Ei pientä tipppakään

Tuntuu siltä, että tässä tammikuussa ei puhuta kovin paljon tippattomasta tammikuusta kuten edellisinä vuosina. Toivon mukaan se ei ole merkki vanhan perinteen suosion laskusta.

Tietävästi tipaton tammikuu järjestettiin Suomessa jo vuonna 1942, jolloin ”Propaganda-Aseveljet-järjestö markkinoi Tipaton tammikuu -kampanjaa, ja sen toiminnan seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.´”

Muissa maissa toki aina on niitä ihmisiä, jotka päättävät minä kuuna tahansa olla koko kuukauden ilman alkoholia. Mutta tipaton tammikuu ei valitettavasti ole muissa maissa yhtä vahva ”käsite” kuten Suomessa. Erikoista, koska eihan alkoholin kulutus ole vain Suomessa korkeaa. Esimerkiksi monissa Latinalaisen Amerikan maissa juodaan viinin ja kaljojen sijasta rommia, ym. väkeviä ja tilastoinnin laatu on toinen.

Tipaton. fi sivustolla Antti Hyytti kirjoittaa: ”Tipattomaan tammikuuhun osallistujien määrä on vakiintunut reiluun kymmeneen prosenttiin alkoholia käyttävästä aikuisväestöstä.

Juhlakauden jälkeen Tipaton tammikuu nähdään myös osana laajempaa elämäntaparemonttia. Se on toimiva tapa arvioida millaista oma alkoholin käyttö on ja miten se vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Kuukauden tauko alkoholin käytöstä kohentaa mielialaa, parantaa unen laatua, lisää vastustuskykyä, laskee verenpainetta ja parantaa työssä jaksamista. Monelle Tipaton tammikuu toimii innoituksena pitkäaikaisempaan kulutuksen vähentämiseen…

Eurojen lisäksi tipattomalle ryhtyminen säästää myös maksaa, aikaa, kaloreita, ihmissuhteita ja miksei vaivaakin.

Tipattoman tammikuun uusilta verkkosivuilta (www.tipatontammikuu.fi) löytyy laskuri, josta selviää paljonko rahaa alkoholiin palaa sekä ehdotuksia siitä, mitä muuta vastaavalla summalla olisi voinut hankkia. ”.

Tipattoman tammikuun terveysvaikutuksista ollaan kuitenkin monta mieltä. Joidenkin mielestä paras alkoholin terveyshaittojen ennaltaehkäisevin muoto on antaa maksalle armoa säännöllisemmin.

Yksi harvoista, jotka ovat lähipäivinä kirjoittaneet aiheesta on Saksa Saarikoski. Luin Saarikosken kolumnin (HS: ssa 9.1.2012), jossa hän kertoo, että alkoholikeskustelu Suomessa pyörii alkoholistien ympärillä. 80% on kuitenkin alkoholin kohtuukäyttäjiä. En kannata holhousta ja ylimitoitettuja toimenpiteitä asian suhteen. Näin, vaikka tiedän mitä alkoholi tekee varsinkin köyhälle ihmiselle vaikkapa Latinalaisen Amerikan maissa.

Tipaton tammikuu on hyvä päätös. Nauttimatta alkoholia voi olla myös ihan milloin vain. Monille parasta on se, kun ei hehkuta päätöksestä muille, mutta pystyy näyttämään itselleen että pystyy siihen.

Jos joku haluaa ryhtyä vaikkapa tipattomaan vuoteen, se on hänen asiansa. Alkoholin seurauksista tiedetään niin paljon, ettei tuskin ole kovin viisasta hehkuttaa sillä.