Salailu

”Hallitus on aiheuttanut itselleen erikoisen tilanteen. Stubb on euroryhmän kokouksessa Brysselissä ilman, että eduskunta on ratkaissut kantaansa”, Timo Harakka sanoi Helsingin Sanomille. Sen lisäksi valiokunta ei saa kertoa kansalaisille, mikä on se Suomen kanta.

Ei tässä voi muuta kuin nauraa demagogialle. Vaalien alla päätöksenteon avoimuus on kovassa arvossa. Nyt tuntuu vain siltä, että moni, liian moni, vaikenee ratkaisuhetkellä. Veronmaksajille ei saanut kertoa Suomen kannasta.

Salailusta huolimatta lehdet kertovat jo, että Saksa, Hollanti, Suomi ja Slovakia ovat sitä mieltä, että Kreikan toimet eivät riitä.

Ylen mukaan Alexander Stubb kiisti, että perussuomalaiset olisivat jyränneet tiukalla Kreikka-linjallaan muut hallituspuolueet.

– Hallituksella on oikeastaan vain yksi linja ja sitä myös valtiovarainministeri edustaa ja meidän linja oli se, että Kreikan esittämät toimet eivät tässä vaiheessa olleet riittäviä. Tämä näkemys oli myös monella muulla jäsenmaalla.”

Olisiko salailun syy se, ettei haluta myöntää, että perussuomalaisilla oli kuin aiemminkin on ollut tiukka linja Kreikan rahoituksen suhteen.

Valtiovarainministereiden kokous päättyi Brysselissä eilen siis ilman ratkaisua. Kreikan edustaja palasi kotiin valmistelemaan tiukempaa ehdotusta. Suomikin vaatii Kreikalta lisää toimia. Hyvä niin.

On vain yksi surullinen fakta ja se on se, että kohta Suomi voi olla samassa tilanteessa kuin Kreikka. Toiseksi, vähemmän on pohdittu, miten Kreikan ero vaikuttaisi integraation tulevaisuudelle. Espanjassa on tulossa vaalit, ja euroskeptinen Podemos vahvistaa asemaansa.

Moni Espanjassa, Kreikassa ja muualla arvelee, että asenne Kreikan suhteen olisi aivan toinen, jos Kreikan hallituksessa olisi oikeistolainen puolue. ”Omia” pitää auttaa. On esitetty ajatus siitä, että Brysselissä moni haluaa Syrizan hallituksen epäonnistuvan. Sirkusvaalien ja tehdyn ehdotuksen jälkeen Syrizan suosio tuskin on sama kuin vaali-iltana.

Avoimuus ja demokratia kulkevat käsi kädessä, mutta toisin on nyt. Demokratiakin on nyt koetuksella.

Uskomatonta!

 

 

Mainokset

Mitä tehdä Kreikan suhteen ?

Kreikan tilanteesta ja ajankohtaisista käänteistä on kirjoitettu niin paljon ja lausuttu miljoonia viisauksia (monien raamattujen verran), ettei enää tunnu järkevältä vielä kerran kirjoitella Kreikan tilanteen syistä ja Kriekan tilanteesta sinänsä.

Kreikka on jo kuin se potilas, josta melkein joka eurooppalainen lääkäri on lausunut diagnoosinsa ja välillä jopa hoitokeinonsakin, mutta potilas silti odottaa sairaalan käyttävällä, josko lääkäri tekisi sen, mitä pitäisi.

Tuntuu jo siltä, että mitä tahansa mitä Kreikasta sanotaan tai kirjoitetaan on tässä vaihessa silkkaa ajanhukkausta. Nyt olisi jo korkea aika tehdä, mutta kuka tekee ja mitä?

Odotamme, odotamme sunnuntaihin asti, kuten olemme monta kuukautta ja vuosia odottaneet, että jotakin radikaalia hoitoa tehtäisiin. Odottamme turhaan. Kreikka on anonut lisää rahaa ja luvannut täyttää ainakin joitakin lainottajien toivomuksia.

Tiedämme varsin hyvin, että tämä ratkaisu on vain väliaikainen. Kohta Kreikka on taas samassa ja pahemmassa tilanteessa kuin nyt, ja sama itkuvirsi Kreikan tehottomuudesta ja maksukyvyttömyydestä toistuu ja kreikkalaiset tuntevat ahdinkoa omissa nahoissaan.

