänään 149 vuotta. Tuli se hassusti sanottu, mutta tärkeintä on kai se, että jotkut ihmiset jättävät merkLippufittäviä jälkiä tuleville sukupolville.

Sibeliuksen tunnetuin teos on Finlandia, joka nimensä mukaisesti huokuu isänmaallisuutta.

Mielenkiintoista on, että Suomi itsenäistyi melkein Sibeliuksen syntymäpäivänä. Mitä mieltä suurmies olisi tämän päivän Suomesta?

Olen joskus keskustellut sellaisten ihmisten kanssa, jotka näkivät sotia. He ovat olleet poikkeuksetta hyvin iloisia ja kiitollisia, että ovat nähneet kuinka Suomi on nousut hankalista ajoista maailman kehittyneimpien maiden joukkoon.

Moni heistä on myös sitä mieltä, että moni kitisee turhasta ja asiat ovat olleet niin hyvin, että ei osata enää olla ihmisiksi ja avuksi muille. Oma etu menee nykyisin liiallisuuksiin ja yhteinen etu unohtuu, koska ollaan niin ”edistyneitä”.

Itse pidän kovasti vanhoista suomalaisista elokuvista muun muassa siksi, koska niistä käy ilmi kuinka eläviä ja yhteishenkisiä olivat ihmiset ennen vanhaa. ”Kavereita ei jätetä” oli arkipäivässä suuressa arvossa. Sukupolvien ajan ihmiset ovat kuitenkin sisäistäneet, että ”oma-apu on paras apu” ja koska itse autan itseäni, niin muut tulkoon toimeen itse. Nyt eletään kuitenkin sellaista aikaa, että moni ei tule itse toimeen vaikka kuinka paljon töitä tekisi. Jos on työttömänä ja laskupino maksamatta, ahdistuu ja voi tehdä huonoja ratkaisuja. Jos on töissä ja on asuntolaina, pankille pitää lyhentää lainansa, vaikka jääkaappi olisi tyhjä. Moni selviä paremmin kuin muut ja pieni joukko ei edes mieti raha-asioita, koska heillä on pankkitileillä tosi paljon. Eriarvoistuminen ei ole mikään satu, vaan monille rankka todellisuus. Sillä välin puolueet ja ehdokkaat miettivät kannatuksensa ja toivo paremmasta ei ole.

Luuletko ihan tosissasi, että nykyiset eduskuntapuolueet toisivat muutoksia harrastettuun eriarvostavaan politiikkaan? Suursuosikki Keskustapuolue on näyttänyt edellisissä hallituksissa millaista politiikka he harrastavat. Nykyinen tilanne on seuraus myös Keskustan päätöksistä. Luuletko, että oikeistolaisiin ihanteisiin ihastuneet Perussuomalaiset muuttaisivat asioita radikaalisti? – Anteeksi vain, mutta epäilen, koska on se konsensus ja hallitusneuvottelujen hetkellä ministereiden paikat näyttävät olevan keskeisessä asemassa.

Tahtoisin vielä luottaa Vihreisiin, Vasemmistoliitoon ja erityisesti Sosiaalidemokraatteihin. Mietit varmasti, että ehkä olen nukkunut huonosti, kun ajattelen, että kenties demarit voisivat muuttaa asioita. He ovat viimeisissä hallituksissa tyytyneet apuripuolueasemaan ”estääkseen hyvinvointivaltion rappeutumista”. Hyvinvointivaltio on kuitenkin murentumassa heidän silmien edessä. Taktiikka ei ole siis toiminut. Nyt, jos arvoisat demarit miettisitte uudestaan mitä varten olette olemassa ja keskitytte tekemään sitä mitä teiltä odotetaan, ehkä vielä olisi toivo, muuten Sibeliuksen Finlandian surumieliset nuotit tulevat soimaan raskaasti niille, jotka elävät jo epätoivossa.

Yleensä yksi meidän lapsista oikolukee juttujani ja poistaa tekstistä kielioppivirheitä. Nyt hän on muualla.

Tasa-arvoinen avioliittolaki

Argentiina, Uruguay, Brasilia ja Meksiko ovat ne Latinalaisen Amerikan maat jotka ovat antaneet kaikille ihmisille, sukupuolesta riippumatta tasa-arvoiset oikeudet mennä naimisiin. Suomi on jäljellä eikä uskoisi.

Tänään eduskunta keskustelee kansalaisaloitteesta ja huomenna eduskunta äänestää. Jos eduskunta äänestää myönteisesti moni meistä juhlii.

Jos eduskunta sanoo ei, pitää tehdä kovasti työtä, että eduskunnan kokoonpano muuttuisi toisenlaiseksi. Ihmisten muisti on vain lyhyt. Onneksi eduskuntavaaleihin on lyhyt aika.

Adventti on tulossa ja olisi mukava sytyttää kynttilöitä myös iloisen päätöksen kunniaksi. Tuskin Jeesus olisi syrjinyt ihmisiä sivuseikkojen takia. Miten muka kristinuskoon vedoten voidaan kannattaa epätasa-arvoista lakia?

IMG_4871

Rakkaus on tärkeintä.