Se paras konsultointi

Pienessä suurenmoisessa lohjalaisessa kylässä, Ikkalassa, lauantaina vietettiin jälleen kerran ihanat Ikkalan elopäivät.

Tänä vuonna ennätysmäärä paikallisyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä tuli paikan päälle esittelemään ja myymään omia tuotteitaan. Läsnä oli myös lapsia ja aikuisia myymässä ylimääräisiä tavaroita kirppiksellä.

Kuten muina vuosina, myös tällä kertaa Ikkalan kyläyhdistys järjesteli tapahtuman, jota verten ei kokoonnuttu kuin pari kertaa suunnittelupalaveriin. Asia hoitui muuten puhelimitse ja sähköpostitse. Tehtäviä jaettiin, yksi kutsui poniratsastuksen pitäjän, toinen hankki elintarvikkeita, neljäs hankki lahjoituksia arpapöytään, jne, jne. Myös iloisesti kävi niin, että muita kyläläisiä teki voitavansa odotetun tapahtuman eteen. Pari ikkalalaista piti huolta autojen parkkeerauksesta. Yksi pariskunta kutsui poliisin Nallekoplan esiintymään ja Nallekopla vastasi kutsuun ja tuli viihdyttämään lapsia ja aikuisiakin, jotka olivat paikalla ajoissa ja aika sankoin joukoin.

Elopäivät11,kopla

Nallekopla vauhdissa.

Myös Lohjan uusi kaupunginjohtajaa Mika Sivulaa kutsuttiin ja hän tuli kuin tulikin. Sivula sai ikkalalaisilta kylän T-paidan ja kyläsuunnitelman. Ennen sitä Sivula puhui paljon muun muassa maaseudun haasteista. Mieleen kuitenkin jäi Sivulan sanat, että jos iso organisaatio järjestelisi niin suuren tapahtuman kuin Ikkalan elopäivät, jo suunnitteluun uppoaisi monta euroa konsultointiin, puhumattakaan tapahtuman toteuttamisesta. Kaupunginhohtaja siis kehui ikkalalaisia aloitteellisuudesta ja toimeliaisuudesta. Hänen kanssaan on vaikea olla asiasta eri mieltä. Kun ihmiset yhdessä toimivat yhteisen hyvän eteen innolla ja halulla saada jotakin hyvää, niin silloin menestytään. Ikkala menestyi ja toivon mukaan se menestystunne ja ennen kaikkea into tehdä asioita yhdessä tarttuu jälkipolviin. Face to facea ei voita mitään.

Elopäivä4

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula saa kyläsuunnitelman Ikkalan kyläyhdistyksen puheenjohtajalta Sella Suoniolta.

Juttelin hetkeksi kaupunginjohtajan kanssa elämästä pikkukylässä ja sanoin hänelle, että varsinkin netissä moni ei jaksa tai on unohtanut, miten olla ihmisiksi. Maaseudulla ja kasvokkain ihmisiä osataan olla toisillemmekin.

Minulla ei siis muuta kuin että koettakaamme olla enemmän ihmisiksi. Olkoon ikkalalaisten toiminta esimerkkinä muulle Suomelle ja maailmalle.

Mietin, että tämä kirjoitus sopisi Vapaavuoron, mutta nyky-Suomessa tarvitaan sitä myönteistä tahtotilaa, intoa ja uskoa, että hyviäkin asioita osataan tehdä yhdessä. Ei rakas Suomi porskuta eteenpäin, jos vain voivotellaan, että se ja se asia on päin mäntyä eikä sille tehdään mitään, koska on keskitytty vain huutelemaan ja päivittelemään.

Elopäivät14,kopla

Hieno Suomi ja Ikkala!

Mainokset

Kuvia syntymäpäivästä

Kiitokseksi kaikille kavereille ja sukulaisille, jotka tavalla tai toisella ovat muistaneet, että tänään täytän vuosia, päätin laittaa tänne valokuvia tästä päivästä. Onni on arjessa, pienissä ja isoissa asioissa. Ihmiset ovat elämän suola.

IMG_0265

Tässä aamulla me vasta suunnittelemme millaisia laattoja laitamme yhteen huoneeseen. Autoin mittaushommissa ja ideoimaan. 🙂

IMG_0269

Aamulla aurinko paistoi ja pojat viihtyivät pihalla.

IMG_0272

Kävimme tässä metsässä luontoa ihmettelemässä!

IMG_0275

Piti käydä Karkkilassa asioimassa. Meidän kotitielle on ilmestynyt tuo työmaakyltti. Kohta näet muissa kuvissa mitä siellä tehdään.

IMG_0276

Ihana Karkkilan kirjaston rakennus. Palvelu on loistava ja tänään siellä oli uusia lainaus- ja palautuskoneita!

IMG_0279

Torin laidalla ja Karkkilan kirkon pihalla on hautausmaa. Kesälläkin ihmiset tuovat kukkia. Itse kävelin ohi torille, mutta oli pakko pysähtyä ihailemaan sitä, rakkauden tulosta!

