007

  • Oletko katsonut James Bondia?
  • Kuka on James Bond?
  • 007
  • Anteeksi kuka?

Sellainen keskustelu kävin monta vuotta sitten, kun saapuin Suomeen. 80- ja 90- luvun Kuubassa ei James Bondia nähty. Tuskin sitä nähdään tänä päivänäkään ellei joku salakuljeta videoita. Salkuljetuksen”ansiosta” nuoriso kokontui salaa katsomaan kaikenlaisia amerikkalaisia elokuvia, mutta James Bondista emme tienneet mitään.

Kun katsoin Bondia ensimmäistä kertaa nauroin ja ihmettelin elokuvan suosiota. Propaganda oli niin lapsellisesti selvä. Minusta koko agenttitarina oli silloin absurdi ja epäuskottava. En lämmennyt Bondin charmillekään. Macho kuin macho.

Nyt jo ainakin pari viikon aikana on tullun Bondin elokuvia melkein joka ilta ja melkein joka ilta olen katsonut niitä. Onhan ne elokuvat hyvin tehty ja arvostan nyt toisella tavalla Sean Connery ja Roger Mooren roolisuorituksia. Silti yhä puistattaa sitä väkivaltaa millä sankari Bond kohtelee myös naisia. Nainen on Bondin elokuvissa joskus aktiivinen, mutta joskus vain koriste tai väline.

Bondin seikkailut kertovat menneestä ajasta. Ajasta, jolloin maailma oli poliittisesti jakautunut kahteen suureen leiriin. Nyt maailma on taas jakautunut, mutta ei niinkään pelon kuin vihan jakamana.

Oletko katsonut James Bondia?

Balandro8.jpg

Maisema kuin Bondin elokuvista.

Mainokset

Paavi Franciscus Kuubassa: emme palvele ideoita vaan ihmisiä

Havannassa on iso aukio, Vallankumouksen aukio. Se on se aukio jossa Fidel Castrolla oli tapana puhua jopa 5 tuntia tauotta ja jossa komeilee korkea monumentti kansalissankarin ja runoilijan, José Martín kunniaksi. Samalla aukiolla komeilee myös suuren suuri Ché Guevaran kuva.

Sunnuntaina argentiinalaisen lääkärin Guevaran kuvan katseen alla seisoi toinen argentiinalainen, paavi Franciscus. Kuubalaiset kutsuvat paavin vierailua historialliseksi. Olen nähnyt Kuubassa asuvien kavereiden valokuvia ja kaikkialla ihmiset ovat ajoissa valmistautuneet vastaanottamaan paavia suurella innolla. Maassa, jossa katolisuus on ollut koetuksella vallankumouksen alusta lähtien, se into ja ilo on jo uutta.

Paavi saapui lauantaina Havannaan ja häntä vastassa oli paitsi runsaasti kuubalaisia, myös Kuuban presidentti Raúl Castro.

Paavin puhe

Kuvakaappaus Granman uutisesta. Granma on Kuuban päälehti.

Lauantaina paavi korosti Kuuban merkitystä eri suuntien yhtymäkohtana. Kuuba on saarena kuin avain pohjoisen ja etelän välillä. Paavi iloitsi Kuuban ja USA:n lähentymistä sekä hän lähetti terveisiä Fidel Castrolle. Raúl Catro vaatii samassa vastaanottotilaisuudessa taas kauppasaarron lakkauttamista.

Havannan vallankumousaukiolla paavi varoitti henkilökohtaisesta kunnianhimosta ja itsekkyydestä. Paavin pääviestin sunnuntaina taisi olla se, ettei palveleminen ole koskaan ideologista, koska emme palvele ideoita vaan ihmisiä.

Havannasta paavi jatkaa Holguínin kautta entiselle opiskelukaupunkilleni, Santiago de Cubaan. Santiago de Cuban läheisyydessä on yhden Kuuban katolisen kirkon pääpyhimyksen kirkko eli El Cobren Laupeuden Pyhä Neitsyen pyhäkkö. Vuonna 1916 paavi Benedictus XV julisti Laupeuden Neitsyt Marian Kuuban suojelupyhimykseksi. Santiagosta paavi palaa Havannan ja sieltä hän jatkaa matkaansa Yhdysvaltoihin.

Paavin matka kestää yhteensä 9 päivää ja suunnitelmien mukaan paavi tulee pitämään 26 puhetta! 25. syyskuuta Franciscus puhuu YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.

