Meidän ja muiden heikko-osaiset

Pohjois-Italiassa, Suomessa ja muissa Euroopan maissa on noussut kovia ääniä Afrikasta tulevien siirtolaisten vastaannottoa vastaan.

Kielteistä kantaa perustellaan muun muassa sillä, että ”pidetään huolta ensin omista ja vasta sitten muista”. Tuo selitys ei ole uutta. Niin kauan kun leipäjonoja on ollut olemassa 90-luvun laman seurauksena, näin on Suomessa sanottu. Leipäjonot ovat vain kasvaneet, huonoista ja hyvistä ajoista huolimatta.

Pohjois-Italia on hyvinvoivaa seutua, kuten Suomikin. Tuskin Suomessa pakolaisten vastaanottoa vastustavat kaikista heikko-osaisimmat. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä enemmän ihminen elää hyvinvoinnissa, sitä enemmän ihmisen empatiakyky ja solidaarisuus heikompia kohtaan katoaa. Se taas merkitsee otollisia olosuhteita ääri-individualismia edistävän oikeiston kasvulle.

Eurooppa on viime vuosina oikeistolaistunut osittain vasemmiston demagogian takia. Perussuomalaiset tekevät kepposia vasemmistoajatuksille, koska ennen hallituksen taivalta he puhuivat heikompien puolesta, ainakin sen verran, kun ne olivat ”oikeita heikko-osaisia”, ”meidän heikko-osaisia”. Nyt jopa nuo puheet ovat vaimentuneet. On kuitenkin osittain väärin väittää, että perussuomalaiset edustaisivat perinteistä vasemmistoa. Osuvinta olisi puhua, kuten Suomen Kuvalehdessä todetaan, että Perussuomalaiset on porvarillinen työväenliike, porvarillisten miesten liike, jolla on vähän tekemistä vasemmistolaisen solidaarisuuden kanssa.

Suomen Kuvalehden talvella 2015 teettämässä tutkimuksessa selvisi, että perussuomalaiset on työssäkäyvien miesten puolue ja houkuttelee myös yrittäjiä.”

Tutkimuksessa selvitetiin myös, kuuluuko solidaarisuus Perussuomalaisiin.

”Perussuomalaiseen solidaarisuuteen kuuluvat ehkä yhteisöllisyys ja yksikulttuurisuus, monikulttuurisuuteenhan suhtaudutaan pidättyvästi ja epäluuloisesti. Solidaarisuus ilmenee homogeenisen yhteisön keskinäisenä luottamuksena.” Solidaarisuus vain omille siis.

Mihin tämä konservatiivisen porvarillisuuden, oikeistolaisuuden nousu vie? Tuskin tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa jokaisella kansalaisella olisi samoja velvollisuuksia ja oikeuksia. Velvollisuuksia jaetaan kaikille, mutta oikeuksia ei. Rahapussi määrää jatkossa esimerkiksi kansalaisten saamia palvelujen laadun nykyistä enemmän. Se, ettei Pohjois-Italia tai Suomi ota lisää pakolaisia ei merktse, että Pohjois-Italian köyhien asema parantuisi, tai että Suomessa esimerkiksi lepäjonot lyhentyisivät tai loppuisivat.

Hyvinvoivien alueiden heikko-osaisten ahdinkoon käytetään muita, tässä tapauksessa Afrikasta tulevia, heikko-osaisia vastaan. Vastakkainasettelu meidän ja muiden köyhien välillä on kuitenkin vain hyvinvoivien keino saada omia kovia arvoja toteutetuksi.

Mainokset

2 thoughts on “Meidän ja muiden heikko-osaiset

    • Ana María Gutiérrez Sorainen sanoo:

      Suomessa on yksi Javier joka näyttää enemmä Arielilta kuin minä, mutta meitä luullaan kaksosia! 🙂 Ei kukaan ole sanonut ennen sinua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s