Ihmetellä sopii, kuinka paljon Kreikka saa velkaantua ja kuinka paljon muiden Euroopan maiden pitää antaa omaa rahaa pankkien pelastamiseksi. Koko Kreikan hoidossa ei ole niin paljoakaan väliä mitä kreikkalaisille tapahtuu, vaan mitä pankeille tapahtuu. Ja kuinka paljon troikkaa tyydytetään.

”Kreikka on esimerkki Euroopan tehottomuudesta”, sanoi itse Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras ja hänen kanssaan on helppoa olla nyt samaa mieltä. Jos Eurooppa ja länsi uppoavat, se ei johdu mistään islami-invaasiosta tai monikulttuurisuuden pahuudesta vaan omasta tehottomuudesta.

Taloudellinen rappio ja henkinen rappio kulkevat käsikädessä. Mitä enemmän taloudellista ahdinkoa, sitä enemmän populismin suosio nousee. Eikä siksi, että populismi olisi oikeassa vaan koska ratkaisut taloudellisiin ongelmiin etsitään uhkia maalailemaalla ja etsimällä syntipukkeja omaan ahdinkoon ulkuopuolisilta eikä oppimalla ja korjaamalla omia virheitä. 30 luvulla juutalaiset olivat syntipukkeja ja nyt maahanmuuttajat, muslimit, erilaisuus. Sama toistuu.

Mitä itse tekisit Kreikan suhteen. Saat tarjota ratkaisuja. En tule hyväksymään kommentteja, joissa kreikkalaisia syytetään. Kaikki kreikkalaiset eivät ole vastuussa Kreikan johtajien seikoilusta, korruptriosta, ym. Keskitytään nyt ratkaisuun. Ehkä pääministeri, valtionvarainministeri ja ulkoministeri laskeutuvat Olymposta (tai lentokoneista) lukemaan mitä mieltä olemme.

Kokoustetaan, puhutaan ja laskuja maksamme me kaikki.

Kre

Taloussanomat.

EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokous Brysselissä

Tänään alkaa Brysselissä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden eli CELAC: n, (Comunidad de Estados Latinoamericanos y Caribeños) kahden päivän huippukokous.

Järjestyksessä toinen EU–CELAC-huippukokoksen tarkoitus on vahvistaa näiden kahden alueiden maiden välisiä suhteita.

Huippukokouksen pääteemana on:  ”Yhteinen tulevaisuutemme: menestyvien, yhtenäisten ja kestävien yhteiskuntien rakentaminen kansalaisillemme”.

Huippukokoukseen osallistuu noin 61 valtio- tai hallituspäämiesta. Suomen pääministeri Juha Sipilä on mukana.

CELAC:n nykyinen puheenjohtaja, Ecuadorin presidentti Rafael Correa, sanoi saapuessaan Brysseliin, että Latinalaisella Amerikalla on paljon opittavaa Euroopasta, mutta että myös Euroopan maat voivat tehdä paljon CELAC.n maiden eteen ”eikä se tarkoita hyväntekeväisyyttä vaan oikeudenmukaisuutta”

Correan mukaan huippukokouksessa tullaan tekemään töitä taistelussa köyhyyden vähentämisessä. Kokouksessa tullaan käsittelemään molempien alueiden maiden yhteisiä  kiinnostusalueita kuten yhteistyön vahvistamista. Innovaatio, kestävä kasvu, koulutus, turvallisuus ja ilmastonmuutos tulevat olemaan huippukokouksen aiheita.

EU–CELAC-huippukokouksessa tullaan keskustelemaan Kolumbian rauhanprosessista kuin myös Kuuban ja EU:n suhteista ja niiden vahvistamisesta.

Correa2

Correa illasti Euroopan komission puheenjohtajan kanssa.

CELAC perustetiin vuonna 2010.

Ensimmäinen EU–CELAC-huippukokous pidettiin Santiagossa Chilessä 26.–27. tammikuuta 2013. Pääteemana oli kaupan alan yhteistyö sekä sosiaalisten ja ympäristöön suunnattujen laatuinvestointien edistäminen.