Muita lähteitä:

Matkailublogi, jossa upeita kuvia Santiago de Kuubasta:

http://tamamatka.pallontallaajat.net/2015/05/26/cuba-day-67-omituinen-santeria-uskonto-ja-tumbatanssi/

Kuuban hallituksen äänitorven uutinen, jossa on Paavin ensimmäinen puhe Havannassa:

http://www.granma.cu/papa-francisco-en-cuba/2015-09-19/papa-francisco-gracias-a-todos-los-que-se-han-esmerado-para-preparar-esta-visita-pastoral

Espanjalainen El Paísin kirjoitus Havannan messusta:

http://internacional.elpais.com/internacional/2015/09/20/actualidad/1442757405_412384.html

Paavin matkasta: http://entretenimientobit.com/ilustrada/asi-va-a-ser-la-visita-del-papa-francisco-a-cuba/

Jeesuskaan ei syntynyt Suomessa

Pidän minua aikuisemmista ihmisistä, koska heillä on varastoituna paljon elämänkokemuksia ja viisauksia. Heidän kanssaan on helppo keskustella.

Näen torilla lempeäkasvoisen, hymyilevän herran tulemassa. Siis sellainen, jonka kanssa voisi vaihtaa muutamia sanoja. Lähestyn ja kysyn häneltä, että oletteko tulossa samaan tilaisuuteen kuin minä.

Hän vastaa myöntävästi ja kertoi, että hän tuli kuuntelemaan muun muassa Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askolaa. Samalla meihin liittyy kolmas henkilö, joka tarjoilee meille herneitä ja kertoo olevansa Kallion seurakunnan pastori.

Huomaan, että herralla, jonka kanssa keskustelen, on yllään papin musta paita, jossa on papin kaulus. Herra esittäyttyy katolisen kirkon piispana. Herra, jonka kanssa keskustelen, on siis piispa Teemu Jyrki Juhani Sippo. Esittäydyn hairahtuneena lampaana. Kerroin toki, mitä monesti olen sanonut, että elin lapsuuteni hyvin uskovaisessa kylässä Nicaraguan pohjoisosassa. Kiitos isöäidille katolisen kirkon oppit ovat hyvin tuttuja. Sitten Kuuban vuosina uskonto hävisi.

Keskustelemme Kuubasta ja siitä, että on ollut vaikeaa, mutta on jo merkkejä edistymisaskeleista. Juttelemme uudesta paavista ja hänen merkityksestään Latinalaisen Amerikan katolisille. Olemme samaa mieltä siitä, että se on toivoa antavaa.

Taisin kysyä piispalta ja pastorilta, että miksi he olivat siellä. Vastauksena kuulen, että jotta me kaikki voimme elää sovussa ja eihän Jeesuskaan ole syntyperäinen suomalainen.

Pastor kiiuruhti muualle ja pyysin piispaa yhteiseen kuvaan. Kysyn lähellä olevalta herralta, vosiko hän ottaa kuvan meistä. Kuva otetaan, ja sanomme iloisesti hyvästi.

Piispa

Piispa Teemu Sippo ja minä Meillä on unelma -mielenosoituksessa. 28.7.2015

Kysyn valokuvaajaltamme, että miksi hän on tullut samaan tilaisuuteen. Hän vastaa, että hänen poikansa on naimisissä kuubalaisen kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. Koko perhe kolmen sukupolven voimin on siellä minun vieressäni. Tervehdin heitä. Nuori kuubalainen nainen on Santiago de Cubasta, siis samasta kaupungista, jossa asuin neljä vuotta ja jossa opiskelin journalismia yliopistossa. Ilonen kohtaaminen, jota säesti kahden iloisen tytön naurut. Pidän niin paljon lapsistakin, heidän ilostaan ja viattomuudestaan.

”Jeesus ei puhunut suomea”

Olen iloinen saadessani olla kanssanne täällä Kansalaistorilla; monikulttuurinen, avoin, tasa-arvoinen Suomi ei saa olla vain unelma, vaan todellisuus, jonka me tänne tullessamme tahdomme ja teemme.

Monikulttuurinen Suomi ei ole meidän sukupolvemme uusi idea. Kannattaessamme monikulttuurista Suomea, me liitymme Suomen menestystarinoihin – esi-isiemme ja esiäitiemme oivalluksiin. Suomen taide ja talouselämä on aina ammentanut kansainvälisestä vuorovaikutuksesta. Vieras ei ole ollut uhka, vaan mahdollisuus.

Miksi kadottaisimme tämän suomalaisuuteen kuuluvan rikkauden? Miten meistä on tullut näin pelokkaita? Mitä meille on tapahtunut, jos oma identiteettimme on niin ohut, että erilaisen kohtaaminen uhkaa sen olemassaolon?