IMG_0280

Tuo rakennus on karkkilalaisille hyvin tuttu. Siellä on nykyisin ravintola. En ole vielä käynyt. Olen kuitenkin kuullut, että on hyvä. Pankkikyltit kuuluvat katukuviin ja muuten Karkkilassa on ihan sopivasti pankkeja. Sekin kertoo, että kaupunki elää

IMG_0287

Edellisessä kuvassa taivas oli pilvinen, mutta aurinko paistoi. Torilta lähdimme muihin ruokakauppoihin ja kun olimme lähdössä Karkkilasta sää muuttui täysin.

IMG_0289

Näkyvyys oli välillä tosi huono. Onneksi itse en ollut kuskina!

IMG_0297

Tämä on jo Alhonvuoren vieressä ja kuten näkyy Ikkalassa aurinko paistaa aina, ainakin minulle. 🙂

IMG_0304

Tiellä tehdään töitä satoi tai paistoi.

IMG_0306

Voisiko kauha ystävällisesti väistyä! Kyllä se väisti heti, kun kuski huomasi.

IMG_0316

Ei tässä ole ehditty mitenkään leipoa itse, mutta tuo ihana saherkakku tarttui kaupasta. Se oli hyvä!

IMG_0321

Tässä jo laattoja asennetaan. Itse katson kuinka Olli sen tekee ja välillä menen tekemään omia juttujani.

IMG_0330

Pihalla siirsin sinisiä akileijoja valkoisten viereen. Nyt rivi on kaunis. Valkoiset akileijat tulivat pari viikkoa sitten naapurilta!

IMG_0339

Elämäni ensimmäinen patalappu on tuo keltainen. Kuvassa ei näy, mutta se on tosi ruma ja vinossa. Seuraava on myös niin ja nain, mutta ruudullinen ja lintupatalappu ovat jo ihan ok. Nämä kaksi viimeiset lähtevät yhdelle ihanalle ihmiselle. Välillä pitää antaa eikä vain saada, myös syntymäpäivänä.

Kiitollisena tästä päivästä ja hetkistä!
Espanjaksi: Descubriendo Suomi

 

Siivouspäivä

Viime viikolla monissa Suomen kylissä ja kaupungeissa siivotiin julkisia paikkoja talkoohengellä. Myös Ikkalan asukasyhdistys osallistui tempaukseen ja perjantaina siivotiin.

Itse olin lupautunut siivoamaan meidän tietä. Koska perjantaina lähdin matkalle, ajattelin lähteä siivoamaan jo torstaina. Torstaina sitten satoi ja en pääsyt siivouspuuhiin. Myös eilen satoi ja vasta tänään tiistaina pääsin sittenkin täyttämään lupaustani.

Jokainen roska teiden varsilla on liikaa, mutta pitää sanoa, että löysin vähemmän roskia kuin oletin. Hyvä!

Mitä löysin? -pari jäätelöpakkausta, pari karkkipussia, 5 muuta epämääräistä muovia yksi paperilautasta ja yksi kahvimuki (joku söi evänsä ja heitti roskat menemään), kaksi trippimehupakkausta, 7 tupakka-askia ja 3 tupakantumppia.

Hankalinta oli laskeutua ojaan saakka poimimaan sinne heitetyt roskat. Nyt oli sopiva hetki, koska lupiinit ja nokkoset ovat vasta tulossa.

Roskia poimiessa yritin asettua roskien heittelijöiden asemaan ja oletan, että se menee niin, ettei mietitä kovin pitkälle mitä haittaa aiheuttavat ympäristölle ja, koska asuvat kenties kaukana ei sillä ole väliä miltä se roska näyttää. Ehkä kaupungit ja kunnat voisivat nykyistä enemmän raivata niitä ojia ja teiden penkkoja ja näin kenties vähentää teiden roskaamista.

Ulkona nyt ei tuule ja on kaunis ilma, vähäsen hikoilin ja tuli hyvä mieli tehdystä työstä. 🙂

 

tie

 

Maseutumainen kevät

Talvella unohtaa, että lumen alla on pelto, josta moni suomalainen saa leipänsä ehkei ihan viljan muodossa, mutta peltotöissä moni viettää kauniita kevätpäiviä. Tänä keväänä aurinko ja lämpö ovat tulleet aikaisemmin kuin edellisenä vuonna.

Meidän talon edessä on iso pelto ja eilen näin kuinka siellä poimittiin kiviä ja peltoa auratiin. Traktoreita näkee myös muualla. Onneksi koneet eivät vielä pysty tekemään ihan kaikkeen vaan ihmisiä tarvitaan.

IMG_9475

IMG_9478

casaTänään kävin Lohjalla ja näin kuinka siellä täällä näkyi ihmisiä töissä.

Näin myös muuta: pari pupua, lintuja ja iso kurki.

Yleensä kun ajan Lohjalle mielenkiinnolla katson Turuntien ja Väänteenjoentien haarassa olevaa keltaista taloa ja erityisesti sen pihaa. Talvisin talon asukkaat laittavat monenlaisia jouluvaloja. Nyt pihalle on tuottu narsissiasetelman, kaksi maitotonkkaa ja Turuntielle päin pihalla nyt seisoo melkoinen eläinpihaa, ilman aitauksia. Onneksi siellä on savisia eläimiä. 🙂

On ihan mukava, että ihmiset jaksavat tuota muillekin iloa. Kiitos!

IMG_9485

Espanjaksi: Descubriendo Suomi