EU:ssa sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa asuu yhteensä yli miljardi ihmistä

  • EU–CELAC-huippukokoukseen osallistuu kolmasosa YK:n jäsenistä ja lähes puolet G20-maista
  • EU on CELAC-alueen suurin ulkomainen investoija
  • EU on CELACin toiseksi suurin kauppakumppani

Lähteet:

http://www.telam.com.ar/notas/201506/107469-secretario-general-oea-cumbre-celac-ue.html

http://www.elcomercio.com/actualidad/correa-bruselas-celac-unioneuropea.html

http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/international-summit/2015/06/10-11/

Vasemmiston voitto Espanjassa

Espanjan eilisissä  alue- ja kuntavaaleissa vallassa olevan Kansanpuolueen kannatus romahti.  Kannatus oli vuonna 2011, 37,54%  ja nyt 27%. Toiseksi suurin puolueen sosialistien (PSOE) kannatus ei nouse vaan Podemos ja Ciudadanos voittavat paikkoja eri puolella Espanjaa.

Mielenkiintoisin tilanne on Madridissa, joka on ollut Kansanpuoleen käsissä noin 30 vuotta. Nyt Kansanpuolue menetti enemmistönsä! Kansanpuolue sai 21 paikkaa ja Nyt Madrid (Ahora Madrid) 20 paikkaa. Ahora Madrid on Podemoksen tapainen kansanliike, joka on syntynyt kansalaisjärjestöjen ja vasemmistopuolueiden yhteistyösllä.

Manuela Carmena

Manuela Carmena on 71 vuotias juristi ja Ahora Madrid -kansanliikkeen pääehdokas. Hyvä!

Kansanpuolue menettää valtansa  myös Extremadurassa, Comunidad Valencianassa, Cantabriassa, Aragónissa, Castilla-La Manchassa ja Balearissa.

Äänestysaktiivisuus oli 64,77%. Vain prosentti pienempi kuin edellisissä alue- ja kuntavaaleissa

Jos haluaa lyhyesti tiivistää vaalien tuloksen, pitää sanoa, että oikeisto hävisi ja vasemmisto voitti, varsinkin uusvasemmisto. Syyt oikeiston häviöön ovat muun muuassa korruptio, mutta myös työttömyys ja oikeistolaisen hallituksen talouspolitiikka talouskriisin aikana.

Vaalitulos on kylmää kyytiä kahdelle vanhalle valtapuolueelle, mutta erityisesti oikeistolaiselle Kansanpuolueelle. Vuoden lopussa Espanjassa on parlamenttivaalit.

Muita lähteitä:

http://politica.elpais.com/politica/2015/05/24/actualidad/1432479634_968673.html

http://www.elmundo.es/espana/2015/05/18/555a175822601d46528b45b0.html?cid=MNOT23801&s_kw=el_mapa_electoral_segun_los_sondeos

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1432435954225

http://es.wikipedia.org/wiki/Manuela_Carmena

Osataanko Suomessa sanoa ”piropoja”?

Koska tästä kirjoituksesta on pidetty kovasti Uudessa Suomessa, niin tämä tulee myös tänne. Otsikko on vain vähäsen muokattu.

Laitoin Facebookin sivulleni uutisen perussuomalaisen kansanedustajan Toimi Kankaanniemen seksuaalisista viesteistä. Keskustelu kääntyi Kankaanniemen viesteihin ja yksi kaveristani vitsaili sanoen ”piropeadores finlandeses” eli jotenkin ”iskurepliikin suomalaiset”.

Yhden nettisanakirjan mukaan piropo on suomeksi iskurepliikki tai vonkaus. Iskurepliikki on ehkä osuvampi selitys sille ”piropolle” jota tunnen. Piropo ei ole seksistinen, mutta imartelee ja on viaton. Piropon tarkoitus on toki lähestyä vastakkaiseen sukupuolen edustajaa kauniisti.

Hyvä ”piropo” on esimerkiksi sanoa hymyillen ohikulkevalle naiselle, että elämä ei ollut sitä kunnes näin sinut. Kun olin pieni, nicaragualaisessa kotikylässäni Achuapassa oli vanha herra, Don Gillermo Cerros, joka kertoi piropoja kaikille ohikulkijoille kuten hei peipponen! tai aarteeni, olet tänään kaunis, jne. Moni nainen kulki miehen talon ohi vain siksi, koska halusi kuulla, minkä piropon arvoinen hän olisi sinä päivänä ja kyllä setä sai ohikulkijoilta kiitoksia, halauksia ja jopa pusuja poskelle. Myös aina joku hermostui, kun piropo ei miellyttänyt.

