Suomen kieleen hurahtanut!

Keskustelin viime viikolla Ykkössanomien toimittajan kanssa. Kirsi Seppälän kirjoittama haastattelu ilmestyi eilisessä lehdessä. Haastattelu on luettavissa vain lehden paperiversiossa.

Tässä muutamia ajatuksia.

”Nicaraguasta Kuuban kautta Suomeen muuttaneella Ana María Gutiérrez Soraisella on pitkä kokemus Suomessa asumisesta. Ikkalassa asuva Anaa huolestuttaa lähikoulun pysyvyys.

– …Kun muutimme Ikkalaan, tiesimme ettei täällä ole muita kunnan palveluita kuin koulu. Koulun läheisyys oli yksi muuttamisen syy…”

Kerroin myös, että meidän yläkoululaisemme menevät nyt 22 kilometrin päähän Oinolaan vaikka Karkkilassa on kahdeksan kilometrin päässä hyvä koulu. Miten kuntien välinen yhteistyö on näin heikkoa? Oli kuvaava, kun yksi äiti kysyi, miksi maksamme veroja Lohjalle, joka haluaa viedä palveluja täältä. Ikkalassa ja Pusulassa on henki, että oli virhe liittyä Lohjaan.

Toimittaja kirjoitti ammatti- ja työasioista ja kertoo oikein, että ”Siksi maahanmuuttokeskustelun sävyttömyys hätkähdyttää…”

– Internetissä on kaksi leiriä, rasistit ja rasismin vastustajat, jotka hyökkäävät toisiaan vastaan. Ääripäät palvelevat mielipiteillään vain toisiaan, sillä välissä on suurin osa suomalaisista, joita keskustelu ei tavoita…

– Maahanmuuttajista ei pitäisi puhua ryhmänä vaan ihmisinä. Keskustelu on kärjistynyt (myös), koska sitä pitävät yllä sensaatiomedia ja poliitikot. tavallisia maahanmuuttajien arkitarinoita ei nosteta esiin. Moni on pysähtynyt ajatukseen maahanmuuttajista juuri tulleina reppanoina, eikä ajattele niitä, jotka ovat kotiutuneet tänne ja edistävät yhteiskuntaa käymällä töissä ja maksamalla veroja.”

Haastattelu on pitkä ja sen pointti oli se, että ihmisinä me kannamme esimerkiksi äitinä samanlaisia huolia lapsistamme. Arjessa suorat kontaktit muiden ihmisten kanssa on elämän suola. se paras Facebook, kuten naapurini sanoo.

Suomen ja minkä tahansa kielen opiskelijoille annoin vinkiksi Ollin suomen kielen opetusmenetelmän: ”Mieheni opetti suomea jo Kuubassa. Hän merkitsi kaikki sanat huonekaluihin ja tavaroihin ja opin sanoja niin.” Lukemalla jatkuvasti niitä. Ja se on muuten totta, että hurahdin suomen kieleen!

”Blogin kirjoittaminen on ollut oppimisprosessi siitä miten kirjoitan, koska joudun miettimään miten ilmaisen ajatuksiani oikein.”

Jos joku lukee, se vain innostaa kirjoittamaan. Kiitos lukijoille!

DSCN7156

Talo on vielä ihan kesken, mutta kauniiksi se vielä muuttuu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s