Ex rentun retoriikkaa

Katselen Youtubista viedeota Neil Hardwickin televisio-ohjelmasta. Ohjelmassa haastatteltavina ovat Juice Leskinen, Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Ohjelma on vuodesta 1989.

Ohjelmassa keskustellaan muun muuassa Vexi Salmen kirjoittamasta laulusta (noin min. 25:37). Vexi sanoo, että se laulu olisi voinut jäädä kirjoittamatta, koska häntä ärsyttää se tapa millä jotkut suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin. Minä en ole kovin kiinnostunut laulusta, kun kerran sen kirjoittaja on sitä mieltä, että laulu on ymmärretty toisin kuin hän tarkoitti.

Irwin

Kuvakaappaus youtubista.

Sen sijaan minua kiinnostavat Irwinin eli Antti Hammarbergin selitykset. Irwin sanoo, jotenkin niin, että ihmiset ovat sitä mieltä, ”että ensin pitää hoitaa suomalaisten asiat kuntoon ja vasta sitten muiden”. Se on ihan sama lause, joka aika ajoin tulee esiin blogipalstoilla ja keskusteluketjuissa. Ovatkohan suomalaisten asiat ovat menneet pahempaan suuntaan vuodesta 1989, jos vaikka katsoo leipäjonoja tai eriarvoistumista.

Arvioiden mukaan noin 20 000 kansalaista seisoo joka viikko leipäjonoissa. Eläkeläiset, työttömät, lomautetu, ja lapsiperheet ja muut tiukalla olevat jonottavat ruoka-apua. Itä-Suomen yliopistossa on selvitetty miksi kansalaiset joutuvat turvautumaan leipäjonoihin. Raha ei riitä ruokaan, sen jälkeen kun on maksanut vaikkapa vuokralaskun, ym. (tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto).

Vuonna 1989 Suomeen oli tullut muutama sata niin sanottua venepakolaista Vietnamista. Aiemmin oli tullut vielä vähemmän pakolaisia Chilestä.  Somaleita alkoi tulla vasta vuonna 1993 Neuvostoliitosta.  Puhuttiin  somalishokista. Eduskunnassa keskustalainen Sulo Aittoniemi piti palopuheita invaasioista ym. Nyt tiedämme, että suurin osa turvapaikanhakijoista joutuu poistumaan Suomesta. Palopuheet ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennen.

Tämä maahanmuuttovastainen retoriikka, jossa asetetaan ”meidän ja muiden köyhät” vastakkain ei ole mitään uutta. Nykyiset maahanmuuttovastustajat ovat jatkaneet ihan rempseästi Irwinin sanoja. Tosin Antti Hammarberg ja muutkaan  maahanmuuttovastustajat eivät esittele ehdotuksia kuinka heikko-osaisten suomalaisten asiat saataisiin kuntoon.

Monet suomalaiset kuitenkin ovat sitä mieltä, että vaikka kuinka huonosti menisi, aina voi auttaa muita. Se, että ihminen on syntynyt Suomessa tai muualla, ei näille ihmisille ole merkitystä. Onneksi tunnen monta tällaista ihmistä.