Kristittynä sanoudun irti vihapuheista ja pelkokuvista. Lähtökohtaisesti kristitty on globaali kansalainen: Jeesus ei puhunut suomea eikä Luther tiennyt maastamme juuri mitään.

Kristittynä liityn ihmisoikeuksien puolustajiin ja uskontorauhan kannattajiin; toisen usko ei ole minun tai oman uskontokuntani uhka. Avoimuutemme ei voi kuitenkaan muuttua sellaiseksi sinisilmäisyydeksi, jossa väkivalta, naisten alistaminen tai ihmisten vaientaminen hyväksytään.

Haluan elää Suomessa, jossa tarvitsemme toisiamme, jossa kiinnostumme toisistamme, jossa aistimme toistemme haavat ja haaveet.

Tämä Unelma-tapahtuma kuljettaa meitä kohti satavuotista Suomea; Suomea, jolla on avoin sydän!”

Piispa Irja Askolan puhe 28.7.2015 Kansalaistorin Meillä on unelma -mielenosoituksessa

Kaksi suurta juhlaa ja vähän muuta

Eilen Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa tuhansia kokoontui juhlimaan vallankumouksen vuosipäivää. 36 vuotta sitten diktaattori Somoza pakeni maasta ja samalla se merkitsi pienelle maalle suuria muutoksia.

Sisällisodassa kuoli melkein 40 tuhatta nicaragualaista. Nykyisin vallankumouksen vuosipäivä on kansallisjuhla. Managuassa juhlinta jatkuu.

Tänään maanantaina 20.7. 2015 Kuuba ja Yhdysvallat tekevät historiaa. Kuubassa ja Yhdysvalloissa avataan molempien maiden suurlähetystöt. Washingtoniin on saapunut suuri ryhmä kuubalaisia, muun muuassa Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez. Washingtonin juhlaan on odotettavissa noin 500 vierasta.

Havannassa juhlitaan myöhemmin, kun Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerrin aikataulu antaa periksi.

Kuuban ja USA: n suhteiden normalisoituminen merkitsee monille Yhdysvalloissa asuville kuubalaisille pelkoa mahdollisesta palauttamisesta. Arvioiden mukaan noin 25 000 kuubalaista on saanut, syystä tai toisesta, karkoitusmääräys Yhdysvalloista, mutta Castron hallinto ei ole vuosien varrella ottanut niitä ihmisiä vastaan.

Lukijoilleni sen verran Suomen asioista sanoisin, että on ollut ihan mukava lukea hallituspuolueiden ja varsinkin perussuomalaisten selittelyt. Nyt hallituksessa on kolme vanhaa puoluetta kuin kolme marjaa siis. Ei uutta siis.

Kun lukee tai kuuntelee uutisia, toistetaan kielteisiä (ja yleensä samoja) asioita. Suomessa vallitsee itsekästä ajattelua, jossa vahvat puolustelevat omia etuja. Miten kielteisessä ilmapiirissä kansalaiset jaksaisivat parantaa omia asioita ja muiden? Suomi on kuin lamaantuneessa tilassa. Halutaan olla parempia kuin muut, mutta ei haluta olla hyviä ihmisiä muille.

Paavi Franciscus ja Castro

Olen jonkun verran lukenut katolisten nykyisestä johtajasta ja uutisesta toiseen ihmettelen kuinka tämä mies kääntää asioita eduksi. Milloin Aasiassa käskee miehiä kunnioittamaan naisia, milloin pesee myös muslimien jalkoja jne.

Tänään espanjankielisestä lehdestä luin, että pari päivää sitten Kuuban presidentti Raúl Castro oli käynyt Vatikaanissa ja keskustellut noin tunnin verran Paavin kanssa.

Uutisesta mielenkiintoisinta olivat Castro hehkutukset. Juu, luet oikein. Castro kiitti vuolasti Paavia USA:n ja Kuuban hyvien suhteiden edistämisestä ja hehkutti, että jos Paavi Franciscus jatkaa samalla linjalla, myös hän voisi tulevaisuudessa rukoilla ja käydä kirkossa.

Koin itse sitä Kuubaa, jossa uskonto oli marginaaliasia ja aikuisten lempikiroilu liittyi jumalaan.

Raúl Castron käyttäytymiselle on etsitty selitystä. Yksi selityksistä on se, että Paavi Franciscus on sellainen ihminen, joka empatialla, iloisella olemuksella voittaa ihmisten suosion.

Paavi vierailee Kuubassa tulevana syksynä ja sekin voi vaikuttaa Raúl Castron asenteeseen Paavia kohtaan.