Piropot eivät ole tiukkapipoisille. Monien huumori ei arvostelua kestäisi eikä ole pakko kestää’. Myönnetään kuitenkin, että kauniit sanat ilahduttavat, piristävät päivää paljon enemmän kuin vihaiset ja tuomitsevat katseet.

Muuallakin on myös niitä seksistisiä vonkauksia. Kuubassa kuulin sesimerkiksi tamma, haluan olla hevosesi!! Silloin oli parasta juosta karkuun. Kankaanniemen vonkaukset olivat tyylittömiä, törkeitä. En ihmettele viestien vastaanottajien reaktioita.

Espanjankielen taitoisille, tässä linkissä on joitakin piropoja: http://www.piropos.org/

Orvokki on myös naisen nimi.

Orvokki on myös naisen nimi.

Terveiset neuvottelijoille Eteläesplanadin jalkakäytävältä

Tänään asioin Helsingissä ja ehdin heti aamulla käydä vilkaisemassa mitä siellä Eteläesplanadin Smolnan edessä tapahtuu. Eilen katsoin televisiouutisista, että muun muassa yliopisto-opiskelijat osoittivat mieltä koulutusleikkauksia vastaan.

He olivat heti kahdeksalta valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan edessä. Paikalla oli muita mielenosoittajia, kuten Operaatio vakiduuni, ym.

Photo0414

Keskustelin pari opiskelijan kanssa ja kyselin heiltä miksi he olivat siellä osoittamassa mieltä ja vastaukset kuuluivat myös lauluissa ja huudoissa: käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä! Opiskelijat puhuivat myös maksuttoman opetuksen puolesta.

Kysyin heiltä oliko joku hallitusneuvottelijoista tullut keskustelemaan heidän kanssa ja he vastasivat, että vain Alexander Stubb oli käynyt juttelemassa. En ihmettele. Stubb on varsinainen ilopilkku, vaikka Soini ei halua istua hänen vieressä, kuten eilen televisiossa näytettiin. Kamerat eivät valehtele.

Samalla, kun me juttelimme, musta auto pysähtyi Smolnan eteen, turvamies avasi oven ja autosta nousu Timo Soini. Nuoret huusivat Soinille, mutta Soini ei kääntynyt sanomaan kansalaisille edes huomenta! Soini painui nopeasti sisään. Samalla hetkellä kaduilla rauhallisesti käveli keskustalainen Kimmo Tiilikainen, joka vähäsen hymyili.

Photo0423

Timo Soini saapuu Smolnaan.

Photo0425

Kimmo Tiilikainen patikoi.

Muita maan eliittiedustajia ei näkynyt. Olin kuitenkin edes hetken verran todistamassa tärkeitä hetkiä ruohonjuuritasolla, kansalaisten keskuudessa. Olisin voinut ottaa lakanoitani mukaan ja piirtää siihen vaikkapa hymynaaman tai kirjoittaa siihen I AM monikulttuurinen Suomi viestiksi maahanmuuttoryhmälle.

Photo0432

Nuori mielenosoittaja keltaisen Smolnan ulkopuolella.

Kysymys nro 13

Hallitustunnustelija ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti tänään eduskuntaryhmille 15 kysymystä, joihin on vastattava jo torstaina vappuaattona.

Sipilän tarkoitus on selvittää  sellaiset asiat, jotka voisivat muodostua kynnyskysymyksiksi hallitukseen osallistumiselle.

Kaikista kysymyksistä tietenkin tuo 13 on minusta aika hyvä tehdä, jos halutaan tehdä yhteistyötä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Tunnetun keskustalaisen eduskuntavaaliehdokkaan Abdirahim Husseinin numero oli 13. Olisi kiltisti ajateltu, jos maahanmuuttokysymyksen paikka johtuu siitä. Tiedän, että Husu on yrittänyt vaikuttaa omaan puolueeseen, ettei maahanmuuttokysymyksissä sovi mennä perussuomalaisten kelkkaan. Hän on näin sanonut Facebookissa.

En ymmärrä miksi piti tehdä niin monta kysymystä. Kysymys nro 4 on minusta yksi tärkeimmistä. Monta muuta kysymystä ei olisi tarvittu. Noh, ehkä kysymyksien runsaudella saadaan selkoa kenen kanssa halutaan olla yhteistyössä.

Kopioin kysymykset Verkkolehdestä.

Sipilän 15 kysymystä ovat tässä:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?